Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 06.08.2015

Tutkimustiimin viikon varrelta #32: Buurtzorg ravistelee hierarkkisia organisaatioita

Miltä kuulostaisi työpaikka, jossa ei ole pomoja eikä hierarkiaa ja jossa työntekijät rekrytoivat itse työkaverinsa?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin keväällä 2018 julkaistava Sustainability, human well-being and the future of education -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.

Miltä kuulostaisi työpaikka, jossa ei ole pomoja eikä hierarkiaa ja jossa työntekijät rekrytoivat itse työkaverinsa, palkkaa maksetaan hieman enemmän kuin kilpailijalla ja kaiken keskiössä on kunkin työntekijän ammattitaidon ja itsenäisyyden arvostaminen

Buurtzorg on hollantilainen voittoa tavoittelematon terveydenhuolto-organisaatio, jossa kaikki edellä mainitut asiat toteutuvat. Tiistaina Suomessa vieraillut perustaja Jos de Blok teki aikaisemman uransa sairaanhoitajana sekä erilaisissa tehtävissä terveydenhuolto-organisaatioissa. Vuosien varrella hänelle kertyi runsaasti näkemyksiä siitä miten asiat tulisi tehdä toisin ja vuonna 2007 hän aloitti Buurtzorgin toiminnan yhdessä neljän hoitajan kanssa.

Buurtzorgilla menee hyvin. Se on kahmaissut itselleen 70 prosentin markkinaosuuden alallaan Hollannissa. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 9500 hoitajaa, jotka palvelevat vuosittain 75000 potilasta.

Organisaation filosofia perustuu olennaiseen eli hoitotyöhön keskittymiseen ja asioiden pitämiseen yksinkertaisina. Esimerkkinä tästävoidaan pitää vaikka sitä, että Buurtzorgin liikevaihto on 300 miljoonaa euroa, mutta vuosikertomus on vain yhden sivun mittainen.

Teoreettisen pohjan Buurtzorgin toiminnalle muodostaa mm. Frederic Lalouxin Reinventing organizations -teos, jossa tuodaan esille esimerkkejä nokkelista organisaatioista, joiden työllä on jokin korkeampi tarkoitus. Sharda Nandram taas vietti useamman vuoden haastatellen ja seuraten Buurtzorgin työntekijöitä ja heidän toimintatapojaan ja kirjoitti teoksen Organizational Innovation by Integrating simplification: Learning from Buurtzorg Nederland

De Blok puhui tällä viikolla Helsingissä Future of Work -seminaarissa, joka oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Työn tulevaisuudesta on viime aikoina keskustelu runsaasti ja skeptinen osallistuja saattoikin pelkän nimen perusteella pohtia mitähän uutta tämä seminaari pystyy tarjoamaan. Buurtzog ja sen perustaja Jos de Block ovat kuitenkin jotain ihan muuta ja saavat suomalaisesta sote-keskustelusta pudonneen uutistenlukijankin taas innostumaan. Vau! Näin voi oikeasti tehdä.

Maailmanlaajuista huomioita herättänyttä Buurtzorgin mallia sovelletaan 30 maassa, mm. Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Japanissa, Koreassa ja jo meillä Suomessakin; seminaarissa kuultiin suomalaisen Debora-yrityksen pilotista Lahdessa, jossa he ovat ottaneet käyttöön Buurtzorgin opit. 

”Rakennamme monimutkaisia organisaatioita toiminnoille, jotka ovat pohjimmiltaan hyvin yksinkertaisia. Buurtzorg on terveydenhuolto-organisaatio, mutta samanlaisia periaatteita voi soveltaa koulutukseen, poliisitoimeen tai oikeastaan mille vain alalle. Visiomme on: Tue itsenäisyyttä! Kaiken keskiössä on jaettu arvopohja ja yhdessä luotu organisaatiokulttuuri, jossatyöntekijän ammattitaitoon ja työetiikkaan luotetaan sata prosenttisesti.”, de Blok totesi.

De Blok pitää hyvin tärkeänä sitä, että hoitajat ovat inspiroituneita työstään. Terveydenhuoltoala on pitkään mennyt suuntaan, jossa pieninkin mahdollinen työtehtävä standardisoidaan, kun tavoitellaan toiminnan taloudellista tehostamista. Tämä on kuitenkin johtanut huonompaan laatuun, korkeampiin kustannuksiin ja hoitajien turhautumiseen, de Blok toteaa.

”Terveydenhuollossa kaikkein olennaisinta on hoitajan ja potilaan välinen yhteys ja luottamus. Buurtzorgilla hoitajat työskentelevät itsenäisissä yksiköissä eri puolilla Hollantia, mutta tuntevat silti olevansa osa yhtä organisaatiota, sillä jaettu arvopohja on niin vankka”, de Blok totesi.

Case Buurtzorg liittyy läheisesti suurempaan yhteiskunnalliseen trendiin, jossa voimaantuvat yhteisöt haastavat vanhat instituutiot. 1900-luvun puolivälin jälkeistä aikaa voi kuvata instituutioiden mahdin aikana, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin ja elämänalueet lasten kasvatuksesta kaupunki-infrastruktuuriin institutionalisoituivat. Ajat muuttuvat ja yhteiskunnan modernisoituessa yksilöiden ja yhteisöjen valta on kasvussa tavalla, joka haastaa instituutiot eli yhteiskunnan perusrakenteen, Justin Cook kirjoittaa aihetta käsittelevässä Sitran artikkelissa.

Yleisöstä sateli de Blockille kysymyksiä mm. siitä miten konfliktitilanteet ratkaistaan tiimeissä, joissa ei ole esimiehiä. Joissain tapauksissa hoitajat vaihtavat tiimiä. Viimeisenä vaihtoehtona on Buurtzorgilta lähteminen, mutta tämän täytyy olla myös hoitajan toivomus, kertoi de Blok. Jos de Blok jatkoi kuitenkin, että hänen ensimmäinen lääkkeensä on kehottaa tulehtuneesta ilmapiiristä kärsiviä tiimejä järjestämään yhteisen illallisen, jossa on lupa sanoa toiselle vain positiivisia asioita. Tätä voisi kokeilla yhdellä jos toisellakin työpaikalla.

Lisää aiheesta:

Lean and Agile Adoption with the Laloux Culture Model (video)

Learning from Buurtzorg Nederland – New book on organizational innovation by Dr. Sharda Nandram (artikkeli)

Buurtzorg Nootdorp – Sportieve Loop 2015 (video)

Sitran trendit: Voimaantuvat yhteisöt haastavat vanhat instituutiot (artikkeli)

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä.

Mistä on kyse?