vaikuttavuustutkimus
Arvioitu lukuaika 6 min

Tutkimus Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien vaikuttavuudesta

Sitra on järjestänyt Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutusta vuodesta 2013 lähtien. Takana on 15 kurssia, joille on osallistunut yhteensä yli 400 yhteiskunnallista muutoksentekijää. Kantar TNS selvitti kurssien vaikuttavuutta osallistujille suunnatulla kyselytutkimuksella. Sitran historia talouspolitiikan kouluttajana ulottuu paljon nykyisiä kursseja pidemmälle, aina 1970-luvulle saakka.

Kirjoittaja

Jaakko Hyry

Tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy

Julkaistu

Kantar TNS Oy haastatteli kesäkuun ja elokuun 2020 alun välisenä aikana Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien 5–13 osallistujia. Kohderyhmän muodostivat kaikki edellä mainituille kursseille osallistuneet 228 henkilöä. Sitra valitsee kurssien osallistujat henkilöistä, joilla on johtamiskokemusta ja jotka ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan kattava ja puolueeton kuva eri kursseista ja koko kohderyhmästä. Kaikilta kursseilta haastateltiin puhelimitse 15 osallistujaa.

Vastauksia saatiin yhteensä 134 kappaletta. Tutkimuksen vastausaste oli korkea (59 % kohderyhmästä). Kohderyhmä rajattiin kursseihin 5–13, koska pilottikurssin ja kurssien 1–4 osallistujien näkemyksiä selvitettiin vastaavalaisella tutkimuksella vuonna 2014.

1. Arviot kurssin merkittävyydestä

Johtamiskurssien kokemusarviot ja arviot yhteiskunnallisesta merkittävyydestä olivat erittäin hyvällä tasolla. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi arvioitiin kokemuksena tärkeämmäksi kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2014. Yli puolet haastatelluista (54 %) piti kokemusta erittäin tärkeänä ja 45 prosenttia tärkeänä. Kurssikohtaiset tärkeysarviot eivät poikenneet toisistaan merkittävästi.

Kurssien yhteiskunnallinen merkittävyysarvio oli samalla, erittäin hyvällä tasolla kuin vuonna 2014. Arvioissa oli kurssikohtaisesti vain pientä vaihtelua.

Kuva 1.

2. Kiitosta Sitran verkostoille ja eri tahojen yhteen tuomiselle

Sitran roolia yhteiskunnallisena kouluttajana pidettiin erittäin tai melko tärkeänä (92 %), kun vastaava tulos vuonna 2014 oli 98 prosenttia.

Avointen vastausten perusteella Sitraa pidetään ennen kaikkea puolueettomana ja luotettavana toimijana, joka saattaa tilaisuuksissaan yhteen ihmisiä yhteiskunnan eri sektoreilta. Yli kolmannes haastateltavista toi esille edellä mainittuja perusteluja avoimissa vastauksissaan. Vastauksissa painotettiin Sitran riippumattomuutta puoluepolitiikasta, etujärjestöitä ja yrityksistä. (Huom. Muutamia avoimia vastauksia on nostettu sitaateiksi tähän yhteenvetoon.)

Haastateltavat kiittivät erityisesti Sitran verkostoja sekä kykyä tuoda tilaisuuksissaan yhteen eri tahoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä ihmisiä. Eri sektoreiden edustajien tapaamisen koettiin luovan mahdollisuuksia verkostoitumiselle, uuden oppimiselle, oman näkökulman laajentamiselle sekä yksimielisyyden saavuttamiselle.

Kokoaa eri yhteiskunnan toimijoita yhteiseen pöytään. Talouspolitiikan kurssilla on tärkeää monella tapaa se, että opitaan siitä, miten toiset ajattelevat. Se rikastuttaa ajatusmaailmaa, opitaan kysymään ja kyseenalaistamaan.

Lähes kaikki (89 %) osallistuneet ovat hyödyntäneet kurssin aikana luomiaan verkostoja, ensisijaisesti omassa työssään tietolähteinä, asiantuntijakeskusteluina tai muina työhön liittyvinä yhteydenottoina. Näin vastasi noin kaksi kolmesta haastateltavasta.

Sitran tekemää työtä pidettiin tärkeänä, sillä se keskittyy ajankohtaisiin aiheisiin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Sitraa kuvattiin tulevaisuuteen katsovaksi ja rohkeaksi edelläkävijäksi. Tutkimusta ja koulutusta pidettiin uskottavana, korkeatasoisena ja näkökulmiltaan laaja-alaisena.

Harvoja foorumeita, missä pystyy keskustelemaan ja verkostoitumaan tulevaisuusnäkökulmista isolla kokoonpanolla.

3. Arviot kurssien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien kykyä tuottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan nyt jonkin verran kriittisemmin kuin vuonna 2014. Arvio kurssin aikana luotujen verkostojen tuottamasta vaikuttavuudesta on kuitenkin säilynyt samalla erittäin hyvällä tasolla kuin vuonna 2014.

Aikaisempaa selvästi kriittisemmän arvion saa talouspolitiikan johtamisen kehittyminen kokonaisvaltaisemmaksi. Myös arviot kestävän talouspolitiikan merkityksellisyydestä tulevaisuuden kannalta ovat laskeneet. Arviot ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla.

Tulosten lasku, erityisesti talouspolitiikan johtamisen kehittymisestä ja kestävän talouspolitiikan merkityksellisyydestä johtuu mitä ilmeisimmin toimintaympäristön muuttumisesta kyseisten asioiden vaikuttavuuden kannalta selvästi haastavammaksi kuin mitä se oli vuonna 2014.

