Suomen proteiiniomavaraisuus

Sitran rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen toteuttaman selvityksen tavoitteena on luoda näkymä Suomen kasviproteiiniomavaraisuuden tulevaisuuteen. Hanke tuottaa aikajanalle proteiiniomavaraisuuden määrät prosentteina suomalaisten ravitsemustarpeesta. Aikajanalla eritellään kasvi- ja eläinperäisten sekä solu-, levä- ja sienipohjaisten proteiininlähteiden osuudet.

Mistä on kyse?

Ihminen tarvitsee proteiinia reilun gramman päivässä painokiloa kohti. Suomessa syödään paljon tuontiproteiinia. Suomessa on hyvät edellytykset tuottaa proteiinia, jos eläimet ovat tässä apuna. Siirtyminen kasvipohjaiseen proteiiniin vaatii tarkastelua siitä mikä on kestävän eläinperäisen proteiinituotannon taso ja millä aikajänteellä voimme siirtyä kotimaiseen kasvipohjaiseen ravitsemukseen. Hallitussa siirtymässä emme lisää tuontiproteiinia, päinvastoin. Apuun tarvitaan kestävän valkuaisomavaraisuuden tiekartta prosenttitavoitteineen.

Mitä tehdään?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamassa selvityksessä kartoitetaan mahdollisuudet lisätä erityisesti kotimaista kasviproteiinia tunnistaen rajat sekä keinot proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi. Selvityksessä otetaan huomioon maankäyttö viljelykiertoineen, jotta maaperän- ja kasvinterveys turvataan. Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen on osa huoltovarmuustarkastelua.

Kotimaisella ruoalla on yhteiskunnan toiminnalle tärkeä merkitys huoltovarmuuden turvana. Iso kysymys on, missä määrin Suomessa voitaisiin luopua eläinperäisen proteiinin tuotannosta niin, että sekä ruoan huoltovarmuus että suomalaisten ravitsemusturva tulevat täytettyä.
Selvityksessä luodaan kokonaiskuva proteiinin tuotannosta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Nykytilan analysoinnin ohella tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä kasviproteiinin tuotantoa huomioiden proteiinipitoisten kasvien tuotannon lisääminen pelloilla ja kontrolloiduissa kasvatusympäristöissä, sienet ja levät proteiinilähteinä sekä solumaatalouteen perustuvan mikrobiproteiinituotannon mahdollisuudet tuottaa uusia proteiinilähteitä. Lisäksi analysoidaan tuotanto-olosuhteiden muutoksen, teknologisen kehityksen ja jalostuksen kautta saavutettavia mahdollisuuksia kasvattaa proteiiniomavaraisuutta.

Tarkentunut kokonaiskuva proteiinin tuotantonäkymistä parantaa toimijoiden valmiuksia sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. Selvityksellä halutaan vahvistaa ruoka-alan tietopohjaa alan kestävässä kehittämisessä ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisessa.

Hanke koostuu kuudesta työpaketista:

1. Kasviproteiiniomavaraisuuden nykytilan kartoitus

Kasviproteiinin tuotannon, käytön ja ulkomaankaupan nykytilanne ja viime vuosien kehitys. Katsaus kasviproteiinin markkinakehitykseen ja yritysten investointeihin ja innovaatioihin kasviproteiinituotteissa.

2. Mahdollisuudet lisätä proteiinikasvien tuotantoa pelloilla nykyoloissa

    Mahdollisuudet lisätä kasviproteiinien tuotantoa Suomen pelloilla nykyisin käytettävissä olevin keinoin nykyisellä peltoalalla ja spekuloimatta tulevaisuuden ilmasto-olojen vaikutuksia tuotantoon (nykyisissä sääoloissa, nykyisillä kasveilla, lajikkeilla ja käytössä olevalla viljelyteknologialla).

    3. Mahdollisuudet lisätä proteiinikasvien tuotantoa pelloilla tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu (ilmasto, teknologia)

    4. Alihyödynnettyjen proteiinilähteiden sekä uusien ruoantuotantoteknologioiden mahdollisuudet vastata proteiiniomavaraisuushaasteeseen (sienet, levät, solumaatalous)

    5. Proteiinilähteiden vertailu ravitsemuksen ja kansanterveyden näkökulmasta sekä kuluttajien asenteet

    6. Tiekartta

    Päämääränä mahdollisimman omavarainen ja monipuolinen kasviproteiinituotanto. Tulokset asetetaan aikajanalle, joka kuvaa kasviproteiiniomavaraisuuden kehittymistä skenaarioissa, jotka huomioivat eri tavoilla tuotanto-olosuhteiden paranemisen ja uusien ruoantuotantoteknologioiden mahdollisuudet. Rinnalla tarkastellaan myös eläinperäisiä proteiinilähteitä.

    Keitä on mukana?

    Hanke toteutetaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.

    Mitä seuraavaksi?

    Hankkeen loppuraportti tarkoitus julkaista kesällä 2024.

    Ota yhteyttä
    Kommentti

    3 syytä, miksi Suomi hyötyisi kiertotalouden mukaisista EU:n sisämarkkinoista

    uutiset

    WCEF2024: Euroopan talouden turvaaminen tarvitsee kiertotalouden mukaiset sisämarkkinat

    Lausunnot

    Sitran lausunto EU:n vuoden 2040-ilmastotavoitteesta

    uutiset

    Millaista on tulevaisuuden hyvä elämä? – Sitran kehittäjäryhmä luo työkaluja kestävän ja hyvän tulevaisuuden kuvitteluun

    circular solutions for nature
    uutiset

    Kiertotalous torjuu luontokatoa ja luo uutta liiketoimintaa: Katso Euroopan 30 edelläkävijän lista, mukana useita suomalaisyrityksiä

    uutiset

    Kotimainen proteiinintuotanto turvaa huoltovarmuutta ja ravitsemusta – valkuaiskasvien tuotantoala voidaan kolminkertaistaa

    artikkelit

    Uudistettu Elämäntapatesti kertoo: Suomalaiset ovat valmiita pienentämään hiilijalanjälkeään erityisesti asumisessa

    Hankkeet

    Maatalouden biodiversiteettiratkaisut

    Hankkeet

    Koulutus: Miten TNFD-luontoraportointi otetaan käyttöön?

    Kooste

    Millaista luonnon ja terveyden tutkimusta Suomessa tehdään?

    Kommentti

    Luonnonvarojen ylikulutukseen tarvitaan pikainen muutos – Lue 5+1 nostoa Global Resources Outlook 2024 -suurraportista

    artikkelit

    Suhde aikaan vaikuttaa halukkuuteemme toimia yhteisen tulevaisuuden puolesta

    Kuvituskuva: ihmnen maalaustikkailla maalaamassa tekstiä Sitran lausunto
    Lausunnot

    Sitran lausunto Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024-2029

    Lista

    Miksi meidän kannattaa tuoda luonto osaksi arkeamme?

    Kuvituskuva: ihmnen maalaustikkailla maalaamassa tekstiä Sitran lausunto
    Lausunnot

    Sitran lausunto luonnon ja teknisistä hiilinieluista

    uutiset

    Monitieteinen selvitys luotaa metsien kestävän käytön tulevaisuutta ja etsii parhaita ohjauskeinoja

    Verkkotapahtuma

    Hyvän elämän kuvittelua Phoebe Tickellin kanssa: Miten löytää ilo planeetan kantokyvyn rajoissa?

    keskiviikko, 8.5.

    Mistä on kyse?