Siirry suoraan sisältöön

IHAN-PILOTTIHANKKEET

Hankkeissa rakennetaan reilua datataloutta. Hankkeet perustuvat aitoon liiketoimintaan ja niissä luodaan uusia palveluja ja ratkaisuja hyödyntämällä henkilötietoja käyttäjän myöntämällä luvalla.

MISTÄ ON KYSE?

Toteutimme rahoitushaun osana Sitran IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous -avainaluetta, joka on käynnissä kesään 2021 saakka. Ensimmäiset hankkeet käynnistyivät 2018. Viimeisten pilottihankkeiden on määrä päättyä vuonna 2021.

Käynnissä olevat hankkeet

MyCelia-hankkeessa luodaan musiikintekijöille uusi digitaalisen identiteetin standardi. Projektin tuotoksena on MyCelia Passport, johon tallennetaan ja jolla hallitaan artistin profiilitietoja, tunnisteita, teoksia, saavutuksia ja verkostoitumistietoja. MyCelia nopeuttaa artistien pienistä puroista koostuvien tulojen kertymistä ja mahdollistaa uusien palveluiden rakentamisen.
Hanke päättyy joulukuussa 2019.
Hankkeen toteuttaja: MyCelia

Mobiililompakko Minerva identiteetin hallintaan
Hankkeessa kehitetään uuden ajan Minerva-mobiililompakko, jonka avulla voi tulevaisuudessa hallita lukuisat eri identiteetit verkossa ja niihin liittyvät tiedon lähteet.
Hanke päättyy keväällä 2020.
Hankkeen toteuttajat: Lab10c, DanubeTech

Patient-Centric Real-World Data -hankkeessa pilotoidaan apteekkien mahdollisuutta toimia luotettuna tiedonkerääjinä potilaiden, rekisterinpitäjien ja lääketeollisuuden välissä potilaan suostumukseen pohjautuen ja vahvaa tunnistautumista käyttäen. Pilotissa tiedustellaan MS-tautia sairastavilta potilailta henkilökohtaisesti sairauteen liittyviä tietoja sähköisellä lomakkeella. Tämän tosielämän tiedon ja rekistereissä olevan kliinisen datan yhdistämisellä voidaan luoda aiempaa tarkemman aineiston pohjalta uusia ja nykyistä parempia palveluita ja innovaatiota.
Hanke päättyy lokakuussa 2019.
Hankkeen toteuttajat: Oriola, Farenta, Suomen Tilaajavastuu, Nixu, Kronas Apotek.

Sandbox of Trust -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Suomeen uutta välinettä sähköiseen tunnistamiseen. SisuID-ratkaisu soveltuu sekä julkishallinnon ja yksityisen sektorin käyttöön. Ratkaisu voi helpottaa tavallisten ihmisten elämää yhteiskunnan digitalisoituessa ja parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Hanke jatkuu ja seuraavassa vaiheessa hyödynnetään tunnistautumisratkaisua, johon liitetään henkilökohtaisten tietojen käytön luvitus.
Hanke päättyy keväällä 2020.
Hankkeen toteuttajat: Nixu, Suomen Tilaajavastuu ja Digital Living International

Urheilijan henkilökohtaisen datan hyödyntäminen valmennuksessa
Hankkeessa testataan huippu-urheilijan henkilökohtaisen tiedon kokonaisvaltaista hyödyntämistä valmennuksessa. Tavoitteena on toteuttaa huippu-urheilijoille ja valmennustiimeille ratkaisu suorituksiin vaikuttavien tietojen keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin. Samalla kehitetään suomalaista urheilututkimusta aiempaa datalähtöisemmäksi ja mahdollistetaan huippu-urheilun kansalliselle johdolle nykyistä parempi näkyvyys urheilijoiden tilanteeseen.
Hanke päättyy kesällä 2020.
Hankkeen toteuttajat: Suomen Olympiakomitea, Polar, Tieto

Varusmiesten hyvinvointidatan hyödyntäminen kuntotalkoissa
Hankkeessa toteutettava data-alusta tarjoaa turvallisen paikan varusmiehen suoritukseen vaikuttavien tietojen keräämiseen. Hankkeessa kerätään ja käytetään yksilöiden mittaamaa dataa sekä hyvinvointiin ja käyttäytymiseen liittyvää tietoa vapaaehtoisesti pilottiin osallistuvien luvalla. Kehitettävää hyvinvointidatan luvittamisen ja hyödyntämisen mallia voidaan soveltaa monilla eri osa-alueilla, kuten terveydenhuollossa, työhyvinvoinnissa ja peruskouluissa.
Hanke päättyy keväällä 2020.
Hankkeen toteuttajat: Puolustusvoimat, Tieto, Suunto

Itse kootut terveystiedot Kanta-palveluihin
Hankkeen tavoitteena on luoda palvelu, joka auttaa diabeetikkoja parantamaan elämänlaatuaan. Lisäksi kehitetään liiketoimintamalli, jolla itse tuotettu terveysdata saadaan mukaan osaksi normaalia hoitoprosessia. Mallissa terveydenhuolto ei ole maksajana, vaan toiminta katetaan tuloilla datan toisiokäytöstä (toissijaisesta käytöstä). Itse tuotetun datan käyttö perustuu IHAN-toimintamallin mukaiseen luvitukseen.
Hanke päättyy joulukuussa 2021.
Hankkeen toteuttaja: Sensotrend, Kela, THL, STM

