archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Valmentamosta lisää vaikuttavuutta kärkihankkeelle!

Kirjoittaja

Meri Larivaara

Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö

Julkaistu

Hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta yhtenä tavoitteena on levittää hyviä käytäntöjä maantieteellisesti mahdollisimman laajalti, mielellään koko maahan. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin levitettäväksi on valittu joukko jo toimiviksi havaittuja käytäntöjä.

Usein hyviä käytäntöjä on kehitetty koko väestöä ajatellen, mutta tässä kärkihankkeessa niillä halutaan tavoittaa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden kannalta heikommassa asemassa olevat ihmiset. Heidän terveyttään kohentamalla voidaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Yhtenä haasteena on, että heikommassa asemassa olevien tavoittaminen saattaa vaatia aivan uudenlaisia tulokulmia.

Toinen haaste liittyy siihen, miten voidaan todentaa hyvien käytäntöjen myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ammattilaiset voivat kokea tietyn käytännön toimivaksi, mutta vaikeampaa on hankkia tietoa siitä, mitä se muuttaa ihmisten arjessa. Vielä vaikeampaa on tehdä kustannuslaskelmia ja muuttaa vaikutuksia euroiksi.

Näihin haasteisiin kärkihanke lähti etsimään ratkaisuja yhteistyössä Sitran ja Hankenin kanssa. Taustalla olivat Sitran vaikuttavuuskiihdyttämön opit. Yhteisten pohdintojen kautta valtionavustushankkeille käynnistettiin räätälöity kärkihankevalmentamo maaliskuussa 2017.

Valtionavustushankkeissa järjestöt, asiantuntijalaitokset, kunnat, sairaanhoitopiirit ja yritykset työskentelevät yhdessä. Tarkoitus on, että ammattilaiset saavat uusia työkaluja, ja ihmisten omat voimavarat hyödynnetään aikaisempaa monipuolisemmin.

Valmentamo koostuu lähipäivistä, välitehtävistä ja tutoroinnista. Se huipentuu syksyllä 2018 kärkihankkeen tulosten esittelyyn. Tähän mennessä valmentamossa on vahvistettu asiakasymmärrystä ja pyritty tunnistamaan vaikuttavia elementtejä.  Lisäksi on pohdittu, kuinka mitata vaikutuksia ja tuottaa niistä kustannuslaskelmia. On opeteltu mallintamaan toiminnot ja etsitty tavoitelähtöiset vaikuttavuusmittarit.

Hyvät käytännöt ovat eri vaiheissa ja niiden taustalla on eriasteista näyttöä. Osassa levittämishankkeista on erinomaiset valmiudet viimeisteltyihin kustannuslaskelmiin ja osassa painopiste on siinä, kuinka paikantaa vaikuttavat elementit keskeisissä kohderyhmissä.

Alustavat kokemukset ovat innostavia. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on noussut uudella tavalla tekemisen keskiöön. Sormiharjoituksia kustannuslaskelmista on jo luonnosteltu. Samalla on huomattu, että vaikutuksia voidaan nostaa esiin eikä euroistaminenkaan ole mahdoton tehtävä. Yhteinen oppimisprosessi on ollut inspiroiva ja kannustava. Sivutuotteena valtionavustushankkeet ovat verkottuneet keskenään ja tunnistaneet yhteistyömahdollisuuksia.

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että valmentamo tekee kärkihanketyötä tavoitteellisemmaksi ja tuloksekkaammaksi. Parhaimmillaan Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektin valtionavustushankkeet toimivat suunnannäyttäjinä ja todentavat vaikuttavuutta aivan uudella tasolla.

Mistä on kyse?