Demokraattinen tekoäly Suomessa

Suomalaisessa yhteiskunnassa tekoäly on nopeasti yleistynyt osaksi arkea, mutta kansalaisten luottamus sen kehittäjiin ja käyttöön on heikkoa. Generatiivisen tekoälyn kehityksessä yksilöiden arkaluontoiset tiedot ovat merkittävä kehittämisen resurssi, minkä vuoksi kansalaisilla tulisi olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tekoälyä kehitetään ja miten sitä käytetään – erityisesti julkisella sektorilla, jossa päätökset vaikuttavat laajasti arkeen.

Luottamus tekoälyyn syntyy läpinäkyvyydestä, osallisuudesta ja kansalaisten tiedollisten oikeuksien tunnustamisesta. Suomessa perustuslaki linjaa, että kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tämän oikeuden tulisi ulottua myös tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon. Suomalaiset toivovat, että päätöksentekoon ja yhteisiin asioihin voisi vaikuttaa helposti ja nopeasti verkossa, mutta sosiaalisen median keskustelukulttuuri karkottaa suuren osan osallistujista.

Ilman läpinäkyvyyttä ja todellista toimijuutta tekoälyyn ei synny kestävää luottamusta. Julkisen hallinnon ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden tulisi nähdä kansalaisten tekoälytoimijuuden turvaaminen keskeisenä tehtävänään. Tiedollisten oikeuksien kehikko tiivistää kansalaisten
oikeudet tekoälyn aikakaudella neljään: pääsyyn tietoon, osaamiseen ja valmiuksiin, osallistumiseen sekä oikeuteen muodostaa näkemyksiä ilman painostusta. Näiden oikeuksien vahvistaminen on edellytys luottamuksen ja legitimiteetin säilymiselle.

Osallistuvan tekoälykehityksen toimintamalli ja tekninen kansalaisten tekoälysäännöstö ovat rohkean kokeilun kautta syntyneitä esimerkkejä siitä, miten kansalaisten näkemykset voidaan huomioida tekoälyn kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Sitran ja Reaktorin järjestämä Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? -kansalaiskeskustelu toteutettiin syyskuussa 2025 anonyymilla, rakentavan keskustelun Voxit-alustalla ja siihen osallistui lähes 6500 henkilöä. Keskustelussa julkaistiin 194 tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskevaa väitettä, joista 169 oli kansalaisten laatimia.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena oli pureutua luottamuksen haasteisiin kansalaisten näkökulmasta ja luoda säännöstö tekoälyn käytölle julkisissa palveluissa. Keskustelun avulla haluttiin lisätä tietoa tekoälystä, antaa kansalaisille toimijuutta vaikuttaa, sekä testata ja kehittää kansalaisten tekemiä sääntöjä. Tavoitteena oli luoda tekninen säännöstö kielimallin ohjaamiseksi sekä dokumentoida koko toimintamalli, niin, että se olisi hyödynnettävissä muuallakin Euroopassa.

Keskustelun avulla kerättiin laaja ja monipuolinen aineisto kansalaisten näkemyksistä tekoälyn käytöstä julkisissa palveluissa. Sen pohjalta laadittiin tekoälyn toimintaan vaikuttava tekninen säännöstö, jota esitellään tässä muistiossa. Näin syntyi arvokas perusta, joka tukee tekoälyn vastuullista ja demokraattista hyödyntämistä yhteiskunnassa, ja auttaa löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisen luottamuksen turvaamiseksi.

Tutustu myös keskustelun tulosanalyysiin Sitran verkkosivuilla.