Kuinka valita oikeat keinot kansalaisten osallistamiseen?

Esipuhe

Julkisen hallinnon toimintaympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi. Monimutkaisten ja toisiaan voimistavien kriisien kasaantuessa tarvitsemme erityisen hyvää päätöksentekokykyä, usein myös ylivaalikautista sitoutumista uudistuksiin. Silloin korostuu tarve rakentaa ratkaisuja, joilla on takanaan laaja kansalaisten tuki.

Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että kansalaiset haluavat tulla kuulluiksi myös vaalien välillä. Monet kuitenkin epäilevät omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Nämä kehityskulut vahvistavat johtopäätöstä, jota on jo pitkään tavoiteltu avoimen hallinnon ohjelmissa: kansalaiset halutaan nähdä kumppaneina, ei vain palveluiden asiakkaina tai päätösten kohteina (OECD 2001). Kansalaisten osallistaminen ei tällöin ole valmistelun päälle liimattu lisä, vaan osa hyvää päätöksentekokykyä. Koko yhteiskunnan harkintakyky paranee, kun erilaiset tiedon muodot ja näkökulmat tuodaan ajoissa valmistelun käyttöön.

Kansalaisten kumppanuus hallinnossa edellyttää sellaista osallistamista, joka tukee valmistelua ja auttaa tekemään päätöksiä. Mihin kansalaisilta kaivataan panosta ja miten se hankitaan oikea-aikaisesti? Miten valitaan osallistamismenetelmä, joka sopii kunkin hankkeen asiasisältöön, kohderyhmiin, resursseihin ja muihin reunaehtoihin? Voisiko tekoäly auttaa tässä?

Käsillä oleva muistio vastaa tähän käytännölliseen ja samalla periaatteelliseen kysymykseen. Aalto-yliopiston yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo tarkastelee kriittisesti aikaisempia kokemuksia osallistamismenetelmien digitaalisista suosittelusovelluksista. Hän erittelee, millaisia käsitteellisiä, menetelmällisiä ja käytännöllisiä ongelmia suositteluun sisältyy ja millaisin ehdoin sovellukset voivat tukea valmistelijaa.

Tarve tällaiselle erittelylle on ilmeinen: mitä laajemmaksi osallistamisen keinovalikoima kasvaa, sitä tärkeämpää on ymmärtää, milloin menetelmävalinta todella parantaa valmistelua.

Muistio luo keskeistä perustaa Sitran ja sen kumppanien työlle kuulemisen ja valmistelun sähköisen Apurin kehittämiseksi. Valmistelun työnkulkuun integroitava, tekoälyä hyödyntävä työkalu auttaa suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kansalaisten ja sidosryhmien osallistamista.

Tavoitteena on madaltaa tarkoituksenmukaisten osallistamismenetelmien käyttöönoton kynnystä, lisätä kansalaisten vaikuttavia osallistumismahdollisuuksia kaikilla julkisen hallinnon tasoilla ja näin parantaa päätöksenteon laatua ja hyväksyttävyyttä.

Muistion näkökulma on olennainen myös laajemmin demokratian kehittämisen ja kriisinkestävyyden kannalta. Jo kansalaisten informoiminen päätöksistä ja niiden perusteluista voi lisätä luottamusta hallinnon kykyyn hoitaa asioita. Eniten luottamusta vahvistaa kuitenkin vuorovaikutus ja ihmisten kokemus siitä, että heidän näkemyksillään on yhteys valmisteluun ja päätöksentekoon.

Helsingissä 21.8.2026

Pauli Saloranta

Johtava asiantuntija
Demokratiainnovaatiot-ohjelma, Sitra

Tiivistelmä

Kansalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista on viime vuosina alettu pitää yhä tärkeämpänä osana päätöksentekoa ja demokratian legitimiteettiä. Tutkimuksessa puhutaankin osallisuuskäänteestä: Onnistunut kansalaisten osallistuminen voi parantaa valmistelun laatua, tehostaa prosesseja, alentaa kustannuksia ja siten vahvistaa kansalaisten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Perinteisten lausunto- ja kuulemismenettelyiden rinnalle on kehittynyt laaja joukko dialogisia, puntaroivia ja yhteiskehittämiseen perustuvia sekä monitoimijaisia osallistumisen menetelmiä. Menetelmät eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan käyttötarkoituksen, resurssitarpeiden sekä vahvuuksien ja heikkouksien osalta. Siksi osallistamisen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin käytettävä menetelmä vastaa kulloistakin tilannetta ja kohderyhmää.

Osallistavien käytäntöjen hyödyntämistä ja leviämistä voitaisiin tukea menetelmäpankeilla ja älykkäillä suosittelusovelluksilla, jotka auttavat valmistelijoita löytämään tarkoituksenmukaisia osallistamisen tapoja. Käytännössä tällaisten sovellusten toteuttamista vaikeuttaa kuitenkin joukko toisiinsa kytkeytyviä haasteita, jotka voidaan jäsentää kolmeen kokonaisuuteen.

Menetelmäkentän monimutkaisuus. Osallistamisen menetelmien määrä on suuri, niiden luokittelu on haastavaa ja eri menetelmien vertailu vaikeaa. Lisäksi on tehtävä valintoja siitä, mitkä menetelmät sisällytetään sovellukseen ja millä perusteella.

Käyttäjälähtöisten suositusten tuottaminen. Sovelluksen tulisi pystyä vastaamaan erilaisten käyttäjien tarpeisiin, tunnistamaan osallistamisen taustasta keskeiset piirteet ja tuottamaan tarvelähtöisiä, luotettavia menetelmäsuosituksia. Samalla käyttäjältä kerättävän tiedon määrä on pidettävä kohtuullisena. Haasteena on myös kyky suositella yksittäisten menetelmien sijaan toisiaan täydentävien menetelmien kokonaisuuksia.

Tiedon esittäminen ja osallistamisen kontekstisidonnaisuus. Menetelmiä koskeva tieto on esitettävä tiiviissä muodossa ilman, että olennaiset erot ja käyttöehdot katoavat. Samalla osallistamisen käytännöt, toimintaympäristöt ja osallistujien tarpeet muuttuvat jatkuvasti, eikä osallistamisen onnistumista voida täysin kuvata menetelmävalinnoilla tai ennalta määritellyillä prosesseilla.

Kukin näistä haasteista on merkittävä yksinään, mutta niiden yhteisvaikutus tekee toimivien suosittelusovellusten kehittämisestä erityisen vaikeaa. Tähänastiset ratkaisut eivät ole täysin lunastaneet lupaustaan osallistavien käytäntöjen tukemisessa. Aiemmista kokeiluista saadut opit, tunnistetut sudenkuopat ja parhaat käytännöt tarjoavat kuitenkin perustan nykyistä hyödyllisempien ja osuvampien suosittelusovellusten kehittämiselle.

Ota yhteyttä!

Pauli Saloranta

Johtava asiantuntija, Demokratiainnovaatiot-ohjelma

+358 294 618 430

pauli.saloranta@sitra.fi

Antti Koistinen

Johtava asiantuntija, Viestintä

+358 294 618 384

antti.koistinen@sitra.fi