Millä suosituksilla?

Millä suosituksilla? -selvitys sisältää Sitran näkemyksen elinikäisen oppimisen edistämisestä Suomessa. Selvitys pohjautuu Osaamisen aika -projektissa tehtyyn työhön 2018–2021, joka lähti liikkeelle 30 keskeisen julkishallinnon, koulutusalan ja työelämän toimijan yhteisestä näkemyksestä elinikäisen oppimisen Suomesta.

Suositukset vastaavat erityisesti näkemyksessä esitettyihin teeseihin: “Suomen menestys rakentuu osaamiselle” ja “Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista”. Taustalla ovat Sitran sidosryhmien kanssa tekemä yhteistyö ja pilottiprojektit eri puolilla Suomea sekä tulevaisuustalon tuottamat selvitykset.

Tämä julkaisu tarjoaa elinikäisen oppimisen politiikan tekijöille ja päättäjille seitsemän suositusta elinikäisen oppimisen näkemyksen toteutukseen ja johtamiseen.

Nykyisten johtamismallien ja rakenteiden viilailu ei riitä vastaukseksi nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tarvitaan uusi, joustavampi kokonaisuus, jossa elinikäinen oppiminen voidaan tehdä mahdolliseksi jokaiselle elämän eri vaiheissa. Siksi suositusten jäsennyksessä on käytetty systeemisen muutoksen viitekehystä. Sengen mallissa kolmelle tasolle on määritelty kuusi muutoksen olosuhdetta, ja systeeminen muutos on mahdollinen vasta silloin, kun kolmella tasolla työskennellään samanaikaisesti (Kania, Kramer, Senge 2018).

Sitran suositukset ovat:

1. Elinikäisen oppimisen kokonaisvaltainen tarkastelu edellyttää ajatusmallien törmäyt­tämistä ja yksilön asettamista ajattelun keskiöön. Systeeminen muutos edellyttää ajatusmallien törmäyttämistä ja uuden tiedon omaksumista päätöksenteon tueksi. Elini­käisen oppimisen mahdollisuuksien ja esteiden ymmärtämiseksi tarkastelussa on asetet­tava oppija ajattelun keskiöön.
2. Keskeiset toimijat päättävät elinikäisen oppimisen strategiasta yhdessä. Se, että toimi­jat asettavat strategiset tavoitteet yhdessä, antaa toiminnalle yhteisen suunnan sekä alueille ja oppilaitoksille aiempaa suuremman strategisen vapauden. Johtamisessa tulee siirtyä hierakkisesta verkostomaiseen johtamismalliin.
3. Lisätään poliittista yhteisymmärrystä pitkän aikavälin investointien tuotoista osaami­sen kehittämisessä. Osaamisella on vahva yhteys Suomen talouskehitykseen. Panostukset osaamisen kehittämiseen on nähtävä kansantaloutta vahvistavana pitkän aikavälin inves­tointina. Investointien tasoa tulee arvioida suhteessa kansallisiin tavoitteisiin. Ilmiöläh­töistä budjetointia on edistettävä tavoitteellisesti.
4. Toimijat kohdistavat kehittämistyön vastaamaan alueiden ja yritysten todellisia osaamistarpeita. Yritysten ja koulutusalan toimijoiden välisen kehittämistyön punaiseksi langaksi on otettava tarvelähtöisyys. Kehittämisrahoituksen tulee vauhdittaa perusrahoi­tuksella tehtävää strategista kehittämistyötä. Tarvitaan myös yhä monipuolisempia jatkuvan oppimisen toteutustapoja.
5. Toimijat kehittävät tavoitteellisia osaamisen uudistumisen ekosysteemejä. Verkos­tomainen yhteistyö edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä tavoitteita. On myös sovittava, keillä on vastuu synnyttää ja koordinoida yhteistyötä. Julkisten toimijoiden kannattaa tukea uudenlaisten ekosysteemien ja osaamiskeskittymien syntymistä.
6. Elinikäisen oppimisen toimijat tuottavat ja hyödyntävät laadukasta tietoa. Viran­omaistiedon laatua ja tiedonkeruuta on edelleen parannettava ja systematisoitava. Tarvi­taan avoimia tietoalustoja, jotka mahdollistavat tiedon yhteiskäytön. Avoin data on suuri mahdollisuus. Sen hyödyntäminen edellyttää viranomaisten johtamaa yhteistyötä ja poikkihallinnollista asiantuntijaryhmää tekoälyn kehittämiseen.
7. Rakennetaan laaja-alainen ja eri toimijat mukaan ottava tiedolla johtamisen toimin­tamalli. Elinikäisen oppimisen ilmiön johtaminen edellyttää hajautettua johtamista ja päätöksenteon viemistä mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa. Tiedolla johtamisen mallissa kuvataan, miten strategisia tavoitteita määritellään yhdessä, miten muodostetaan jaettu tilannekuva, miten tietoa tuotetaan ja tulkitaan yhdessä ja miten vaikutuksista kertynyt tieto ohjaa päätöksentekoa. Nämä antavat päätöksentekijöille ja rahoittajille mahdollisuuden tarvittaessa muuttaa tavoitteita ja kohdentaa resursseja uudelleen.

Suositukset ovat välineitä päättäjille ja elinikäisen oppimisen toimijoille toteuttaa kokonaisval­taista, pitkän aikavälin muutosta, jossa osaaminen nähdään suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perustana.