Julkaistu 14.11.2018

Työkyvyn edellytyksenä jatkuva uudistuminen

Työttömyysturva voisi olla vielä nykyistä joustavampi ja kannustavampi osaamisen uudistamiseen, kirjoittaa Kevan Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Kirjoittaja
Työelämäpalvelujen johtaja, Keva
Kati Korhonen-Yrjänheikillä on monipuolinen kokemus johtamis- ja kehittämistehtävistä koulutuksen, tutkimuksen, organisaation ja henkilöstön osaamisen uudistamisen osa-alueilla. Ennen nykyistä tehtäväänsä Kati on työskennellyt muun muassa Koulutusrahaston toimitusjohtajana, Tekniikan akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan johtajana sekä tulevaisuustutkijana.

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 7 miljardia euroa. Taustalla olevat työkyvyttömyyden juurisyyt ovat moninaiset. Varmaa on, että ennakoivalla strategisella työkykyjohtamisella kustannuksia voitaisiin merkittävästi vähentää. Lisäksi tulevat hyödyt kasvavasta henkilöstön tuottavuudesta. Säästyneistä varoista osa voitaisiin käyttää työkyvyn vahvistamiseen investoimalla työpaikoilla nykyistä enemmän ja vaikuttavammin henkilöstön osaamisen uudistamiseen.

Ammattirakenteiden ja työtehtävien voimakkaassa muutoksessa on huomattava riski, että osaamisvajeesta käynnistyy työkyvyttömyyteen johtava noidankehä. Vanhentunut osaaminen kasvattaa työttömyysriskiä. Työttömyydestä seuraa kasvanut riski sairastavuudelle. Kasvanut sairastavuus taas lisää työkyvyttömyyden uhkaa. Kelan 2011 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että jopa 23 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli ollut vähintään kaksi vuotta työttömänä eläkettä edeltävien 4 – 5 vuoden aikana.

Työttömän mahdollisuudet omaehtoiseen opiskeluun ovat jonkin verran parantuneet viime vuosina. Työttömyysturva voisi kuitenkin olla vielä nykyistä joustavampi ja kannustavampi osaamisen uudistamiseen. Työllistymismahdollisuuksia parantavan ammatillisen osaamisen kehittämisen lisäksi yksilön aktivointi työttömyysaikana on keskeistä pidemmän aikajänteen työkyvyn turvaamisen kannalta. Työkyvyttömyydellä on erittäin kallis inhimillinen ja taloudellinen hinta. Luisua työttömästä työkyvyttömäksi pitää kaikin keinoin ennaltaehkäistä.

Työurasta oppimisura

Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tarjoamalla tutkintotavoitteisella koulutuksella on oma tärkeä tehtävänsä täydennyskoulutuksessa työelämässä. Tutkintotavoitteisen rajaton maksuttomuus on kuitenkin asia, josta olisi tärkeää käydä ennakkoluulotonta keskustelua. Maksuttomuuden takia tutkintotavoitteista koulutusta käytetään osittain myös täydennyskoulutuksena ilman aikeita kokonaisen tutkinnon suorittamiseen. Tästä erityisesti korkeakoulujärjestelmään aiheutuva tyhjäkäynti ei ole tehokasta julkisten resurssien käyttöä.

Koko työuran näkökulmasta suurin osa osaamisen kehittymisestä tapahtuu työssä. Osaamisen kehittämisestä vain pieni osa on formaalia koulutusta. Vaikka kilpailukyvyn ydin on kasvavasti uudistumiskyky, harvassa organisaatioissa esimiestyö tukee vaikuttavasti osaamisen kehittymistä, yksilöiden ja yhteisön oppimista johdetaan systemaattisesti ja organisaatiossa on oppimista tukevat rakenteet ja kannustinjärjestelmät. Henkilöstöjohtaminen ei ole vielä strategista.

Robotiikan ja koneoppimisen hyödyntämisen laajetessa ihmisten työtehtävät muuttuvat kasvavasti jatkuvaa uudistumista vaativiksi. Työura on yhtä kuin oppimisura. Työkyvyn edellytyksenä on uudistumiskyky ja -tahto. Siksi elinikäisen oppimisen kannalta ratkaisevassa roolissa on, miten onnistutaan mahdollistamaan huomattavasti nykyistä vaikuttavammin osaamisen systemaattinen kehittyminen osana työtä, ja minkälaisia kannustimia tähän rakennetaan. Myös oppilaitosten täydennyskoulutuksen palvelutarjooman ja -muotojen on muututtava. Työpaikka, oppilaitos ja virtuaalinen oppimisympäristö sekoittuvat. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluista ja ohjauspalveluista voi kehittyä oppilaitoksille merkittävää liiketoimintaa.

Aikuiskoulutustukeen lisää kannusteita työn ja opintojen yhdistämiselle

Eräs nykyisen elinikäisen oppimisen rahoitusjärjestelmän onnistuneita piirteitä on aikuiskoulutustuki. Tuki soveltuu erityisen hyvin tilanteeseen, jossa työssäkäyvä tarvitsee pitkäkestoista täydennyskoulutusta ja kokoaikaista irrottautumista työstä mahdollistamaan merkittävä osaamisloikka ja siirtymä kokonaan uuteen ammattiin.

Aikuiskoulutustuki kannustaa ennakoivaan, omaehtoiseen työkyvyn vahvistamiseen kouluttautumisen kautta. Tuen vaikuttavuutta voisi parantaa ohjaus- ja neuvontapalvelujen liittäminen osaksi etuuspalvelua. Työelämässä on huutava puute työuran tukemisen ohjaus- ja neuvontapalveluista erityisesti työelämän murroskohdissa, kuten harkittaessa ammatinvaihtoa.

Vaikka suuri osa oppimisesta tapahtuisi usein fiksuimmin työn ohessa, nykyinen soviteltu aikuiskoulutustuki kannustaa heikosti työn ja opintojen yhdistämiseen. Pitkä täysiaikainen opintovapaa on haaste erityisesti pienelle työnantajalle. Jos kyseessä ei ole ammatin vaihto ja uran uudelleen suuntaaminen, myös työntekijälle osittainen opintovapaa voisi olla parempi vaihtoehto. Lisäksi sovitellun aikuiskoulutustuen käyttö täysimääräisen sijaista hillitsisi aikuiskoulutustukimenojen kasvua.

Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Julkaisemme syksyn 2018 mittaan blogitekstejä ja artikkeleita, jotka antavat puheenvuoro rahoitusta myöntäviä ja saavia edustaville tahoille. Puheenvuorojen kautta eri tahot pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten nykyinen järjestelmämme kannustaa elinikäiseen oppimiseen?

Mistä on kyse?