Tähän vaikuttavat voimistuneina ilmiöinä erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten kärjistyminen, jännitteiden lisääntyminen kansainvälisissä suhteissa ja globaali pandemiatilanne, jotka tekevät tulevaisuuden ennakoimisen yhä haastavammaksi.

Kuva 2.

Taulukko kertoo siitä, miten kurssin yhteiskunnallista vaikuttavuutta on arvioitu. Vastaajat ovat arvioineet vaikutuksia verkostoihin, näkemykseen talouspolitiikan merkityksellisyydestä, oppimiseen ja ajattelutavan muutokseen ja johtamiseen. Tulokset on eritelty vuosien 2020 ja 2014 mukaan.

4. Teemat ja aiheet ajankohtaisia

Kurssin teemat ja aiheet koettiin ajankohtaisiksi sekä ajatuksia herätteleviksi ja avartaviksi. Haastateltavat kehuivat kurssin ilmapiiriä, jossa kannustettiin tuomaan esiin erilaisia ja vastakkaisiakin näkökulmia.

Sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset näkökulmat arvioidaan lähes yhtä merkittäviksi painotuskohteiksi tulevissa koulutuksissa.

Osa haastateltavista painottaisi enemmän sosiaalisia näkökulmia, koska niiden koettiin jäävän usein vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi ekologisiin ja taloudellisiin aiheisiin, ja ne yhdistettiin yhteiskunnan ja talouden toimivuuteen. Vaikka sosiaaliset näkökulmat saatettiin kokea itselle vieraiksi tai haastaviksi, niitä haluttaisiin ymmärtää paremmin.

Kun talous sakkaa, sosiaalisen puolen ongelmia tulee enemmän. Kun nämä saadaan korjattua, talouskin voi paremmin.

Taloudellisia näkökulmia toivottiin painotettavan siksi, että niitä olisi tärkeää ymmärtää paremmin ja talouden nähtiin vaikuttavan vahvasti kaikkiin muihin toimintoihin. Noin viidennes haastateltavista toivoi ainoastaan taloudellisten näkökulmien painotusta enemmän koulutuksessa jatkossa. Talouskasvu nähtiinkin kaiken muun toiminnan välttämättömänä perustana tai pohjana sosiaalisille ja ekologisille päätöksille. Enemmän keskustelua toivottiin esimerkiksi siitä, miten samaan aikaan voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja luoda talouskasvua. Osa toivoi, että kurssilla olisi painotettu enemmän elinkeinoelämän näkökulmaa.

Osa haastateltavista painotti puolestaan ekologisten näkökulmien ajankohtaisuutta, kriittisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Heidän vastauksissaan korostuivat kiire toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä turhautuminen jo tehtyjen toimien vähäisyyteen tai tehottomuuteen. Maapallon kestävyyden ja luonnonvarojen riittävyyden koettiin olevan laaja ja perustavanlaatuinen teema, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun toimintaan, myös mahdollisuuteen luoda talouskasvua. Muutama haastateltava totesi taloudellisten näkökulmien saaneen jo liian suuren roolin yhteiskunnassa.

Noin viidennes haastateltavista toivoi jatkossa painotettavan kaikkia kolmea edellä mainittua näkökulmaa. Heidän mukaansa kaikki nämä aiheet ovat tärkeitä ja ne liittyvät niin vahvasti toisiinsa, ettei vain yhtä voi nostaa muiden edelle tai käsitellä muista erillään.

Pieni osa haastateltavista vastasi, että koulutuksissa tulisi jatkossa painottaa jotakin muuta kestävän talouden näkökulmaa. Mainintoja saivat muun muassa digitalisaatio, koronakriisi, kulttuuri ja poikkihallinnollisuus .

Osa haastateltavista toivoi, että käsiteltäviä aiheita olisi ollut vähemmän, jotta niitä olisi ehditty käsitellä syvällisemmin tai analyyttisemmin.

Miten tieto muutetaan vaikuttavaksi, miten kuilu ylitetään?

5. Kokonaiskokemus kurssista ja kiinnostusta kestävän talouden täydennyskoulutukseen

Kysyttäessä yhteenvetoa johtamiskurssin onnistumisista haastateltavat kehuivat ennen kaikkea kurssin pedagogista toteutustapaa. He pitivät erityisesti harjoitus- ja ryhmätöistä sekä yleisesti kurssilaisten osallistamisesta työntekoon ja yhdessä keskustelemisesta.

Harjoitus- ja ryhmätöitä pidettiin sopivan haastavina, ajankohtaisina, todentuntuisina, mielenkiintoisina, antoisina ja yhteishenkeä nostattavina. Vastauksissa ilmeni, että vierailut erilaisissa yritys- ja järjestökohteissa olivat tuoneet lisäarvoa haastateltaville.

Useampi haastateltava toivoi Sitran järjestävän jatkokoulutusta, kurssin osallistujajoukon koostuvan vielä erilaisemmista taustoista tai erilaisia toteuttamistapoja. Lähes kaikki osallistujat ilmoittivat kiinnostuksesta osallistua Kestävän talouden täydennyskoulutukseen.

Jokaisen osallistujan ajatukset varmasti nytkähtäneet uusiin ajatteluihin. Kestävyyden ajattelussa pitää nähdä muitakin tulokulmia asioihin. Kurssilaisten erilaiset taustat on paras anti. Aivan kuin päässä olisi kestävän talouspolitiikan lasit, joita käyttää edelleen. Uudenlainen asennoituminen.

Mistä on kyse?