Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 19.12.2016

Vaikuttavuus, miksi sillä on väliä?

Kun lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat apua, on yhdentekevää, minkä niminen palvelu heitä auttaa, bloggaa SOS-Lapsikylän Kati Palsanen.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Kati Palsanen

Kati Palsanen, kehitysjohtaja, SOS-Lapsikylä

Kun lapsen elämässä moni asia menee pieleen ja hänen perheensä tarvitsee apua, silloin on yhdentekevää, minkä niminen palvelu lasta ja perhettä auttaa. Silloin on väliä vain sillä, saavatko he tarvitsemaansa apua.  

Jostakin syystä yhteiskuntaamme on päässyt kehittymään järjestelmä, joka on hyvin palvelu- ja organisaatiokeskeinen. Siinä lapsi ja perhe pulmineen voi hyvinkin pudota siiloutuneen järjestelmän aukkoihin tai ajautua palveluihin, jotka eivät pysty auttamaan heitä todellisissa pulmissa.

Nykyisessä systeemissä perheiden auttamisessa lähdetään liikkeelle siitä, että ennalta muotoillusta palveluvalikosta löytyy perheiden tarpeita vastaavat palvelut. Jos tämä ei toimi, järjestelmä halvaantuu ja perhe jää ilman tarvitsemaansa apua. Tilanne on raadollisen tuttu liian monen lapsen perheessä, mikä näkyy muun muassa mediassa vihaisten vanhempien tunteiden purkauksina. Täysin pimentoon jäävät ne, joilla ei ole voimia taistella ja tuoda asiaansa julkisuuteen. Yhteiskunnallisesti lopputulos näkyy syrjäytyneinä nuorina, lapsi- ja nuorisopsykiatrian tarpeen kasvuna ja korkeina huostaanottomäärinä.

Tilanne olisi täysin toinen, jos lähtisimme lasten ja perheiden auttamisessa siitä, että palveluiden sijaan perheille järjestettäisiin tuloksia ja vaikutuksia. Silloin järjestelmämme toimintalogiikka olisi toinen: palveluiden kilpailuttamisessa keskeisin määrittävä tekijä ei enää olisikaan hinta, vaan perheelle valikoituvan toiminnan vaikuttavuus.

Konkreettisesti tämä näkyisi lasten ja perheiden elämässä siten, että käyntikertojen tai suoritteiden sijaan he saisivatkin osakseen toimintaa, jonka onnistumista mitattaisiin tuloksilla ja aikaan saadulla vaikutuksella. Tämä kannustaisi ammattilaisia keksimään perhettä aidosti auttavat keinot, palvelut eivät urautuisi ja vaikutuksia ennakoivia tekoja kannattaisi jatkaa. Näin ollen lasten ja perheiden auttamiseen saataisiin lisää tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä –  ja sitä kautta myös kustannussäästöjä. Kuulostaa ehkä utopistiselta, mutta uskallan väittää, että tällaisen toimintamallin luominen on täysin mahdollista. Siihen tarvitaan toki uutta asennetta ja osaamista sekä kunnissa että meillä palveluiden tuottajilla. Varkauden kaupungin kanssa olemme tässä kehittämistyössä jo pitkällä.

Vaikuttavuutta suoritteiden ja hoitovuorokausien sijasta

SOS-Lapsikylä sai ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua kuluneena syksynä Sitran järjestämään kolmen kuukauden mittaiseen intensiiviseen valmennukseen Vaikuttavuuskiihdyttämössä. Olemme saaneet arvokasta sparrausta vaikuttavuuden mallintamisessa ja mittaamisessa. On ollut ilo huomata, että palveluidemme vaikuttavuus on todennettavissa. Meillä on jo nyt paljon mitattua tietoa siitä, että teoillamme saamme perheissä aikaan haluttuja tuloksia ja sellaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta, johon niillä pyritäänkin.

Esimerkiksi tutkimuksemme mukaan meidän perhehoitoon sijoitetuilla lapsilla menee myöhemmin aikuisena elämässään keskimäärin vähintään yhtä hyvin kuin ikätovereillaan keskimäärin. Tämä on sijaishuollossa todella kova tulos, kun samaan aikaan tiedämme tutkimuksen valossa, että keskimäärin sijoitettuna olleilla menee lähes kaikilla mittareilla ikätovereitaan heikommin. Olemme myös ymmärtäneet, että vahvuutemme on SOS-Lapsikylän kokonaisuudessa. Olemme yhtä aikaa laadukkaiden ja vaikuttavien lapsiperheiden erityispalveluiden tuottaja sekä kuntien kehittäjäkumppani, jotta lapsiperheiden palvelujärjestelmä kunnissa pystyisi vastaamaan lasten ja perheiden tarpeisiin ennaltaehkäisevästi.

Olemmekin tulleet SOS-Lapsikylässä siihen johtopäätökseen, että haluamme olla rakentamassa yhdessä kuntien kanssa sellaista lasten ja perheiden auttamisjärjestelmää, joka perustuu vaikuttavuuden aikaansaamiseen suoritteiden ja hoitovuorokausien sijaan. Siksi olemme jatkossakin aktiivisesti luomassa uusia ratkaisuja tulosperusteisten tekojen tuottamiseen. Ja tämän kaiken haluamme tehdä siksi, että päämääränämme on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa.

SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Autamme perheitä varhaisen tuen sekä avo- ja sijaishuollon palveluin. Autamme myös kuntia ratkaisemaan lapsiperheiden ennaltaehkäisevän tukemisen haasteet. Keräämme lisäksi varoja lasten ja perheiden tukemiseen. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.

SOS-Lapsikylä osallistui Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämöön syksyllä 2016.

Mistä on kyse?