Turvallisuuskeskustelu

Tämä media-analyysi on osa Sitran laajempaa turvallisuusympäristön murrosta käsittelevää ennakointityötä ja jatkoa joulukuussa 2024 julkaistulle ennakointikatsaukselle.

Sitran ennakointityössä turvallisuutta on lähestytty laajana yhteiskunnallisena ilmiönä vallan, talouden, teknologian, luonnon ja ihmisten näkökulmista. Tämä siksi, että turvallisuusympäristön murros nostaa esille uudenlaisia kysymyksiä ja päätöksentekotarpeita, joita ei voida käsitellä ainoastaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisina kysymyksinä tai irrallaan muista Suomea kohtaavista tulevaisuushaasteista.

Turvallisuusympäristön murroksesta kumpuaviaan lyhyen ja pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen edellyttää Suomelta ja suomalaiselta yhteiskunnalta ennakointikykyä sekä moniäänistä ja moninäkökulmaista turvallisuus- ja tulevaisuuskeskustelua. Suomen kaltaisissa maassa demokratian ja turvallisuuden välillä vallitsee positiivinen takaisinkytkentä: turvallisuuden tavoitteena ei ole ainoastaan suojella demokratiaa, vaan samaan aikaan moniääninen demokratia itsessään vahvistaa yhteiskunnan ennakointikykyä ja resilienssiä.

Näistä lähtökohdista halusimme ymmärtää paremmin suomalaista ja eurooppalaista turvallisuuskeskustelua. Tästä syystä Sitra teetti Meedius International Oy:llä media-analyysin yhteiskunnallisesta turvallisuuskeskustelusta Suomessa ja kolmessa muussa Euroopan unionin jäsenmaassa Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa.

Suomalainen turvallisuuskeskustelu

Media-analyysin A- ja B-osiot julkaistiin toukokuussa. A-osio analysoi ja tarkasteli eurooppalaista turvallisuuskeskustelua vuoden 2024 aikana ja B-osio tammi-maaliskuussa 2025.

Tämän C-osion tavoitteena on syventyä suomalaiseen aineistoon tarkastelemalla toimituksellisessa mediassa esiintyviä pääkirjoituksia, kolumneja, esseitä ja analyysejä.

Tässä analyysissä on tutkittu esiin nousseita teemoja narratiivianalyysin metodeja lainaten: esimerkiksi tarkastelemalla, ketkä ovat toimijoita/päähahmoja, miten heitä kuvaillaan (ominaisuudet, motiivit), millaisia termejä tai sanastoa esiintyy aiheesta keskusteltaessa tai miten teeman/narratiivin kaari etenee tarkastelujakson aikana.

Aineistoa ei ole aiempien osien tavoin käyty läpi vaikuttavuuden mukaan vaan sitä on tarkasteltu kronologisessa järjestyksessä. Tämä lähestymistapa mahdollistaa tarinoiden ja käsittelytapojen muutosten havainnoimisen suhteessa aikaan.

Analyysissä käsitellyt neljä teemaa ovat nousseet aineistosta itsestään raakadatan omaehtoisen läpikäynnin yhteydessä eivätkä perustu A- ja B-osissa esiintyviin teemoihin.

Seurantajakso: 1.1.2024-31.3.2025.

Lähdemediat: Aamulehti, Etelä Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Iltalehti, Iltasanomat, Kaleva, Kauppalehti, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Ilkka Pohjalainen, MTV uutiset, Savon Sanomat, Suomen Kuvalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous, Turun Sanomat, Ylioppilaslehti, Yle, Politiikasta, Ulkopolitist, Ulkopolitiikka, Apu, Kansan Uutiset, Voima.