uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Tekoälyn avulla saadaan esiin ajantasainen tieto osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamisesta

Datasimulaatio Pirkanmaalla osoitti, että reaaliaikainen tieto yritysten osaamistarpeiden ja tarjolla olevan koulutuksen kohtaamisesta on jo nyt mahdollista tuottaa. Algoritmit ja tekoäly auttoivat.

Kirjoittajat

Tapio Huttula

Vanhempi neuvonantaja, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

JULKAISTU

13.04.2022

Osaajapula saa pohtimaan, miten nokkelammin saisimme selville, millaista osaamista työpaikat tarvitsevat, mitä yksilöt osaavat ja mitä heidän tulisi oppia, millaista koulutusta on tarjolla osaamisen kehittämiseen ja miten nämä kaikki kohtaavat.

Avoin pääsy tällaiseen alueelliseen ja ajantasaiseen tietoon auttaisi koulutuksen järjestäjiä suunnittelemaan koulutusta, helpottaisi yksilöitä valitsemaan mitä olisi hyödyllistä opetella ja auttaisi vastaamaan paremmin työpaikoilla tarvittaviin osaamistarpeisiin. Tieto tekisi osaamisen kehittämisestä nykyistä vaikuttavampaa.

Alkuvuodesta 2022 Pirkanmaan maakunnassa simuloitiin osaamiseen liittyvien tietovirtojen yhdistämistä. Kokeilu osoitti, että jo nyt on mahdollista saada reaaliaikaista tietoa osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamisesta.

Simulaatiossa käytettiin julkisen ja yksityisen sektorin avointa dataa. Algoritmeja ja tekoälyä hyödyntämällä luotiin hetkellinen kuva alueen yritysten osaamistarpeista, yksiöiden osaamisesta ja alueen oppilaitosten tarjoamasta koulutuksesta.

”Simulaatio avaa monia soveltamismahdollisuuksia yksilöille, yrityksille, oppilaitoksille ja julkisten palvelujen tuottajille. Esimerkiksi työttömän työnhakijan palvelu TE-keskuksessa helpottuisi olennaisesti, kun työvoimaneuvoja saisi kokonaiskuvan työnhakijan osaamisesta ja mahdollisesti tarvittava lisäkoulutus olisi helppo määritellä”, vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitrasta sanoo.

”Ajantasaista osaamistietoa hyödyntämällä voisivat osaamisekosysteemin toimijat vastata yrityksen tai työttömän tarpeisiin nykyistä sujuvammin ja tehokkaammin. Tieto auttaisi myös oppilaitoksia säätelemään aloituspaikkojen määriä ja jopa lopettamaan koulutuksia, joille ei ole aitoa kysyntää.”

Simulaation toteuttivat yhteistyössä Sitran Osaamisen aika -projektin koordinoimana Pirkanmaan liitto, Ely-keskus ja TE-keskus, Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Tredu, koulutuskuntayhtymä Sasky, HeadAI, Microsoft ja LinkedIn.

Rakenteeltaan ja sanastoltaan erilaiset kuvaukset osaamisesta tehtiin yhteismitallisiksi HeadAI:n kehittämien algoritmien avulla. Osaamistarpeita mallinnettiin TE-keskusten työpaikkailmoituksista ja koulutuksen tuottamia osaamisia oppilaitosten opetussuunnitelmista ja opintojaksokuvauksista.

Microsoft ja LinkedIn tarjosivat alustoiltaan simulaatioon työtehtävien osaamista koskevan tiedon tilastollisina kokonaisuuksina. Tietolähteiden yhdistämisessä käytettiin algoritmeja, ja tiedot käsiteltiin siten, ettei henkilöitä tai yrityksiä voi tunnistaa aineistosta. Osapuolet toivat kukin oman osaamisensa simulaatioon kohtaanto-ongelman ratkaisemisesta.

Tilannekuva Pirkanmaan osaamistarpeista

Luotu kokonaiskuva Pirkanmaan maakunnan työpaikkojen osaamistarpeista ja koulutustarjonnasta osoitti, että yleisesti koulutustarjonta vastaa varsin hyvin koulutuksen kysyntään. Joitakin katvealueita löytyi, esimerkiksi maarakennus ja puurakentaminen. Esiin tuli myös nousevia, uusia osaamisalueita, kuten pilvipalvelut.

”Tilannekuva alueen osaamisesta hyödyttäisi koulutustarjonnan suunnittelua sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä merkittävästi. Yritysten tuottama tieto avoimista työpaikoista pystyttäisiin hyödyntämään reaaliaikaisesti. Kun toimijat pystyvät yhdessä tarkastelemaan tarpeita, voivat ne tehdä parempaa yhteistyötä ja sopimaan työnjaosta”, Huttula toteaa.

Käyttöön koko maahan?

Jos ajantasainen tieto osaamisen ja osaamistarpeiden kohtaannosta olisi käytössä koko maassa, edistäisi se työllisyyden hoitoa sekä olisi avuksi koulutuspolitiikan ja koulutuksen saavutettavuuden suunnittelussa.

Koko maan tilanteen tarkastelu helpottaisi alueita löytämään yhteistyökumppaneita, joilla on tarjota omalta alueelta puuttuvaa osaamista. Kertyvä tieto auttaisi ennakoimaan myös keskipitkän ja pitkän aikavälin trendejä.

”Seuraavaksi kuvataan, miten simuloitu malli voitaisiin ottaa käyttöön koko maassa. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa. Jospa tämän avulla osaamistarpeiden ja osaajien kohtaanto-ongelma ratkeaisi helpommin”, Tapio Huttula toteaa toiveikkaasti.

Mistä on kyse?