Mitä mieltä tekoälystä, Suomi?

Tiivistelmä: Keskeisiä havaintoja Voxit-keskustelun tulosanalyysistä

Suomalaiseen kansalaiskeskusteluun tekoälyn käytöstä julkisissa palveluissa osallistui 6429 henkilöä, ja äänestettäviä väitteitä oli 194, joista 169 oli kansalaisten lisäämiä. Keskustelu käytiin digitaalisella Voxit-osallistumisalustalla syyskuussa 2025.

Voxit-alusta tunnisti keskustelusta kaksi erilaista mielipideryhmää

1. Tekoälymyönteiset (~13,5 % kaikista osallistujista): näkevät tekoälyn hyödyllisenä ja valmiina laajempaan käyttöön.
2. Tekoälyvarovaiset (~59 % kaikista osallistujista): haluavat edetä hitaasti, korostavat riskejä ja yksityisyyttä.

Molemmat ryhmät korostavat vastuullista kehitystä, EU-tasoista sääntelyä ja kotimaisen/eurooppalaisen tekoälyn käyttöä tai tukemista. Kansalaiset kaipaavat myös merkittävästi lisää tietoa tekoälystä: he eivät tiedä riittävästi siitä, missä ja miten tekoälyä julkisissa palveluissa käytetään.

• Suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn pääosin kriittisesti mutta rakentavasti; polarisaatio oli yllättävän vähäistä. Laaja yksimielisyys vallitsi turvallisuudesta, tietosuojasta, läpinäkyvyydestä ja ihmisen roolista päätöksenteossa
• Tietosuoja ja yksityisyys koettiin äärimmäisen tärkeiksi: tekoälyn pääsy tietoihin tulee olla tiukasti rajattua, ja kansalaisilla tulee olla oikeus tietää, mitä tietoja heistä kerätään
• Sote-aiheet avasivat mielipideryhmien välisiä eroja erityisesti tekoälylääkärin, tekoälyterapian ja arkaluonteisten tietojen yhdistelyn osalta
• Kansalaiset haluavat, että tekoälyjärjestelmiä arvioidaan säännöllisesti, niiden käytöstä kerrotaan avoimesti ja kriittisissä palveluissa viimeinen päätösvalta säilyy ihmisellä.

Kokonaisuutena suomalaiset toivovat, että tekoäly toimii ihmistä tukevana työkaluna, ei itsenäisenä päätöksentekijänä.

Kansalaiskeskustelun kulku ja osallistuvan tekoälykehityksen toimintamalli on kuvattu Sitran Demokraattinen tekoäly Suomessa -muistiossa.

1. Johdanto

Sitra toteutti yhteistyössä teknologiakonsultointiyhtiö Reaktorin kanssa syyskuussa 2025 laajan kansallisen keskustelun tekoälyn käytöstä julkisissa palveluissa. Keskustelun otsikkona oli ”Mitä mieltä tekoälystä, Suomi?”. Keskustelussa haluttiin kuulla tavallisten suomalaisten näkemyksiä hyväksyttävistä tekoälykäytön rajoista julkisen hallinnon palveluissa. Teema koettiin ajankohtaiseksi, koska tekoäly kehittyy nopeasti ja kiinnittyy entistä moninaisemmin julkisen hallinnon prosesseihin ja palveluihin.

Samanaikaisesti monet selvitykset ja tutkimukset (Tampereen yliopisto, 2026. User trust in AI and major tech companies in twelve countries ) ovat osoittaneet, että merkittävä joukko suomalaisista ei luota tekoälyyn tai sen tekijöihin. Kansalaiskeskustelun yhtenä päämääränä oli lisätä ymmärrystä siitä, millaisilla ratkaisuilla kansalaisten luottamusta tekoälyä hyödyntäviin julkisiin palveluihin voitaisiin vahvistaa.

Kansallinen tekoälykeskustelu oli osa laajempaa kokeilua. Kokeilun tärkeänä tavoitteena oli luoda suomalaisten mielipiteisiin pohjautuva tekoälysäännöstö, jota julkinen hallinto voisi jatkossa hyödyntää varmistuakseen, että tekoälyä kehitetään, käytetään ja hallinnoidaan julkisissa palveluissa suomalaisten hyväksymillä tavoilla. Kokeilun päätteeksi luotu säännöstö sisältää kansalaisten näkemyksiin pohjautuvia sääntöjä, joiden avulla voi kouluttaa tekoälymalleja sekä kehittää julkisten palveluiden tekoälyjärjestelmiä tai niiden hallintaa.

Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? -keskustelu toteutettiin 5.–28.9.2025 Voxit-osallistumisalustalla. Ihmisiä kutsuttiin kirjeiden, digimainoksien, tapahtumien, sähköpostien ja sosiaalisen median postauksien kautta mukaan. Tavoitteena oli saada keskusteluun laajasti mukaan suomalaisia: vähintään tuhansia osallistujia. Keskusteluun ei tavoiteltu täydellisesti Suomen väestöä edustavaa ihmisjoukkoa.

Voxit on matalan kynnyksen digitaalinen alusta, jonka välityksellä suuret joukot voivat rakentavasti ilmaista mielipiteensä valitusta aiheesta. Alustalla äänestetään aihepiiriä koskevia väitteitä olemalla samaa mieltä, eri mieltä tai ohittamalla väite. Toisin kuin esimerkiksi kyselytutkimuksissa, osallistujat voivat myös ehdottaa keskusteluun omia väitteitään varmistaakseen, että heille tärkeät näkökulmat tulevat esiin.

Säännöstötyön ohessa kokeilussa kerättiin laaja ja mielenkiintoinen aineisto, joka valottaa suomalaisten näkemyksiä tekoälyn käytöstä julkisessa hallinnossa. Tämän artikkelin sisältö perustuu Voxit-keskustelun kuluessa syntyneeseen väiteaineistoon.

On tärkeää huomioida, ettei tekoälyä määritelty käsitteenä tarkemmin Voxit-keskustelun osallistujille ja keskusteluun vaikuttavat yleiset mielikuvat tekoälystä. Näin ollen osa keskusteluun osallistuneista suomalaisista on todennäköisesti ajatellut vain esimerkiksi generatiivisen kielimallin toimintaa julkisessa palvelussa, kun taas osa on vastatessaan käsitellyt laajemmin julkisen sektorin palveluprosessia tai tietojärjestelmää. On syytä huomioida myös, ettei kansalaisten ehdottamia väitteitä karsittu Voxit-alustalla sen perusteella, onko aiheena oleva asia ”itsestäänselvyys” eli jo kirjattu esimerkiksi Suomen lainsäädäntöön tai julkisen sektorin ohjeistuksiin.

Muodostuneen väiteaineiston analyysivaiheessa aineiston ulkopuolelle on jätetty yhteensä viitisentoista Voxit-keskusteluun loppuvaiheessa lisättyä väitettä, joita ei ehditty äänestää tarpeeksi. Kaikkia analyysiin kelpuutettuja väitteitä on äänestänyt vähintään viidesosa kummankin Voxit-keskustelussa muodostuneen mielipideryhmän jäsenistä.

Keskustelu tekoälyn käytöstä julkisen hallinnon palveluissa avattiin Voxit-alustalla seuraavilla saatesanoilla: ”Jokaisella on oikeus osallistua keskusteluun tekoälyn käytöstä. Tehdään yhdessä maailman ensimmäiset kansalaisten laatimat säännöt tekoälylle. Keskustelun järjestävät Sitra ja Reaktor. Keskustelun tulokset viedään tiedoksi päättäjille ja virkamiehille.”

2. Mistä teemoista keskusteltiin?

Tekoälyä pidetään usein teemana, josta keskusteleminen vaatii laajaa erityisosaamista ja perehtyneisyyttä. Julkisuudessa aiheesta keskustelevatkin tavallisesti asiantuntijat. Kun julkisten palveluiden tekoälyn käyttöä koskeva keskustelu Voxit-alustalla avattiin, sen toteuttajatkin pohtivat, kokevatko suomalaiset keskustelun teeman liian vaikeaksi tai etäiseksi.

Huoli osoittautui aiheettomaksi. Kansalaiset ehdottivat Voxit-keskusteluun yli 560 väitettä, joista keskusteluun hyväksyttiin 171. Lisäksi järjestäjän lisäämiä tausta- ja siemenväitteitä oli 23 kpl. Hylättyjen väitteiden määrä suhteessa julkaistuihin väitteisiin oli Voxit-keskustelulle melko tyypillinen. Alustalla järjestetyissä keskusteluissa moderoidaan yleensä pois esimerkiksi sellaiset väitteet, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia kuin keskustelussa jo julkaistut väitteet. Julkaisematta jäi myös paljon väitteitä, jotka olivat liian yleisellä tasolla tai joissa yhteys julkisen hallinnon tekoälyn käyttöön koettiin liian heiveröiseksi.

Kansalaisten tekoälykeskusteluun osallistui 6429 henkilöä ja näistä 4667 henkilöä (72,6% kaikista osallistujista) äänesti alustalla riittävän monta kertaa, jotta Voxit-alusta kykeni sijoittamaan heidät osaksi keskusteluun muodostuneita mielipideryhmiä. Osallistujat antoivat väitteille kaiken kaikkiaan 352 929 ääntä.