My Travel health, Tokyo 2020 -hankkeessa pilotoidaan kotimaassa tallennettujen terveystietojen hyödyntämistä helposti ja luotettavasti missä tahansa matkailija tarvitsee terveydenhuoltoa. Projekti on osa EU:n Patient Summary Initiative -hanketta.
Hankkeen toteuttajat: Fujitsu, Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Tekoäly läpinäkyväksi kansalaisille
Hankkeessa luodaan tekoälyn kansalaistiedottamiseen yhteinen malli kaupunkien ja valtionhallinnon organisaatioille. Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten luottamusta mukana olevien organisaatioiden tekoälyhankkeisiin osallistavan kehityksen ja yhteisten käytäntöjen määrittämisen kautta. Keskeiset työkokonaisuudet vastaavat kysymyksiin: mitä kansalaisten tulisi saada tietää julkishallinnon tekoälysovelluksista ja miten tiedoista tulisi viestiä. Mallissa yhdistetään eettisen, juridisen, teknisen ja kansalaisten osallistamisen näkökulmat. Pilotti todellisilla käyttötapauksilla toteutetaan Saidotin teknologiaa hyödyntäen. Tuotokset julkaistaan Creative Commons -lisensseillä.
Hanke päättyy marraskuussa 2019.
Hankkeen toteuttajat: Espoon ja Helsingin kaupungit sekä Kela, oikeusministeriö ja Saidot

Päättyneet hankkeet

Mitä saatiin aikaan?

Päättyneet hankkeet

Mitä saatiin aikaan?

Diabeetikkolapsen verensokerin mittaaminen ja datan jakelu -hankkeessa rakennettiin ekosysteemiä, jossa huoltajat voivat luvittaa lastensa terveystietoja käytettäväksi esimerkiksi koulussa ja liikuntaharrastusten parissa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin tietojen käyttöön liittyvä suostumuksen hallinnan tekninen ratkaisu.
Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus hyödyntää oikeaa potilastietoa HUS:n Tietoallas Tietoallas on liiketoimintatiedon hallintaan tarkoitettu ratkaisu, joka mahdollistaa erityyppisten tietojen keruun ja tallentamisen edelleen jalostettavaksi. Tietoallas eroaa perinteisestä tietovarastoratkaisusta, koska mallintaminen on kevyttä ja tietoallas sallii muidenkin kuin perinteisten tietotyyppien tallentamisen ja käsittelyn (esim. kuvat, dokumentit, sensoridata). Harvemmin käytetty termi on tietojärvi. . Järjestelmä voi hyödyntää myös Omadata Omadata tarkoittaa 1) henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn uutta lähestymistapaa ja paradigman muutosta, jossa pyritään siirtymään nykyisestä organisaatiokeskeisestä järjestelmästä ihmiskeskeiseen järjestelmään; 2) henkilötietoja resurssina, jota yksilö voi tarkastella ja hallita. Henkilötietoja, jotka eivät ole yksilön omassa hallinnassa, ei voi kutsua omadataksi. . Tulevaisuudessa palvelu helpottaa diabeetikkolapsen ja huoltajien arkea merkittävästi.
Hankeen toteuttajat: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, CGI ja Väestörekisterikeskus VRK.

Fairdrop-hankkeessa kehitettiin suostumuksenhallintaan tekninen komponentti, jota voidaan hyödyntää IHAN-periaatteiden mukaan toteutettavissa palveluissa. Ratkaisu parantaa palvelun käyttäjän mahdollisuuksia vaikuttaa omien tietojensa käytön luvittamiseen. Sovellus mahdollistaa perinteisen luvitusmekanismin lisäksi uuden dynaamisemman tavan sekä tarkastella annettuja suostumuksia että hallinnoida suostumusten sisältöjä.
Hankkeen toteuttaja: DataFund

FarmiData-hankkeessa pyrittiin digitalisaation avulla parantamaan ruoantuotannon edellytyksiä ja resurssitehokkuutta. Salon seudulla toteutetun kolmen kokeilun avulla haettiin tietoa informaatioteknologian kehittämistarpeista maataloudessa ja digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.

  • Farmimapping-pilotissa peltolohkoja kuvattiin droonien avulla. Näin saatuja paikkatietoja hyödynnettiin täsmälannoituksessa. Datan perusteella pystyttiin määrittelemään oikea lannoitemäärä kasvustolle, joten tietoja käytettiin suoraan lannoitteenlevittimen ohjauksessa. Näin estettiin ravinteiden liiallinen käyttö, josta syntyy vesistöjä rehevöittäviä ravinnevalumia. Kerätyn tiedon ja täsmennettyjen määrien avulla säästettiin myös lannoitekustannuksissa.
  • Farmistore-tuotekonseptilla haettiin ratkaisua reaaliaikaiseen polttoaineen määrän valvontaan maatiloilla, yhteishankintarenkaan kokoamiseen ja kulutuksen optimointiin.
  • Farmisää-pilotin avulla määriteltiin mikrosääverkosto reaaliaikaisten sää- ja maaperätietojen perusteella. IoT-antureiden avulla tuotettiin aiempaa tarkempaa säätietoa ja tarkkailtiin maaperää. Viljelijät kokivat pilotissa syntyneet tulokset erittäin hyödylliseksi juuri kuluneena, kuumana ja kuivana kesänä, koska täsmällistä tietoa saatiin niin ilmasta kuin 15 cm syvyydeltä maaperästä. Teknologia mahdollistaa myös huomattavasti syvemmälle maanpinnan alle menevän monitoroinnin.

Pilotissa syntyviä teknisiä ratkaisuja hyödynnetään muissa IHAN®-hankkeissa mahdollisuuksien mukaan ja ne julkaistaan avoimena lähdekoodina myöhemmin.

OTA YHTEYTTÄ

Mistä on kyse?