Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 28.02.2018

#1 Hyvin­vointia pitkä­jänteisesti!

Miksi vaikuttavuusinvestoimisessa on järkeä? Kiteytimme oppimme viiteen teesiin.
Kirjoittaja
Projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

Sitra tiivisti tähänastiset oppinsa ja kokemuksensa Vaikuttavuusinvestoiminen Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen.  Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. viiteen teesiin. Tässä blogisarjassa asiantuntijamme avaavat teesien taustoja ja niitä mahdollisuuksia, joita suomalaiselle yhteiskunnalle, julkiselle sektorille, sijoittajille, yrityksille ja järjestöille tarjoutuu, kun asioita lähestytään yhteistyössä ja vaikuttavuuden kautta. Ensimmäisenä kynään tarttui Mika Pyykkö.

Teesi 1:
Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta.

Jos ehdottaisimme satojen miljoonien eurojen rahoitusohjelmaa paloautojen kehittämiseksi, aloite tyrmättäisiin välittömästi. Samalla meitä muistutettaisiin siitä, että resurssit on suunnattava pääosin paloturvallisuuden lisäämiseen. Ihan järkevää!

Kun on kyse ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta, paloturvallisuus-näkökulmaa hyödynnetään valitettavan sattumanvaraisesti. Monista edistävän ja ehkäisevän toiminnan merkitystä korostavista poliittisista linjauksista huolimatta suomalaisen yhteiskunnan resurssien jaossa on keskitytty voimakkaasti jo syntyneiden ongelmien hoitamiseen.

Lonkkamurtumat ja tyypin 2 diabetes ovat esimerkkejä sairauksista, jotka hankaloittavat lukuisten ihmisten elämää ja aiheuttavat vuositasolla satojen miljoonien eurojen kustannuksia yhteiskunnalle, vaikka ne ovat pitkälti ehkäistävissä.

Yksi esimerkki lisää: tammikuussa julkistettiin Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimus, josta käy ilmi, että syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat 300 000 – 400 000 euroa. Samassa tutkimuksessa todetaan, että monet syrjäytymistä ennakoivat tekijät ovat nähtävissä jo alle kouluikäisen lapsen elämässä.

Ehkäisevän toiminnan inhimillisestä ja taloudellisesta hyötypotentiaalista on siis roppakaupalla todistusaineistoa, mutta silti keskustelua laajamittaisista investoinneista sen mahdollistamiseksi on käyty hyvin vähän – jos ollenkaan. Tähän epäkohtaan viittaa myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila viime viikolla eduskunnalle antamassaan kertomuksessa.

”Hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikakaudessa ongelmat nähdään, niitä hankkeistetaan sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi kehittämistoimiksi, mutta syvälliset yhteiskuntapolitiikan johtopäätökset jäävät kellumaan”, Kurttila kirjoittaa.

Tarvitaan laaja mallinnus edistävän ja ehkäisevän toiminnan potentiaalista

Asiantuntijoiden mukaan vain noin kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kanavoidaan tätä nykyä ehkäisevään toimintaan. Pääosin jo syntyneiden ongelmien ja sairauksien hoitamiseen keskittyvän sote-järjestelmän uudistamisen ohella olisi kiinnitettävä vähintään yhtä paljon huomiota tekijöihin, joilla rakennetaan terveyttä ja hyvinvointia.

Olisi korkea aika tehdä laaja-alainen mallinnus edistävän ja ehkäisevän toiminnan taloudellisesta ja hyvinvointipotentiaalista. Tällaisen analyyttisen tarkastelun pohjalta toiminnalle ja sen myötä suomalaiselle hyvinvoinnille on mahdollista määritellä selkeät mitattavissa olevat tavoitteet. Se taas auttaa kehittämään uusia, ennakkoluulottomia käytäntöjä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnan ja yksilöiden yhteispelillä on saavutettavissa paljon nykyistä enemmän.

Ennakoivien ja pitkäjänteisten investointien aikaan saamat suorat taloudelliset säästöt ovat pitkällä aikavälillä varovaisestikin arvioiden satoja miljoonia euroja. Tämän päälle on laskettava vielä ne epäsuorat hyödyt, jotka näkyvät esimerkiksi tuottavuuden kasvuna sitä mukaa, kun väestön hyvinvointi sekä toiminta- ja työkyky lisääntyvät.

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen vauhtia vaikuttavuusinvestoinneista

Professori Juho Saaren johtama työryhmä pohtii parhaillaan uusia toimintatapoja ja keinoja yhteiskunnallisen eriarvoisuuskehityksen pysäyttämiseksi. Pääministerin tehtävänanto oli selvä: uusia toimintatapoja tulee hakea ”nykyisen menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä”.

Työryhmä julkistaa raporttinsa maaliskuussa. Näillä näkymin se tulee sisältämään parikymmentä toimenpide-ehdotusta ja lukuisia suosituksia.

”Suomessa käytetään edelleen liian paljon resursseja toimintaan, jonka vaikuttavuudesta tai tuottavuudesta ei ole riittävän paljon näyttöä”, todetaan eriarvoisuustyöryhmän väliraportin pohjalta laaditussa valtioneuvoston tiedotteessa.

Vaikuttavuusinvestoimisella voisi olla tässäkin annettavaa. Jos menokehykset ja julkiset varat eivät veny, vaikuttavuusinvestoimisen avulla työryhmän ehdotusten toimeenpanoon on mahdollista ohjata yksityistä pääomaa. Ja siis painotetusti niin, että toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta mitataan.

Tavoitteelliset yksityiset ja julkiset investoinnit hyvien kehityssuuntien vahvistamiseen ja ongelmien ehkäisemiseen ovat kokeilemisen arvoinen työkalu, kun rakennetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea.

 

Lue myös:

#2 Tavoite vie kohti tulosta

Viisi teesiä vaikuttavuusinvestoimisesta

  1. Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta.
  2. Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite.
  3. Huolellinen mallinnus määrittää tulostavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet ja mittarit.
  4. Yksityinen pääoma on tehokas kannustaja tulostavoitteiden saavuttamiseksi.
  5. Vaikuttavuus syntyy yhteistyönä vaikuttavuuden tilaajan, palveluntuottajien ja sijoittajien kesken.

Mistä on kyse?