Kuva 1. Voxit-keskustelun osallistujien vastaukset taustaväitteisiin

Alustalla julkaistut kansalaisten lisäämät väitteet kattoivat temaattisesti laajan kirjon näkökulmia. Kansalaiset halusivat keskustella alustalla muun muassa julkisissa palveluissa käytettävän tekoälyn tietoturvasta ja tietosuojasta sekä näiden järjestelmien hallinnasta ja läpinäkyvyydestä. Kaikkein eniten suomalaisia puhuttivat kuitenkin yhteiskunnallisen tason aiheet. Tarkasteltaessa kansalaisten ehdottamia, alustalla julkaistuja väitteitä alateemoittain nähdään, että kaksi suurinta teemaa käsittelee tällaisia aiheita.

Eniten kansalaisten lisäämiä väitteitä – yhteensä 55 – liittyi teemaan, jossa käsiteltiin tekoälyn mahdollisuuksia, riskejä ja eettisen käytön rajoja sosiaali- ja terveysalan palveluissa tai muualla julkisessa hallinnossa. Toiseksi suurin määrä, 41 väitettä, käsitteli tekoälyn laajempia vaikutuksia yhteiskunnassa tai demokratiassa. Erityisesti jälkimmäiseen teemaan liittyvistä aiheista kansalaiset olisivat halunneet keskustella Voxit-alustalla enemmänkin, mutta teemaa käsitteleviä väitteitä moderoitiin pois runsaasti, jotta keskustelu rajautuisi ensisijaisesti tekoälyn käyttöön julkisissa palveluissa.

Näistä alateemoista alustalla julkaistiin kansalaisten väitteitä

Yhteiskunnallinen taso

• Tekoäly sosiaali- ja terveysalan palveluissa ja muussa julkisessa hallinnossa, 55 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Vaikutukset yhteiskuntaan ja demokratiaan, 41 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Vaikutukset osaamiseen ja koulutukseen, 8 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Yksilön oikeudet ja tasa-arvo, 6 kpl kansalaisten lisäämää väitettä

Tekoälyjärjestelmien hallinta ja turvallisuus

• Turvallisuus ja tietoturva, 30 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Tekoälyjärjestelmien hallinta, mukaan lukien tekoälyjärjestelmien tekninen hallinta ja palveluiden suunnittelu, 19 kpl kansalaisten lisäämää väitettä

Tekoälyjärjestelmien hankinta

• Hankintasäännöt, 15 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Lain ja sääntöjen noudattaminen, 4 kpl kansalaisten lisäämää väitettä

Läpinäkyvyys ja yksityisyyden turvaaminen

• Tietosuoja ja yksityisyys, 13 kpl kansalaisten lisäämää väitettä
• Tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyys, 9 kpl kansalaisten lisäämää väitettä

Vastuullisuus

• Tekoälyjärjestelmien vastuullinen käyttö ja kehitys, 9 kpl kansalaisten lisäämää väitettä

Osa yllä listatuista väitteistä osuu kahteen eri teemaan, joten niiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin ne 194 väitettä, joita alustalla äänestettiin.

3. Mistä tekoälyteemoista suomalaiset olivat samaa mieltä ja missä kannat jakautuivat?

Voxit-alustan reaaliajassa muodostama tulosraportti pohjautuu tilastollisiin ja koneoppimisen menetelmiin, joiden perusteella järjestelmä muun muassa muodostaa konsensusjanan keskustelussa julkaistuista väitteistä. Jokainen piste konsensusjanalla kuvaa yhtä väitettä. Janan vasemmassa päässä ovat väitteet, joista enemmistö osallistujista on samaa mieltä. Oikeassa päässä ovat väitteet, joiden osalta kannat jakautuvat eniten.

Kuva 2: Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? -keskustelun konsensusjana

Konsensusjana osoittaa, että tekoälykeskustelun osallistujat olivat valtaosasta väitteitä melko samaa mieltä ja vain pieni määrä väitteitä jakoi mielipiteitä voimakkaasti.

