Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 15.10.2019

Vaikuttavuussijoittajat muuttavat maailmaa

Vaikuttavuusinvestoinnit tuovat julkiselle sektorille lisävaroja, joiden avulla yhteiskunnallisia ongelmia voidaan hoitaa tavoitteellisesti ja ilman taloudellista riskiä.
Kirjoittajat
Puheenjohtaja, Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä
Henri Grundstén työskentelee kehitysjohtajana TESIssä.
Projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa 14.10.2019. 

Kireä taloustilanne ja lisääntyneet vastuut ovat arkea suurimmassa osassa kuntia. Tarpeita on rajattomasti, akuutit asiat on hoidettava, eikä ehkäisevään työhön riitä varoja tai aina osaamistakaan. Talouspaineet hallitsevat myös valtion budjetista käytävää keskustelua.

Olipa kyse yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyvästä ongelmasta, apu voi löytyä yksityisestä pääomasta.

Vaikuttavuussijoittamisessa niin varakkaat yksityishenkilöt kuin suuret eläkeyhtiötkin ohjaavat yhä enemmän varoja sijoituskohteisiin, joissa tavoitellaan tuoton ohella mitattavissa olevaa yhteistä hyvää. Etenkin nuorempi sijoittajapolvi haluaa tietää tarkasti, mitä heidän varoillaan saadaan aikaan.

Tällaiset sijoitukset ovat osoittautuneet muutosvoimaksi. Vaikuttavuussijoittaminen nähdään usein vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona.

Maailmanlaajuisesti vaikuttavuussijoituksiin kohdistettiin viime vuonna jo arviolta 450 miljardia euroa. Nopean kasvun taustalla vaikuttavat huoli ilmastomuutoksesta, maapallon kantokyvystä, eriarvoistumisesta ja monista muista yhteiskunnalle haitallisista ilmiöistä.

Viisi vuotta sitten Sitra käynnisti kansainvälisten esimerkkien innoittamana projektin, jonka tehtävänä on kehittää vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmalleja. Yksi uusista työkaluista on SIB-malli (Social Impact Bond) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Se sitoo eri osapuolet – julkisen sektorin, yksityiset sijoittajat, järjestöt ja yritykset sekä muut asiantuntijat – yhteisten tavoitteiden ja toiminnan taakse.

SIB-hankkeelle asetetaan sekä tavoitteet sekä hyvinvoinnin että talouden osalta. Lisäksi valitaan haluttua muutosta kuvastavat mittarit.

Toimintaan tarvittavat varat kerätään sijoittajilta, ja toteutus suunnitellaan perusteellisen analyysin pohjalta eri alojen asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen.

Mallia kokeillaan Suomessa muun muassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vantaa ja Helsinki ovat rakentaneet Lapset SIB –hankkeet, kuten myös Hämeenlinna, Kemiönsaari ja Lohja.

Esimerkiksi Vantaalla perheet, johon kuuluvilla lapsilla on keskimääräistä enemmän neuropsykiatrisia oireita, saavat sellaista aikaista tukea, jota heille ei muutoin olisi tarjolla. Yksityisin varoin rahoitetut palvelut täydentävät kaupungin omia palveluja.

Sijoittajilla on sekä rahoittajan että riskinkantajan rooli. Lapset SIB -hankkeissa sijoitetulle pääomalle tavoitellaan keskimäärin maltillista viiden prosentin tuottoa. Sijoittajat saavat sen ja pääomansa takaisin vain siinä tapauksessa, että yhteisesti sovitut tavoitteet saavutetaan.

Suomessa SIB-mallia hyödynnetään myös maahanmuuttajien nopean työllistymisen ja pian myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukena. Näissä hankkeissa työ- ja elinkeinoministeriö on ollut keskeinen toimija ja edelläkävijä.

Uudelle mallille on selvästi kysyntää: noin 80 prosenttia Sitran keväällä 2018 teettämään kyselyyn vastanneista kuntien viranhaltijoista pitää SIB-hankkeita kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina. Niiden nähdään ennen kaikkea auttavan kuntia uudistamaan ajatteluaan ja toimintaansa.

Sama julkisten varojen niukkuus hidastaa myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamista. YK:n toive yksityisestä rahoituksesta on kuultu jo Suomessakin: OP-ryhmä ja Finnfund tiedottivat kesällä vaikuttavuusrahastosta, joka tukee kestävän kehityksen periaatteiden globaalia toteutusta. Teollisuussijoitus (Tesi) käynnisti viime keväänä kiertotalouteen liittyvän sijoitusohjelman, jota se toteuttaa vaikuttavuussijoittamisen periaatteiden mukaisesti.

Suomella on maine vaikuttavuusinvestoimisen edelläkävijänä. Aihe nostetaan esiin myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Elokuussa YK:n vaikuttavuussijoitusohjelma Unops kertoi perustavansa toimiston Helsinkiin. Uutta sijaintia perusteltiin Suomen vahvalla innovaatio- ja vaikuttavuussijoittamisen ympäristöllä.

Vaikuttavuuden tavoittelu on aika nostaa keskiöön kaikessa julkisessa varainkäytössä. Vaikuttavuusinvestoiminen ja -sijoittaminen voivat olla muutoksen suunnannäyttäjiä.

Mistä on kyse?