Uskaltaisiko maakunta mullistaa liikkumisen?

Nyt tarvitaan uusia neuvoja kasvaviin kustannuspaineisiin

Ilman liikkumista ja logistiikkaa ei juuri pelaa mikään, mutta samalla liikenne aiheuttaa suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Valtion ja kuntien talous ei ole kestävällä pohjalla ja tehostamispaineet kaikilla toimialoilla ovat ilmeiset – ja tämä koskee myös julkisen sektorin henkilökuljetusten kustannuksia, jotka ovat yli miljardi euroa joka vuosi. Tavoitteisiin vastaaminen edellyttää laajaa keinovalikoimaa: ajoneuvoista pitää tehdä energiatehokkaampia ja liikennejärjestelmästä resurssitehokkaampi sekä ajoneuvojen käyttöasteita pitää parantaa esimerkiksi uusien liikkumispalveluiden ja jakamistalouden avulla. Nykyisillä toimintamalleilla tavoitteita ei saavuteta. Nyt on aika muuttaa liikkumispalvelujärjestelmää vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden haasteita.

Pirstaleista tulee pakollakin osaoptimointia

Liikkuminen ja logistiikka ovat isojen muutosten ja haasteiden keskellä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on mahdollistaa uusia liikkumisen ja liikenteen palveluita hyödyntämällä muun muassa digitalisaatiota ja uusia teknologioita. Globaalisti Pariisiin ilmastosopimuksen kunnianhimoiset päästötavoitteet edellyttävät liikenteen päästöjen merkittävää laskua.

Edessä olevat maakunta- ja sote-uudistus tekevät liikkumispalveluiden järjestämisen tulevaisuudesta avoimen ja epävarman. Nämä uudistukset ja uusi liikennepalvelulaki muuttavat julkisesti tuettujen ja organisoitujen kuljetusten järjestämisen reunaehtoja ja toimijakenttää, ja roolit ovat jäsentymässä uudelleen. Sekä liikkuminen että hallintojärjestelmä ovat isojen muutosten edessä. Tilanne on haastava, mutta samalla se tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden järjestää liikkumisen palvelut uudella tavalla, resurssiviisaammin ja asiakaslähtöisemmin. Tulevat maakunta-organisaatiot voivat vastata niihin kohdistuviin merkittäviin toiveisiin ja odotuksiin ottamalla veturin roolin tässä mullistuksessa. Jotta liikkumisesta saadaan järkevämpää ja kustannustehokasta, pitää erillisistä palveluista päästä kokonaisvaltaiseen liikkumisjärjestelmään. Se vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintaa.

Julkinen sektori vastaa jatkossakin julkisella rahalla järjestettävästä henkilöliikenteestä eli tuetusta joukkoliikenteestä sekä lakisääteisistä ryhmä- ja erilliskuljetuksista. Näiden liikkumispalveluiden järjestäminen älykkäämmin ja resurssitehokkaammin näyttäisi suuntaa kohti kunnianhimoisia tavoitteita niin päästöjen, säästöjen kuin myös uuden liiketoiminnan mahdollistamisen osalta.

Yksityisautoilu sitoo kuitenkin selvästi eniten resursseja ja aiheuttaa myös eniten päästöjä. Kustannustehokas ja järkevä liikkuminen kattaa kokonaisvaltaisesti kaikki kulkumuodot, järjestäjät ja rahoituslähteet. Millä toimilla pystymme parhaiten edistämään kestävien ja kustannustehokkaiden liikkumismuotojen yleistymistä? Entä miten mahdollistamme (resurssi)viisaiden valintojen ja päätösten tekemisen niin, että se on kannattavaa niin yksilön, palveluntuottajien, tilaajien kuin yhteiskunnankin tasolla?

Liikkumista on tarkasteltava kokonaisuutena

Liikkumisen ja logistiikan haasteet, erityisesti kohtuuhintaisuus, korostuvat varsinkin maaseudulla, jossa kuljetusten järjestäminen on pirstaleista, kuljetusten etäisyydet pitkiä sekä henkilö- ja tavaraliikenne vähäistä. Jotta matkaketjut saadaan sujuvammiksi ja kuluttajien arkielämää palvelevaksi, tarvitaan uudenlaisia palveluita, joita yhteiskunnan pitää pystyä tarjoamaan sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävästi.

Kokeilut ja uudet liikkumispalvelut voivat edistää kuljetusten ja muiden palveluiden joustavaa yhdistelyä sekä palveluiden liikkumista käyttäjien luo sen sijaan, että aina asiakas joutuu matkustamaan palveluiden luokse. Avoin keskustelu, sidosryhmäyhteistyö ja sitoutuminen ovat avainasemassa, kun kokeilujen avulla siirrymme erillisistä palveluista kohti järkevää, kustannustehokasta ja järkevää liikkumista.

Haluamme sinut mukaan!

Sitra valmistelee parhaillaan yhdessä VTT:n kanssa maakuntien liikkumisen kehitysohjelmaa edistämään Suomen kansallisen kiertotalouden tiekartan liikkuminen ja logistiikka –painopistettä. Osana valmistelua Sitra ja VTT järjestivät 23.5.2017 työpajan.

Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan maakuntien liikkumisen mullistusta! Tarvitsemme mukaan kaikenlaisia organisaatioita ja tekijöitä. Käytännönläheinen yhteistyö kokeilukulttuurin hengessä auttaa meitä etsimään yhdessä parhaita ratkaisuja. Vahva paikallistuntemus on onnistumisen edellytys, mutta muualla toteutetuista kokeiluista ja palveluista tulee ja kannattaa myös oppia.

Kehitysohjelman kulmakiviä ovat verkoston keskinäinen luottamus, aktiivinen sparraus, tiedon välittäminen ja koordinoitu kansallinen yhteistyö. Ohjelmassa voidaan mahdollisesti rahoittaa joitakin maakunnallisten yhteenliittymien kokeiluja. Niiden valintakriteereitä ovat muun muassa kokeilun tavoitteiden kunnianhimo ja laatu niin kiertotalouden kuin kestävyydenkin näkökulmasta, sen kansallinen merkittävyys, skaalattavuus eli monistettavat ratkaisut ja toimintamallit, toteutettavuus kiertotalouden ja resurssitehokkuuden näkökulmasta sekä organisaatiorajat ylittävä sitoutuminen.