Esimerkkiväitteitä vastausmäärineen siinä muodossa, jossa ne esiintyivät keskustelussa:

Näistä väitteistä kansalaisten yhteisymmärrys oli suurinta

• ”Alaikäisiä tulisi opettaa harjoittamaan tiedonhakua myös ilman tekoälyä.” (Samaa mieltä 97%, n=2109)

• ”Minulla tulee olla oikeus tietää, mitä minua koskevia tietoja tekoäly on kerännyt, mistä ne ovat peräisin ja mihin ne tallentuvat.” (Samaa mieltä 96%, n=2142)

• ”Tekoälyn hyödyllisyyttä tulee arvioida säännöllisesti, jotta se ei tuota virheillään julkisen sektorin ammattilaisille lisää työtä.” (Samaa mieltä 94%, n=2099)

• ”Tekoälylle ei saa antaa pääsyä ihmisten tietoihin rajattomasti. Pääsy tulee rajata vain kohdennetusti tarpeellisiin osa-alueisiin.” (Samaa mieltä 93%, n=2206)

• ”Tekoälyllä kerätystä tiedosta tai kuvista pitää aina olla selvä ja näkyvä merkintä.” (Samaa mieltä 93%, n=1982)

Myös seuraavista väitteistä yhteisymmärrys on yhtä suurta kuin yllä luetelluista väitteistä, mutta näissä väitteissä kansalaiset yhteisesti vastustavat väitettä. Selkeä enemmistö kansalaisista oli siis eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa:

• ”Olen sitä mieltä, että poliittisilla päättäjillä on riittävästi tietoa tekoälystä ja sen vaikutuksista.” (Eri mieltä 92%, n=2273)

• ”Olen valmis laittamaan henkeni ja terveyteni tekoälyn päätösten varaan.” (Eri mieltä 89%, n=1743)

• ”Minun ei tarvitse tietää, onko minua koskevan päätöksen (Kela, Vero, Poliisi yms.) tehnyt ihminen vai kone.” (Eri mieltä 88%, n=2327)

Näistä väitteistä kannat jakaantuivat voimakkaasti

• ”Haluaisin, että minulla olisi puhelimessani henkilökohtainen tekoälylääkäri, jonka kanssa voisin keskustella ja näyttää kuvia.” (Samaa mieltä 25%, eri mieltä 61%, n=2270)

• ”Uskon, että tekoäly pystyy koordinoimaan asiakkaan hoitoja ja sosiaalihuollon palveluita kokonaisuutena paremmin kuin sote-ammattilainen.” (Samaa mieltä 20%, eri mieltä 62%, n=2306)

• ”Haluan, että tekoäly arvioi riskini sairastua ja ohjaa minua tekemään elämäntapamuutoksia.” (Samaa mieltä 34%, eri mieltä 48%, n=2332)

4. Minkälaisia mielipideryhmiä keskustelussa muodostui?

Voxit-alusta muodostaa äänestysdatan perusteella osallistujista mielipideryhmiä. Nämä ryhmät erottuvat toisistaan äänestyskäyttäytymisensä ja kullekin ryhmälle ominaisten, keskeisten väitteiden perusteella. Analyysivaiheessa mielipideryhmien tarkastelu auttaa ymmärtämään kokonaisuutta paremmin ja luomaan yhtenäisempää tarinaa eri ryhmien suhteesta toisiinsa.

Tekoälykeskusteluun osallistuneista löytyi kaksi toisistaan poikkeavaa mielipideryhmää, jotka nimettiin niiden tekemien väitevalintojen perusteella ”tekoälymyönteisiksi” ja ”tekoälyvarovaisiksi”. Tekoälyvarovaisten ryhmä oli selkeästi suurempi 3799 osallistujallaan (81,4% ryhmitellyistä osallistujista, 59,1% kaikista osallistujista), kun taas tekoälymyönteisiä oli 868 osallistujaa (18,6% ryhmitellyistä osallistujista, 13,5% kaikista osallistujista).

Kaikista keskusteluun osallistuneista 27,4% jäi mielipideryhmien ulkopuolelle. Osallistujan tulee vastata vähintään seitsemään väitteeseen, jotta mielipideryhmään asettaminen onnistuisi.

Lisäanalyysi löysi uusia sävyjä osallistujista

Voxit-keskusteluista muodostuva monipuolinen data mahdollistaa erilaisten lisäanalyysien tekemisen ja mielipideryhmien jaottelun tarkemmalla tasolla. Tekoälykeskustelussa alustan oman analyysin lisäksi keskusteludataa analysoi myös data-analyytikko, joka muodosti seuraavat mielipideryhmät:

• Optimistit (38 % vastaajista) uskovat, että tekoälyn hyödyt ylittävät merkittävästi sen riskit.
• Kriittiset omaksujat (24 % vastaajista) hyväksyvät tekoälyn ja käyttävät sitä, mutta vaativat vahvaa hallintaa tekoälyn puutteiden ja riskien vuoksi.
• Skeptikot (38 % vastaajista) epäilevät tekoälyn luvattuja hyötyjä.

