uutiset
Arvioitu lukuaika 2 min

Aki Kangasharju: Päättäjien aika herätä todellisuuteen sote-uudistuksessa

"Kun köyhdymme koko ajan eikä taloutemme kasva, kaikki lisät järjestelmään ovat ylellisyyttä", muistuttaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Projektijohtaja, Digitaalinen valta ja demokratia, Sitra

Julkaistu

Suuressa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksessa eletään, jälleen kerran, ratkaisun hetkiä, kun istuvan eduskunnan aika käsitellä hallituksen esitys sote-järjestämislaiksi käy vähiin.

Järjestämislain säätäminenkään ei tosin tarkoita, että uudistus olisi valmis, järjestelmä toimiva ja kansantalous pelastettu – päinvastoin. Nordean pääekonomisti, aiemmin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtajana työskennellyt Aki Kangasharju sanoo, että uudistuksesta vastuussa olevien päättäjien on korkea aika herätä Suomen talouden uuteen, hitaan talouskasvun aikaan.  

Kangasharju näkee parlamentaarisen työryhmän hyväksymän järjestämislakiesityksen ongelmana sen, että puolueiden välisessä poliittisessa kompromississa tavoite yhteisestä edusta on hämärtynyt.

”Kun köyhdymme koko ajan eikä taloutemme kasva, kaikki lisät järjestelmään ovat ylellisyyttä, johon meillä ei ole varaa. Nyt pitää huolehtia ennen kaikkea siitä, että talous saadaan kasvuun ja julkisen sektorin kestävyysvaje kuriin. Ja vaikka poliitikot muuta väittävät, tätä ei ole sote-uudistuksessa tähän mennessä huomioitu mitenkään”, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi kunnille soviteltujen menokehysten tavoitteet jäävät saavuttamatta, ellei rakenteita uskalleta uudistaa perusteellisesti.    

”Jos tuotantorakenne ei aidosti uudistu, menokehykset johtavat vain kurjistavaan kehitykseen, koska menotarve ei pienene.”

Kangasharju osallistui joulukuussa pidettyyn Sitran sote-rahoitustiimin järjestämään työpajaan, jossa pohdittiin asiantuntijavoimin sote-järjestelmän rahoituksen uudistamisen suuntaviivoja.

Työpajaan osallistui 24 sote-sektorin johtajaa ja päättäjää sekä Sitran asiantuntijoita. Työryhmien keskustelujen johtopäätöksissä korostuivat muun muassa näkemykset siitä, että ei ole väliä, tuottaako palveluja julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja ja että palveluntuottajien pitäisi kilpailla keskenään laadulla. Niin ikään nähtiin, että järjestelmän pitää tuottaa nykyistä enemmän tietoa niin sote-johtamisen, järjestelmän toiminnan kuin asiakkaankin tarpeisiin.

Nykyinen monikanavainen rahoitusmalli nähtiin työryhmissä järjestelmää jäykistävänä ja uudistumista hidastavana rakenteena muun muassa siksi, että se ohjaa osa-optimointiin eikä järjestelmän tuottavuuden parantamiseen, joka olisi myös asiakkaan etu. Huomiota kiinnitettiin myös sote-asiakkaiden muuttuvaan, entistä aktiivisempaan rooliin. Monessa Euroopan maassa käytössä oleva, vakuutuspohjainen järjestelmä sen sijaan jakoi osallistujien mielipiteitä.

Mistä on kyse?