Lab 2: Ratkaisuja luonnosta

Sitra Lab 2 on koulutusohjelma, joka etsii luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin.

Ajankohtaista

Pysy mukana.

Mistä on kyse?

”Tehdään samalla tavalla kuin edellisellä kerralla” on lause, jota emme enää juurikaan kuule. Ajallemme ovat tyypillisiä ongelmat, joihin ei ole olemassa patenttivastauksia, yhteisistä ongelman määrittelyistä puhumattakaan.

Sitra Labin koulutusohjelma on käytännönläheinen kehittämis- ja kehittymismatka, jossa etsimme uusia tapoja ratkoa monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Koulutus ei pääty loppukokeeseen eikä meillä ole läksyjä. Tekemistä on silti reilusti. Intensiivisestä ohjelmasta saa roppakaupalla uusia verkostoja, käytännöllisiä lähestymistapoja ja uutta ajateltavaa.

Koulutusohjelman tavoitteena on kasvattaa mukaan valittujen muutoksentekijöiden kykyä tehdä muutosta, halua olla ratkaisija ja mahdollisuuksia toimia monimutkaisessa maailmassa.

Sitra Lab 2 siirrettiin keväältä syksyyn 2020, ja toteutetaan nyt pääosin virtuaalisesti.

Koulutuksen moduulit ja aikataulu

  1. 09/2020 Toimintaympäristö ja systeemiajattelu. Katsotaan vähän kauempaa ja hahmotetaan kokonaisuus ongelman ja ratkaisun ympärillä.
  2. 10/2020 Ongelman ymmärrys. Yritetään ymmärtää kaupungistumiseen liittyviä ongelmia asettumalla muiden housuihin, empatiaa käyttäen. Mennään lähemmäs sidosryhmiämme ja rajataan ongelmaa.
  3. 11/2020 Tulevaisuus ja ratkaisut. Otetaan silmille tulevaisuuslasit, ja etsitään niiden avulla uusia uusia ratkaisuja ja näkökulmia. Kuvitellaan toivottavia tulevaisuuksia. Lopuksi käännetään ideat ja ratkaisut kohti konkretiaa ja kokeiluja.
  4. 12/2020 Välineitä vaikuttavuuteen. Keskitytään kokeiluihin: tehdään näkyviksi niiden jo syntyneitä vaikutuksia, sekä tarkastellaan tapoja hahmottaa ja mitata niiden vaikuttavuutta.
  5. 12/2020 Opit ja johtopäätökset. Käydään läpi kuljettua oppimismatkaa: mitä on tullut tehtyä, mitä oppeja ja oivalluksia prosessista kannattaa ottaa mukaan jatkokehittämiseen ja omaan työhön. Pohditaan yhdessä myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkomiseen ylipäätään tarvittavia taitoja, asenteita ja tekemistä.

Osallistujatiimit ja kokeilut

Sitra Lab 2:n osallistujat valittiin avoimella haulla, johon oli mahdollista hakea tiimeinä. Mukaan valittiin lopulta 9 tiimiä. Lue hausta lisää uutisestamme: Sitra Lab etsii luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin – hae mukaan tulevaisuuslaboratorioon

TIIMI 1

Kaupunkiluonnon jälleenrakentajat

Kaupunkien puistoalueet, taloyhtiöiden pihat tai bussipysäkkien katot ovat piilossa olevaa potentiaalia ekosysteemien jälleenrakentamiselle ja ilmastonmuutoksen hillinnälle. Tiimi etsii OmaStadi-hiiliviljelyprojektin avulla toistettavaa mallia, joka luo kaupunkilaisille mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi oman lähiympäristönsä kautta.

Pieta Jarva, Baltic Sea Action Group
Suvi Laukkanen, vapaa toimija / Dodo ry
Esko Salo, Jyväskylän yliopisto
Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulu

tiimi 2

Ecotricity

Tiimi suunnittelee pilottia ”metsäkaupunkipuiston” kehittämiseen Tampereen Niemenrantaan. Onnistuessaan asuinalueelle toteutettu luonnonmukainen, biodiversiteetiltaan monimuotoinen ja sisällöiltään monipuolinen viheralue voi toimia terveyden, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja  toiminnallisuuden uudenlaisena kivijalkana kaupungissa.

Olli Vakkala, Ekokumppanit Oy
Veli-Matti Värri, Tampereen yliopisto
Tomi Kumpulainen, Luonnontieteellinen museo, Vapriikki

Tiimi 3

Metsäluonnon vuoksi

Suomen 600 000 metsänomistajasta yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään ja/tai on perehtynyt metsänhoitoon. Metsänomistajille tarjotaan yksipuolisia metsänhoidon palveluita, joka johtaa metsäkanalintujen elinympäristöjen ja talousmetsien monimuotoisuuden vaarantumiseen. Tiimi etsii ratkaisuja metsänkäsittelyn haasteisiin.

Marko Svensberg, Suomen riistakeskus
Janne Miettinen, Suomen riistakeskus
Mirja Rantala, Suomen riistakeskus
Piia Ikonen, Itä-Suomen yliopisto

Tiimi 4

Urbaanit retrofittaajat

Tiimi etsii ratkaisuja kaupunkien tiivistymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, kuten kaupunkitulviin ja kaupunkiluonnon heikkenemiseen. Tiimi tutkii yhtä Helsingin kantakaupungin korttelia ja keinoina tarkastelee esimerkiksi hulevesien hallinnan luonnonmukaisia ratkaisuja, kuten biosuodatusta.