Vastaajien osuutta kussakin ryhmässä tulee kuitenkin tulkita varoen. Käytetyt analyysimenetelmät ryhmittelevät aineistoa tilastollisesti ja joukossa on aina rajatapauksia, jotka jotakin toista menetelmää käytettäessä saattaisivat ryhmittelyssä päätyä toiseen ryhmään. On todennäköistä, että monet, jotka on luokiteltu ”optimisteiksi” tai ”skeptikoiksi”, voisivat sopia yhtä hyvin ”kriittisten omaksujien” ryhmään.

On kuitenkin mielenkiintoista, että Voxit-alustan tekemässä jaossa tekoälyvarovaisten enemmistöryhmä jakautui data-analyytikon havainnoissa kahtia. Tekoälyvarovaisista toinen osa ryhmää, skeptikot, suhtautuu lähtökohtaisesti tekoälyyn epäillen. Toinen osa tekoälyvarovaisista, kriittiset omaksujat, on kiinnostunut tekoälystä ja käyttääkin sitä itse, mutta vaatii samanaikaisesti tekoälyn hallinnalle, kehitykselle ja käytölle vahvoja ja mietittyjä prosesseja.

Äänestettyjen väitteiden määrä osallistujaa kohden vaihteli merkittävästi. Yli tuhat osallistujaa antoi vain yhden äänen, ja vain noin puolet osallistujista antoi yli 20 ääntä. Vaihtelu viittaa siihen, että käytettävissä oleva data saattaa olla jonkin verran vinoutunutta.

Mielenkiintoisista lisäanalyyseista huolimatta tämän artikkelin teemakohtainen tarkastelu pohjautuu Voxit-alustan luomaan kahden mielipideryhmän jakoon. Nämä ryhmät eivät merkittävästi eronneet toisistaan sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan, sillä kummassakin ryhmässä oli esimerkiksi melko paljon korkeakoulutettuja ja valtaosa henkilöistä asui kaupungeissa. Kahta ryhmää merkittävästi erottava yksittäinen tekijä oli alustan mukaan väite tekoälykokemuksesta. Väitteeseen ”Käytän tekoälyä vähän tai en lainkaan” vastasi myöntävästi vain 27% tekoälymyönteisistä, kun taas tekoälyvarovaisten ryhmässä vertailuluku on 66%.

Varovaisesti arvioiden tekoälymyönteisten määrää voisi näin ollen kohentaa rohkaisemalla ja tukemalla väestön henkilökohtaisia käyttökokeiluja. Osallistujista saatavan taustadatan rajoituksista johtuen analyysissa ei päästä syvemmälle tekoälyn käytön vähäisyyden syihin, jotka voivat olla esimerkiksi periaatteellisia, tietosuojaan liittyviä tai vaikkapa osaamisen puutetta.

Mielipideryhmä A: Tekoälymyönteiset (868 vastaajaa/13,5% kaikista osallistujista)

Tämän ryhmän jäsenillä on käytännöllinen ja peloton suhtautuminen tekoälyyn. He näkevät tekoälyn ennen kaikkea tukena arjessa ja tehostamassa käyttämiään palveluita.

Tekoälymyönteiset uskovat hyötyjen päihittävän riskit edellyttäen, että tekoälyn kehitystä ohjataan vastuullisesti. He ovat selvästi halukkaampia luovuttamaan omia tietojaan julkisen hallinnon käyttöön, kunhan saavat vastineeksi parempaa palvelua. Ryhmä ei myöskään usko tekoälyn käytön merkittävään rajoittamiseen.

Myönteisyys näkyy selvästi myös siinä, kuinka paljon valmiimpia tämän ryhmän jäsenet ovat henkilökohtaiseen tekoälyn hyödyntämiseen herkemmilläkin alueilla, kuten sote-palveluissa. He asioisivat mielellään vaikkapa tekoälylääkärin vastaanotolla nopeuttaakseen palvelunsa saamista.

Mielipideryhmä B: Tekoälyvarovaiset (3799 vastaajaa/59,1% kaikista osallistujista)

Tekoälyvarovaiset lähestyvät tekoälyn käyttöä ja hyödyntämistä riskien kautta ja pitävät tekoälysovelluksia vielä liian kehittymättöminä. Ryhmässä myös suhtaudutaan varauksella tekoälyn tuottavuuspotentiaaliin.

Vaikka tässäkin mielipideryhmässä ollaan valmiita tekoälyn hyödyntämiseen monissa arjen palveluissa, omien tietojen luovuttamiseen suhtaudutaan kriittisemmin. Ryhmässä korostuu kaiken kaikkiaan tarve olla itse ohjaimissa ja saada valita, missä ja milloin tekoälyä voidaan käyttää.

