Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle

Tutkijoiden keskuudessa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset on tunnettu jo vuosikymmeniä. Suuren yleisön tietoisuuteen asia ponnahti lokakuussa 2006, kun Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern julkisti raporttinsa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista talousvaikutuksista. Vasta kun ilmastonmuutoksen vaikutukset muutettiin rahaksi, asia alkoi kiinnostaa suurta yleisöä.

Sternin raportin keskeisin viesti on, että välittömät toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat paitsi välttämättömiä myös taloudellisesti kannattavia kestävän yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

Vaikka ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista, inhimillisistä ja talousvaikutuksista on jatkuvasti saatu uusia tutkimustuloksia, laahaavat ilmastotoimet pahasti perässä. Teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti. Juuri mikään valtio maailmassa ei ole Pariisin sopimuksen mukaisella päästöjen vähennyspolulla. Suomikaan ei ole. Suomessa ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia ei ole vielä arvioitu kattavasti. Kuitenkin tiedämme, että kyseessä on laaja-alainen yhteiskunnallinen haaste, jonka vaikutukset leviävät kaikille sektoreille. Tämä selvitys esittää alustavia arvioita ilmastonmuutoksen Suomelle aiheuttamista kustannuksista kahdeksan esimerkin avulla. On tarpeen korostaa, että kokonaisuudessaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat  huomattavasti, jopa kymmenkertaisesti, suurempia. Laskelmien taustalla on käytetty muualla maailmassa jo todennettuja tai eri organisaatioiden arvioimia kustannuksia. Esimerkkien ideointiin on osallistunut Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Laskelmat kuvaavat ilmastonmuutoksen lähitulevaisuudessa aiheuttamien kustannusten suuruusluokkia eri sektoreilla. Osa esimerkkien kustannuksista on jo realisoitunut tai realisoitumassa. On selvää, että jos ilmaston lämpenemistä ei saada kuriin, myös kustannukset uhkaavat karata käsistä. Jossain vaiheessa voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa mikään raha ei enää riittäisi turvaamaan nykyistä elintasoa.

Selvitys osoittaa selkeästi, että ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdistuminen ei tunne tasa-arvoa. Maanviljelijä kantaa sään ääri-ilmiöiden vaikutukset satoihin, metsänomistaja hyönteisten ja myrskyjen tuhot, helle rasittaa eniten vanhuksia ja perussairaita ja naiset oireilevat lisääntyvästä pimeydestä miehiä enemmän. Ilmastonmuutoksen riskit kohdistuvat myös eri suuruisina eri teollisuussektoreille – suurimmat riskit saattaa olla edessään Suomen metsäteollisuudella.

Tämä selvitys kokoaa ensimmäisenä suomalaisena selvityksenä yhteen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Toivomme, että se herättää laaja-alaista keskustelua ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksista ja johtaa ripeästi tietoaukkojen täyttämiseen sekä laajempiin ja yksityiskohtaisempiin selvityksiin. Vain näin voimme varmistaa kustannustehokkaiden ja oikeudenmukaisesti kohdennettujen sopeutumistoimien suunnittelun ja toimeenpanon Suomessa.