Pellot hiilinieluiksi: Carbon Action -pilotti

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei yksinään enää riitä. Ilmakehän ylimääräinen hiilidioksidi pitää myös sitoa takaisin maaperään. Pelloissa on paljon mahdollisuuksia hiilen sitomista varten ja ne olisikin hyvä valjastaa hiiltä sitoviksi hiilinieluiksi.

Hiilen sidontaa edistävä viljely on linjassa myös kiertotalouden kanssa. Se kunnioittaa luontoa ja tukee muun muassa luonnon monimuotoisuutta, sillä se vähentää ravinnepäästöjä Itämereen sekä parantaa maaperän kasvukuntoa ja äärisäiden kestävyyttä.

Hankkeen tavoitteena oli käynnistää laaja, usean vuoden kestävä tutkimus- ja pilottiohjelma. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja siihen, miten hiilen varastointia maaperään voidaan käytännössä toteuttaa maataloudessa ja miten mitata pysyvän hiilen varastoitumista maahan luotettavalla ja yleistettävällä tavalla. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joita voidaan soveltaa laajasti eri maatiloilla.

Mitä saatiin aikaan?

Sitran rahoituksen avulla kerättiin kumppanit yhteen ja käynnistettiin ohjelma. Hankkeessa kerättiin aiheeseen kuuluvaa monitieteistä tutkimusta yhteen ja luotiin suomalaisten tutkijoiden verkosto, johon kuuluvat tutkijat ja sen pohjalta syntyneet konsortiot ovat aloittaneet tutkimuksen ja hakeneet muualta lisärahoitusta.

Hankkeessa aloitettiin yhteistyö sadan maatilan kanssa hiilen sidontaa parantavien menetelmien testaamiseksi käytännössä. Maanviljelijät sitoutuivat osallistumaan tutkimukseen ja koulutuksiin viiden vuoden ajaksi. Viljelijöiden kanssa on pidetty useampi koulutustapahtuma ja viljelijät ovat jakautuneet pienryhmin, joilla on oma neuvojansa.

Hankkeeseen on saatu mukaan myös keskeisiä suomalaisia ruokaketjun yrityksiä, kuten Valio, Fazer, Apetit, Altia ja S-ryhmä. Mukana olevien yritysten kesken perustettiin verkosto, jossa jaetaan tietoa ja kehitetään yhdessä tapoja, joilla yritykset voivat portinvartijoina auttaa skaalaamaan hiiliviljelyä Suomessa.

Lisäksi hankkeessa rakennettiin hiilen sidonnasta maaperään yleisesti tunnettua ilmiötä ratkaisuna ilmastonmuutokseen.

Kuka oli mukana?

Sitra käynnisti hankkeen, kutsui kumppanit koolle ja rahoitti hanketta elokuuhun 2019 asti. Sitralla hankevastaavana toimi Hanna Mattila. Baltic Sea Action Group (BSAG) vastasi hankkeen koordinoinnista ja Ilmatieteenlaitos johti tieteellistä tutkimusta. Mukana hankkeessa olivat myös Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Mitä seuraavaksi?

Carbon Action -hankkeessa on onnistuttu pureutumaan ruoantuotannon kipukohtiin kuten vesistö -ja ilmastopäästöihin ratkaisukeskeisesti ja yhteistyöllä, mikä mahdollistaa laajemmankin liikkeen syntymisen ruokaketjussa kohti kestävää, tai jopa maaperää parantavaa kiertotaloutta. Hankkeessa on onnistuttu rakentamaan rohkeaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, joka antaa luottamusta muille vastaaville piloteille.

Carbon Action jatkaa ja kehittää edelleen verkostomaista toimintaansa. Yhdeksän uutta hanketta on syntynyt ja konsortiossa on kerätty kymmenen miljoonaa euroa maaperän hiilen sidonnan tutkimiseen ja edistämiseen.

ihmiset

Riku Sinervo

Johtava asiantuntija, Globaali yhteistyö, Kestävyysratkaisut