Tekoälyvarovaisten mielipiteissä näkyvät toista ryhmää enemmän huolet tekoälyn vaikutuksista ympäristöön.

Ryhmässä uskotaan myös vahvasti, että tavallisilla ihmisillä tulee olla enemmän sananvaltaa siihen, kuinka julkinen hallinto käyttää tekoälyä ja kehittää palveluita.

5. Mielipideryhmien näkökantaerot ja -yhtäläisyydet teemakohtaisesti tarkasteltuina

Voxit-keskustelun aineiston perusteella muodostettujen kahden mielipideryhmän väliset erot tulivat esiin myös tarkasteltaessa aineistoa syvemmin, teemakohtaisesti. Analyysi toi esiin lukuisia tekoälyn hallintaan, kehittämiseen ja käyttöön liittyviä teemoja, joista eri mielipideryhmien jäsenten välillä vallitsi laaja yksimielisyys. Ryhmien välisistä eroista huolimatta vaikuttaa siltä, että osallistujien arvopohja rakentuu laajalti samankaltaisista tekijöistä.

Väitteiden prosenttiosuuksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että kullakin väitteellä on eri äänestäjämäärä, joka on esitetty väitteen yhteydessä symbolilla N.

5.1. Mistä teemoista molemmat mielipideryhmät ajattelivat laajalti samansuuntaisesti

Turvallisuus ja tietoturva

Eräs eniten yksimielisyyttä tekoälykeskustelun osallistujien keskuudessa synnyttänyt teema liittyy julkisen hallinnon käyttämien tekoälyjärjestelmien turvallisuuteen ja tietoturvaan. Molemmissa mielipideryhmissä suuri enemmistö vaati, että julkisessa hallinnossa tulisi olla käytössä tarkkoja ja säännöllisiä arviointiprosesseja, joiden tehtävänä on varmistaa tekoälykäytön eettisyys ja tarkoituksenmukaisuus. Kansalaiset edellyttävät, että tekoälyjärjestelmien arviointia on tehtävä sekä ennen tekoälyä hyödyntävän järjestelmien käyttöönottoa että niiden käytön aikana.

Alla on muutama teemaan liittyvä väite sekä niille annetut äänet ryhmäkohtaisesti jaoteltuina. Muita tähän ja muihin teemoihin liittyviä väitteitä voi tarkastella Voxit-alustan tekemästä tulosraportista.

Tekoälyratkaisujen maantiede

Keskusteluun osallistuneet kiinnittivät paljon huomiota siihen, mistä maasta tekoälyratkaisut tulisi hankkia ja toisaalta myös siihen, missä ja miten dataa tulisi käsitellä. Tämän tyyppiset väitteet ovat haastavia tulkittavia, koska esimerkiksi kielimallit ovat vain osa laajempaa järjestelmäratkaisua. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi suomalaisen ja eurooppalaisen tekoälykehityksen tukemisella: ratkaisujen suosimista hankinnoissa vaiko tukirahaa tuotekehitykseen? Koska aihe oli osallistujille selvästi tärkeä, keskustelua tulisi jatkaa ja tarkentaa.

Ihmisen kontrolli päätöksissä ja etuuksissa

Yhtä laajaa yksimielisyyttä kansalaiset kokevat myös sen suhteen, ettei tekoälylle pidä suoda liikaa valtaa, kun tehdään esimerkiksi yksilöiden etuuksiin tai palveluun liittyviä päätöksiä. Tällaisissa päätöksenteon kriittisissä kohdissa vastuu ja lopullinen päätösvalta tulee suomalaisten mielestä säilyttää julkisen hallinnon työntekijöillä. Ihmisen kontrolli näyttäytyy hieman eri valossa, kun tarkennetaan ylätasolta sote-kysymyksiin, joissa on enemmän kielteisiä kantoja tekoälyn käyttöön ylipäätään.

Tekoäly ja vastuullisuus

Tekoälyn vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvissä väitteissä oli hieman hajontaa ryhmien välillä, mutta valtaosa vastaajista kummassakin ryhmässä ajatteli melko samalla tavalla. Sekä ympäristö- että sosiaalisia haasteita pidettiin tärkeinä tekijöinä tekoälyratkaisuissa ja moni koki, että niiden tulisi vaikuttaa myös julkishallinnon hankintoihin. On mielenkiintoista, että ryhmien mielipiteet erosivat kuitenkin voimakkaasti asiantuntijoiden tekemän siemenväitteen ”Tekoälyn käyttöä tulisi rajoittaa julkisissa palveluissa sen ympäristövaikutusten vuoksi” kohdalla ja kaiken kaikkiaan alle puolet kaikista väitteeseen vastanneista oli samaa mieltä väitteen kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tekoälymyönteisten ryhmässä suhtaudutaan tekoälyvarovaisia huomattavasti luottavaisemmin tekoälyn kypsyyteen työvälineenä ja ollaan valmiita sen avulla tuotettuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kannat eroavat merkittävästi myös, kun arvioidaan tekoälyä mielenterveyden palveluiden tukena.

