Grunderna i dataekonomi bör vara en medborgarfärdighet

Sitras enkät visar att lärare anser att integritetsskydd är viktigt och att de stödjer tanken om att grunderna i dataekonomi införs i undervisningsprogrammet i grundskolan och i andra stadiet.

Publicerad

9.9.2021

Författarna

<!– wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:freeform –> Osaammeko muuttaa yhteiskuntamme toimintatavat kestävälle pohjalle tarpeeksi ajoissa? Ilmastokriisin akuuttius on saanut meidät etsimään uusia tekemisen tapoja niin kotona, kouluissa kuin työpaikoillakin. Muun muassa kiertotalouden lukuisat kokeilut Suomessa ovat antaneet esimakua tulevaisuuden uudesta normaalista. Silti edelleen valtionhallinnon poikkileikkaavasti läpäisevät kiertotalouden toimenpiteet odotuttavat vielä itseään ja elinkeinoelämän kokonaisvaltaisen muutoksen merkkejä on vasta niukalti. <h2>Ryntääkö yritys muutokseen hallinnon kepinheiluttaja perässään?</h2> <a href=”https://www.sitra.fi/kiertotaloudentiekartta” target=”_blank” rel=”noopener”>Päivitetyn tiekartan</a> julkistustilaisuudessa kuitenkin pilkahteli toivo kaivatuista kiertotalouden pelin seuraavista kriittisistä siirroista, joilla uusi talouden malli juurtuu Suomeen. Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen asetti riman muille avainpelaajille: ”Terveiset täältä tilaisuudesta pääkonttorillemme ovat, että yhtiömme muutos (kiertotalouteen) pitää tapahtua nopeammin!” Toisena pääpuhujana esiintynyt Finlaysonin luovan ajattelun johtaja Jukka Kurttila heristi sormeaan varoitukseen: ”Teillä (suomalaisilla yrittäjillä) alkaa olla kiertotalousbisnekseen kiire.” Tapahtuman käytävällä mainostoimistoyrittäjä Arto Sivonen patisti yrityspäättäjiä muuttamaan myös henkilökohtaista arkea: ”Ei yritystä osata muuttaa, jos oma arki ei muutu.” Mahdollisesti ohi lipuvat bisnesmahdollisuudet sekä ilmastotieteen todistama maapallon lämpenemisnopeus kirittävät muutosta. Nuorten Agenda 2030:n puheenjohtaja Siiri Mäkelä ei täysin luottaisi elinkeinoelämän heräämiseen. ”Meillä ei ole aikaa odotella yritysten innostumista, tarvitaan myös pakottavaa lainsäädäntöä.” Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä totesikin, että valtion työkalupakista löytyy paitsi ”mahdollistavia ja kiristäviä ohjauskeinoja, myös tuuppivia”. Hän teroitti, että Suomen panosta tarvitaan EU-päätöksenteon siilojen rajojen ylittämiseen, jotta kiertotalouden ajattelu ulottuisi läpileikkaavasti unionin lainsäädäntötyöhön. <h2>Kestävätkö perustukset nopeat siirrot?</h2> Kuvitellaan hetki tilannetta nopean muutoksen jälkeen: Vuotta 2025, jolloin Suomi on siirtynyt kiertotalouteen. Yritykset ovat ottaneet Kurttilan heristelystä vaarin, hallinto on tuuppinut, kiristänyt ja mahdollistanut siirtymää. Kiertotalous!? ”Sussiunakkoon!”, ”Herregud!” taivastelevat elinkeinoelämän rekrytoijat eri puolilla Suomenniemeä. Onko meillä kiertotalouden osaajia? Jos Aalto-yliopiston vararehtoria maaliskuulta 2019 on uskominen, niin on. ”Yritän, ettei kukaan 15000 opiskelijastamme kulje (opintopolun) läpi altistumatta kiertotaloudelle”, Petri Suomala maalasi kriittistä siirtoaan kiertotalouteen päivitetyn tiekartan julkistustilaisuudessa. ”Emme toki voi nojata pelkästään tutkintokoulukseen, siinä on aina viive”, hän kuvasi uuden osaamisen hidasta siirtymistä työelämään. ”Siksi on oltava mukana jatkuvan oppimisen ja koulutuksen alalla.” Entä tarjoavatko Suomen kunnat elinkeinoelämänsä kiihdyttämiseen edelleen peltihalleja? Kenties, mutta rooli on vahvasti mahdollistaja. ”Ponnistelen ankarasti, että voimme turvata kriittiset resurssit kiertotalouskeskukselle”, kertoi omasta siirrostaan kohti kiertotaloutta Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen. <h2>Saako ajatukset vaihdettua?</h2> Mahdollistamiseen kuuluu myös uudenlaisen ajatteluun tuuppiminen. Sitä kohti yrityksiä rohkaisi hallitusammattilainen ja Suomen kiertotalouden ohjausryhmän toinen puheenjohtaja Kirsi Sormunen, huolimatta mahdollisista lyhytaikaisista tappioista: ”Uutta ajattelua tarvitaan, vaikka se tarkoittaisi aluksi oman, olemassa olevan liiketoiminnan kannibalisointia.” Ajattelutapojen muutos on haastavin kynnys muutoksessa kiertotalouteen, alleviivasi julkistustilaisuuden jälkimainingeissa koulutuspäällikkö Heli-Maija Nevala Suomen ympäristöopisto Syklistä. ”Aivojamme ei ole luotu ymmärtämään tulevaa aikaa. Tulevaisuustietoisuus onkin harjoittelua vaativa asia.” Nuorten Ilmastoveivi 2019 -kampanjan perustaja Laura Kolehmainen tiivisti tärkeimmän kriittisen siirron: ”Meidän pitää opetella saamaan iloa ja merkityksen tuntua erilaisista asioista. Täytyy oppia uusi tapa miettiä kuluttamista, taloutta ja hyvinvointia – mistä ne oikeasti rakentuvat.” <!– /wp:freeform –> <!– /wp:sitra/entry-layout –> <!– wp:acf/recommended-plara {”id”:”block_624b2a572ebfc”,”name”:”acf/recommended-plara”,”data”:{”field_recommended_plara_show_recommended_plara”:true}} /–>

Grunderna i dataekonomi bör vara en medborgarfärdighet

Författarna

Riitta Vänskä

Tiina Härkönen

Kirsi Suomalainen

Läs mer