Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 13.05.2016

Biokaasu tuo kasvua ja uutta liiketoimintaa maaseudulle ja kaupunkeihin

Suomalainen maaseutu voi saada biokaasutuotannosta merkittäviä hyötyjä, osoittaa Sitran tuore selvitys Biokaasusta kasvua. Hyödyt ovat saavutettavissa kuitenkin vain, jos alan toimijat tekevät kiinteää yhteistyötä ja luovat siten biokaasun tuotannon, jakelun ja käytön ympärille kokonaisuuksia eli ekosysteemejä, joiden eri osat tukevat toisiaan. Tiiviimmällä yhteistyöllä maaseudulle on mahdollista synnyttää uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa, vähentää tuontienergian tarvetta ja käyttää jätteitä entistä paremmin hyödyksi.

Suomen biokaasupotentiaalia on hyödynnetty vasta vähän. Etenkin maatalouden biomassoja voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Sitran selvityksen mukaan hyötyjä voidaan saada neljällä erilaisella kehityssuunnalla. Yksi nojaa kaasuajoneuvojen yleistymiseen, toinen biokaasun käyttöön energiantuotannossa ja teollisuudessa, kolmas ravinteiden kierron lisäämiseen ja neljäs maatilojen hajautettuun biokaasun tuotantoon.

Biokaasun tuottaminen voi yhdistää kaikenlaisia toimijoita kotitalouksista teollisuuslaitoksiin. Yksittäisille toimijoille mahdottomana näyttäytyvä investointi voi osoittautua yhteistyön myötä mahdolliseksi ja kannattavaksi. Uudenlaisten yhteistyömallien avulla saadaan lisäksi vähennettyä jätteen ja sivuvirtojen määrää kotitalouksissa, yhdyskunnissa, teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Maatalouden lietteet löytävät hyötykäyttöä biokaasutuotannossa ja itse tuotettava kaasu korvaa samalla fossiilista ostoenergiaa.

”Ideaalitilanteessa biokaasulaitoksista saatava lämpö ja sähkö voitaisiin käyttää joko itse tai myydä, samoin prosessin sivuvirtana syntyvät lannoitteet. Biokaasuekosysteemien luominen on aivan keskeinen toimenpide Suomen kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa johtava asiantuntija Jaana Pelkonen Sitrasta.

Biokaasussa piilee merkittävä arvo. Etenkin lantaan ja peltobiomassoihin, kuten nurmeen ja olkiin, on sitoutunut runsaasti ravinteita ja energiaa. Rambollin laskelmat osoittavat, että mikäli kaikki hyödynnettävissä oleva raaka-aine valjastettaisiin hyötykäyttöön, olisi typen ja fosforin taloudellinen arvo vuositasolla karkeasti arvioituna yhteensä noin 190 miljoonaa euroa ja energiapotentiaalin arvo liikennebiokaasuna noin 700 miljoonaa euroa. Lisäksi prosessista syntyvän hiilidioksidikaasun myynnistä teollisuudelle voitaisiin saada 200 miljoonaa euroa.

Suomella on biokaasun käyttöönotossa vielä paljon parannettavaa verrattuna moniin muihin maihin. Esimerkiksi Itävallassa runsasmetsäisen Güssingin alueen 14 kuntaa tähtäävät energiaomavaraisuuteen vuoteen 2020 mennessä ja ovat panostaneet vahvasti biokaasulaitoksiin, jotka tuottavat lämpöä, sähköä ja lannoitteita maa- ja metsätalouden jätteistä ja energiakasveista. Saksalaisissa ekokylissä omavaraisuutta tavoitellaan vielä kunnianhimoisemmin kylätasolla. Ruotsin maatalousvaltaisessa Skånessa biokaasua tuotetaan pääasiassa liikennekäyttöön.

”Suomen pitäisi huomioida biokaasun käyttöönotto valmisteilla olevassa energia- ja ilmastostrategiassa monen muun maan tapaan. Meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä biokaasun potentiaalia maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi ja vaihtotaseen parantamiseksi. Yksi polku biokaasun kasvulle on myös maakaasun jakelun ja käytön kehittäminen, jolloin kaasun käytön infrastruktuuri alkaa kehittyä”, sanoo Mari Pantsar, joka johtaa Sitran teemaa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta.

Keski-Suomi panostaa biokaasun tuotantoon ja käyttöön

Maakunta hahmottelee parhaillaan yhteistyössä Sitran kanssa, millaisin askelin alueen biokaasutoimintaa kehitetään. Vuonna 2017 maakuntaan on valmistumassa kaksi uutta jätteitä käsittelevää biokaasulaitosta, jotka nostavat biokaasun tuotannon Keski-Suomessa noin 76 gigawattituntiin vuodessa. Tämän energiapotentiaalin arvo liikennebiokaasuna olisi lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Näiden laitosten jälkeenkin vasta vajaa viidesosa Keski-Suomen biokaasupotentiaalista on käytössä.

Biokaasulla on voinut autoilla Keski-Suomessa jo yli 10 vuotta, nykyään kahden tankkausaseman turvin. Maakunnan tankkausasemaverkosto vahvistuu, kun vuonna 2017 Mustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyteen perustetaan biokaasun tankkauspiste ja neuvottelut toisen etätankkausaseman perustamisesta lähemmäksi Jyväskylän keskustaa ovat jo käynnissä. Gasum Oy perustaa Jyväskylään nesteytetyn maakaasun (LNG) aseman, jolta voi tankata myös paineistettua (CNG) biokaasukäyttöisiin henkilöautoihinkin sopivaa kaasua. Suunnitelmissa on myös muutaman lisäaseman perustaminen Jyväskylään. Asemat vahvistavat paikallista biokaasuekosysteemiä mahdollistamalla myös seudulla tuotetun biokaasun jakelun niiden kautta.

Lauantaina biokaasuautoilun päivä Jyväskylässä

Biokaasun liikennekäytön mahdollisuudet ovat esillä lauantaina 14.5.2016 klo 11–13 Aren aukiolla Jyväskylässä, jossa pääsee tutustumaan biokaasuautoihin sekä kysymään kokemuksia vuosia biokaasulla huristelleilta autoilijoilta ja asiantuntijoilta. 

Lisätietoja:
Jaana Pelkonen, johtava asiantuntija, Sitra, jaana.pelkonen@sitra.fi, p. 040 540 9775
Tiina Kähö, Hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä, tiina.kaho@sitra.fi, p. 040 591 3847
Outi Pakarinen, projektipäällikkö, Keski-Suomen liitto, etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi, 
p. 040 595 0018 
Tuula Sjöstedt, viestinnän asiantuntija, Sitra, tuula.sjostedt@sitra.fi, p. 050 3738 601

Mistä on kyse?