Tietosuoja ja yksityisyys

Kansalaisten asenteissa näkyy selviä eroja siinä, kuinka he suhtautuvat tietojen keräämiseen ja käyttöön tekoälytarkoituksessa. Erot näkyvät niin muiden ihmisten tietojen kuin omankin datan luovuttamisessa. Eroista huolimatta merkittävä enemmistö kummassakin ryhmässä edellyttää kuitenkin ihmisten yksityisyyden suojelemista ja pääsyn rajoittamista herkkään tietoon.

Tekoälyn tekemä ohjaus ja rooli päätöksenteossa

Näissä väitteissä kansalaisten mielipide-erot näkyvät tekoälyyn luottamisen suhteen, jolla puolestaan on iso merkitys siinä, kuinka paljon päätösvaltaa tekoälylle ollaan valmiita antamaan. Jos tekoälyn kypsyyteen ja kyvykkyyteen ei luoteta, ei myöskään ohjaamista tai päätöksentekoa olla valmiita hyväksymään. Päätöksenteon suhteen mielipiteet ovat tosin selvästi vahvempia kuin suosittelun tai ohjaamisen.

6. Tekoälykeskustelun iso kuva

Keskustelun keskeisemmistä havainnoista osa vahvisti jo tiedettyä, kuten tekoälyä kohtaan tunnettu epäluulo, mutta muutamat havainnot yllättivät, kuten polarisaation vähäisyys.

Suomalaiset eivät keskustelun perusteella ole tekoälyn käytöstä merkittävästi jakautuneet. Arvopohja on pitkälle yhteinen ja suomalaisten keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys esimerkiksi siitä, että julkisen hallinnon tekoälyjärjestelmien hallinnan prosessien on oltava vastuullisia ja säännöllisen arvioinnin kohteina.

Aineisto vahvistaa tutkimusten luomaa kuvaa, että suuri osa suomalaisista suhtautuu tekoälyyn kriittisesti. Se tuo tähän kuvaan kuitenkin lisää ulottuvuuksia: suomalaisten keskuudessa näyttäisi olevan merkittävä vähemmistö, jonka näkemykset tekoälystä ovat hyvin myönteisiä. He haluavat ottaa tekoälyä laajasti ja ripeästi käyttöön myös julkisen hallinnon palveluissa. Aineisto osoittaa myös, että suuri osa tekoälyyn kriittisemmin suhtautuvista suomalaisistakaan ei kieltäisi tekoälyn käyttöä kategorisesti. He näkevät harkitusti ja vastuullisesti kehitetyn ja käytetyn tekoälyn tuovan monia hyötyjä, mutta haluavat edetä käyttöönotossa tekoälymyönteisiä hitaammin voidakseen varmistua, että päätöksiä tehdään harkiten, ja mahdollisia kielteisiä seurauksia riittävästi punniten ja minimoiden.

Suuri enemmistö kansalaisista – kummassakin mielipideryhmässä – vastustaa kaikenlaista ”pakotetuksi tulemista”. Tekoälylle ei haluta antaa mahdollisuutta tehdä lopullisia valintoja yksilön puolesta tai sallia sen avulla tehtävää, esimerkiksi terveysvalintoihin liittyvää, vahvaa ohjaamista. Sen sijaan suosittelun tyyppiselle ohjaamiselle ollaan hieman avoimempia. Kaiken kaikkiaan ihmisten kontrolli omiin asioihin näkyy tärkeänä läpi keskustelun. Tekoälylukutaidon tarvetta korostettiin myös.

Keskustelussa kiinnitettiin merkittävän paljon huomiota kansallisiin ja alueellisiin tekoälyratkaisuihin. Osallistujat lisäsivät 10 hyväksyttyä väitettä niihin liittyen. EU:n omaa tekoälylainsäädäntöä pidettiin tärkeänä, data haluttiin pitää EU:n tai maan rajojen sisäpuolella, ja enemmistö näihin väitteisiin vastanneista toivoi julkisen sektorin hankkivan tekoälyratkaisunsa suomalaisilta toimijoilta. Olisi mielenkiintoista ymmärtää paremmin eurooppalaisuuden ja suomalaisuuden välistä suhdetta, peilaten erityisesti esimerkiksi amerikkalaiseen tai kiinalaiseen tekoälyyn.