Tiia Valtonen, Ramboll Finland Oy
Laura Suni, Aalto yliopisto / Ramboll Finland Oy
Susanna Kankaanpää, Helsingin kaupunki
Kajsa Rosqvist, Helsingin kaupunki

Tiimi 5

Metsät takaisin

Myös maaseutumaisten kaupunkien asukkaiden luontosuhde herättää huolta. Tiimi toimii Raaseporissa, jossa kunnalla on metsää 5000 hehtaaria (eli omakotitontin verran asukasta kohti), mutta jossa pohditaan, miten kuntalaiset saadaan takaisin metsään ja miten metsien käyttöä voitaisiin tarkastella entistä monipuolisemmin.

Silja Jääskeläinen, Raaseporin luonto ry
Emilia Horttanainen, SLL / vapaa toimija
Olli Borg, Suomen ympäristösuunnittelu Oy
Solja Kvarnström, Raaseporin luonto ry
Nina Rantala, vapaa toimija

Tiimi 6

Pölyttäjät edellä ratkaisuihin

Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt voimakkaasti ja sillä on huolestuttavia seurauksia kokonaisille ekosysteemeille, ihmisten ja eläinten ruuantuotannolle sekä hyvinvoinnillemme. Kaupunkiluonto on tärkeä pölyttäjille sekä ihmisten luontosuhteen ylläpitämiseen. Tiimi tutkii voisiko ratkaisu löytyä, jos yhdistetään pölyttäjälähtöisesti suunniteltu viherrakenne ja kansalaistiede.

Leena Kopperoinen, Suomen ympäristökeskus
Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus
Timo Pyhälahti, Suomen ympäristökeskus
Raisa Kiljunen-Siirola, Helsingin kaupunki

tiimi 7

Luontohyvitystiimi

Tiimi tarkastelee keinoja hyvittää menetettäviä luonto- ja virkistysarvoja kaupungissa, kaupungin välittömässä läheisyydessä tai maakunnassa. Tiimi pyrkii hahmottamaan uudenlaisen no-net-loss -ajatteluun perustuvan hyvittämismekanismin, jonka avulla kunta- ja maakuntatason tavoitteet voidaan yhdistää ja samalla vahvistaa maakunnan vihreää infrastruktuuria, joka tukee sekä ekologista että sosiaalista hyvinvointia.

Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus
Miika Meretoja, Turun kaupunki
Minna Pappila, Turun yliopisto
Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto
Timo Vuorisalo, Turun yliopisto

Tiimi 8

Koskettava kaupunkiluonto

Vaikka Kouvolassa vihreys on taajamissakin lähellä, se on enimmäkseen yksipuolista, puistomaista tai muuten voimakkaasti hoidettua. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen pihat ovat usein erityisen köyhiä luonnoltaan, koska niiden suunnittelussa ovat lähtökohtana olleet vain käytännölliset seikat. Tiimi haluaa laajentaa ja syventää oppimisympäristöjen vehreyttämistä.

Timo Martikainen, Kouvolan kaupunki
Anu Kärkkäinen, Kouvolan kaupunki
Marjo Pakkanen, Kouvolan kaupunki

Tiimi 9

Yhdessä liikkeelle - lähiluonto hyvinvoinnin lähteenä

Nopea muutos länsimaisissa elämäntavoissa on mm. vähentänyt ihmisten altistumista terveyden ja immuunijärjestelmän kannalta tarpeelliselle, monimuotoiselle ympäristölle, erityisesti maaperän mikrobeille. Tiimi etsii kolmen valtakunnallisen järjestön yhteistyönä malleja sille, että ihmiset alkaisivat hyödyntää lähiluontoa yhteisenä liikuntapaikkana ja ”olohuoneena” ja samalla liikuttavat toinen toisiaan.

Paula Lehtomäki, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
Susanne Blomqvist, Suomen Latu
Nea Törnwall, Folkhälsans Förbund

 

Katse ratkaisuihin

Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä. Tulevaisuuslaboratorion etsimät ratkaisut pyrkivät samaan aikaan sekä vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta että vastaamaan kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin. Luontopohjaiset ratkaisut voivat perustua ekosysteemien säilyttämiseen ja muokkaamiseen tai uusien ekosysteemien luomiseen. Ne vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin tehokkaasti ja mukautuvasti, lisäten hyvinvointia ja pitäen yllä luonnon monimuotoisuutta.

Yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungistumisen trendi luo uusia haasteita ja toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia niin kasvaville kaupungeille kuin maaseudullekin. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vastata moniin kaupungistumisen aiheuttamiin hyvinvoinnillisiin, kulttuurisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Mukaan valitut tiimit tarkastelevat kaupungistumisen trendin tuomia haasteita ja mahdollisuuksia laajasti kaupungeissa ja haja-asutusalueilla.

Ratkaisut voivat esimerkiksi vahvistaa ihmisten immuunipuolustusta, tukea kaupunkiviljelyä, lisätä ympäristökasvatuksen mahdoollisuuksia, tarjota osallisuuden kokemuksia, lisätä alueen vetovoimaa, parantaa hulevesien hallintaa – tai jotain ihan muuta. Tärkeintä on, että ratkaisu samanaikaisesti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vastaa kaupungistumisen aiheuttamiin haasteisiin, joko kaupungeissa tai haja-asutusalueilla.

OTA YHTEYTTÄ

Rohkeasti vaan!

Mistä on kyse?