Keskusteluun tuotiin kansalaisten tekemiä yleisen tason väitteitä, joissa tekoäly nähtiin selkeänä mahdollisuutena ennemmin kuin uhkana. Näihin väitteisiin vastasi kuhunkin yli 2000 ihmistä, joista selvästi yli puolet toivoi enemmän keskustelua tekoälyn mahdollisuuksista, sen sijaan, että ”jäädään jumiin kauhuskenaarioihin”, jotka eivät vie eteenpäin.

Suomalaiset suhtautuvat kaiken kaikkiaan hyvin käytännönläheisesti tekoälyyn ja painottavat hyötyjen arviointia suhteessa käyttötarpeisiin ja mahdollisiin haittoihin. Tekoälylle ollaan valmiita antamaan ihmistä tukeva ja auttava rooli.

6.1 Keskusteluaineiston jatkokäyttö

Kansalaiset ovat halukkaita ja kykeneviä keskustelemaan tekoälystä asiallisesti, rakentavasti ja monipuolisesti, kun heille annetaan mahdollisuus. Vaikka valtaosa ei ymmärrä tekoälyn toimintaa teknisellä tasolla tai tunne siihen liittyvää, tämänhetkistä lainsäädäntöä, he pystyvät arvioimaan, miten toivoisivat tulevansa kohdelluksi tekoälyä hyödyntävien julkisten palveluiden käyttäjinä, kohteina ja asiakkaina.

Kerätty aineisto voi auttaa päättäjiä ja virkamiehiä hahmottamaan tärkeitä teemoja, joihin heidän tulisi kiinnittää huomiota suunnitellessaan uusia palveluja ja viestiessään niistä kohderyhmilleen, tai jopa säädettäessä uusia lakeja. Keskustelun data auttaa ymmärtämään paremmin, mihin tekoälykehittämiseen kytkeytyviin teemoihin ihmisten keskuudessa liittyy laajalti huolenaiheita, epätietoisuutta tai suoranaisia väärinymmärryksiä, ja mihin puolestaan laajaa kiinnostusta ja toiveikkuutta.

Monet asiat tekoälykeskustelussa jäivät kuitenkin ylätasolle ja vaatisivat syvempää tarkastelua. Esimerkiksi sote-palveluihin liittyviä kysymyksiä ja huolia olisi hyvä ymmärtää paremmin. Keskustelua voitaisiinkin jatkaa tarkentamalla aihetta vaikkapa kansalaispaneelissa tai uudessa digitaalisessa kansalaiskeskustelussa.

Palvelunkehittäjille aineistolla on tarjota paljon. Tarkastelemalla erityisesti kansalaisten mielipiteitä jakaneita väitteitä, he saattavat pystyä paikantamaan ja tunnistamaan tärkeitä yhteiskunnallisia jännitteitä, joita tulisi huomioida kehitettäessä ja käyttöön otettaessa tekoälyä julkisessa hallinnossa.

Keskustelusisällön tärkein havainto liittyy vähemmän tavoitteeseen rakentaa kansalaisten toiveita vastaava säännöstö tekoälylle julkisella sektorilla, ja enemmän huutavaan tiedontarpeeseen. Osallistujat ilmaisevat läpi keskustelun, etteivät tiedä, mitä kaikkea tekoälyllä tällä hetkellä tehdään, mikä ylipäätään on sallittua ja millaisia oikeuksia heillä on sen suhteen. Myöskään poliittisten päättäjien riittävään tietotasoon tekoälystä ei luoteta lainkaan. Virkamiesten ja päättäjien kannattaisi voimakkaasti panostaa aktiiviseen tiedon jakamiseen. Kansalaiset kaipaavat konkreettisia asioita, kuten selkeitä merkintöjä tekoälyn käytöstä suoraan järjestelmissä tai päätöksissä, mutta yhtä lailla myös muuta tietoa tekoälyn käytöstä julkisissa palveluissa.

Kun ihmiset samaan aikaan keskustelussa osoittavat, että kansalaisilla tulisi olla suurempi ja aktiivisempi rooli siinä, kuinka ja mihin suuntaan julkisia palveluita kehitetään, syntyy hedelmällinen lähtökohta julkisen vallan ja kansalaisten väliselle vuorovaikutukselle. Julkisen vallan avoimuudella ja aktiivisella viestinnällä sekä kansalaisten osallistamisella tärkeissä yhteiskunnallisissa saumakohdissa, voisimme pitää turvassa ainutlaatuisen suomalaisen supervoiman: yhteiskunnallisen luottamuksen.