uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Egyptin ilmastokokouksen anti jäi laihaksi – ilmastotuhojen korvaamisessa edistystä

YK:n ilmastoneuvottelut Egyptissä päättyivät varhain sunnuntaina ristiriitaisissa tunnelmissa.

Kirjoittajat

Tuuli Hietaniemi

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Oras Tynkkynen

Vanhempi neuvonantaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Kokouksen alla odotukset olivat hyvin maltilliset.

Kokouksen merkittävin saavutus oli sopu uuden, ilmastotuhojen korvaamiseen keskittyvän rahaston perustamisesta. Päästövähennyksiä kokous ei onnistunut kirittämään, vaan tulos jäi laihaksi.

Kokous alkoi hyvin vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa. Maailman myllerrys näkyi kokouspaikalla lopulta vain vähän, ja osapuolet pitäytyivät ilmastokysymyksissä.

Ilmastotuhojen korvaamiseen perustetaan uusi rahasto

Ennen kokouksen alkua köyhät ja kehittyvät maat vaativat laajalla rintamalla uuden, vahinkoihin ja menetyksiin keskittyvän rahaston perustamista. Vahingoilla ja menetyksillä (loss and damage) tarkoitetaan ilmaston kuumenemisen aiheuttamia tuhoja, joita ei enää voi estää tai joihin ei voi sopeutua.

Kokousta edeltäneen, kaksi vuorokautta kestäneen kädenväännön jälkeen aihe hyväksyttiin viralliselle neuvotteluagendalle. Jo tämä oli merkittävä virstanpylväs köyhille ja haavoittuville maille. Merenpinnan nousun uhkaama, pienten saarivaltioiden muodostama neuvotteluryhmä AOSIS on pitänyt aihetta esillä vuosikymmenien ajan.

EU kaipasi virallista neuvottelukohtaa globaalien rahavirtojen tuomisesta linjaan ilmastotavoitteiden kanssa, mutta tämä ei saanut laajaa kannatusta. Keskustelua aiheesta jatketaan niin sanotussa Sharm el-Sheikhin dialogissa vuoden 2023 aikana.

Viikon aikana EU sekä useat maat kuten Itävalta, Uusi-Seelanti, Belgia ja Saksa, ilmoittivat rahoituksesta vahinkoihin ja menetyksiin. Rahoitusta ohjataan sekä vanhojen että uusien kanavien, kuten Global Shield Against Climate Risks -järjestelmän kautta. Järjestelmän on tarkoitus muun muassa parantaa haavoittuvien maiden sosiaali- ja vakuutusturvaa ilmastotuhojen edetessä.

Neuvotteluiden lähestyessä loppuaan EU yllätti muut osapuolet ja taipui uuden rahaston perustamiseen. Vastineeksi EU vaati tiukempia kirjauksia ilmastokriisin hillinnästä ja fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Köyhille maille ja pienille saarivaltioille kyseessä on merkittävä voitto, vaikka tulevan rahaston koko ja tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa. EU kumppaneineen joutui puolestaan tyytymään köykäiseen päästövähennysohjelmaan.

Uudet päästösitoumukset loistivat poissaolollaan

Maiden nykyiset toimet uhkaavat johtaa jopa 2,8 asteen kuumenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Tilanne on vakava. Maita pyydettiin vuosi sitten Glasgow’ssa vahvistamaan sitoumuksiaan, mutta vain harvat vastasivat kutsuun ennen Egyptin neuvotteluita.

Kokouksen aikana merkittäviä uusia sitoumuksia ei uskallettu odottaa, eikä niitä valitettavasti juurikaan saatu. Uusista päästötavoitteista ilmoittivat erimerkiksi Meksiko, Vietnam ja Turkki. EU:n ilmastokomissaari Frans Timmermans saapui kertomaan, että unionin uusilla päätöksillä päästään nykyistä 2030-tavoitetta hieman parempaan lopputulokseen. Uudet sitoumukset vievät maailmaa sinänsä oikeaan suuntaan, mutta vain tuskastuttavan vähän.

Glasgow’ssa päästövähennysten nopeuttamiseksi perustetun työohjelman (Mitigation Work Programme) anti jäi niin ikään vaatimattomaksi. Kirjaukset fossiilisten polttoaineiden alasajosta ja maiden päästösitoumusten kiristämisestä pääsivät hädin tuskin edellisen vuoden tasolle.

Tärkeitä signaaleja saatiin onneksi muualta. Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat jatkavansa kahdenvälistä ilmastoyhteistyötä hetken välirikon jälkeen. Balilla kokoontuneet G20-maat puolestaan toistivat sitoutuvansa Pariisin sopimuksen tavoitteeseen rajata maapallon kuumeneminen 1,5 ja kahden asteen välille. Lisäksi Brasilian tuleva presidentti Lula da Silva villitsi kuulijoita lupaamalla suunnanmuutosta maan ilmastopolitiikkaan.

Egyptin puheenjohtajuus jätti toivomisen varaa – katseet kääntyvät eteenpäin

Puheenjohtajamaan halulla ja kyvyllä johtaa neuvotteluita on suuri merkitys. Valitettavasti Egyptiltä tuntui puuttuvan molempia, mikä näkyi neuvotteluiden hitaassa etenemisessä, puolivalmiiden luonnostekstien julkaisemisessa ja kunnianhimon puutteessa. Ajoittain jopa puheenjohtajan puolueettomuutta kyseenalaistettiin.

Yksittäinen ilmastokokous on kuitenkin vain helmi pitkässä nauhassa – se ei ratkaise kaikkia kysymyksiä kerralla. Ensi vuonna neuvottelut järjestetään Arabiemiraateissa, ja pöydällä odottavat päätökset esimerkiksi vuoden 2025 jälkeistä aikaa koskevasta ilmastorahoituksesta sekä maailmanlaajuisesta sopeutumistavoitteesta.

Tärkeää on, että valmistelut niin sanotun ”globaalin tilannekatsauksen” toteuttamiseksi sujuivat Egyptissä hyvin. Vuonna 2023 Pariisin sopimuksen tavoitteiden – niin päästövähennysten, sopeutumisen kuin rahoituksen – etenemistä tarkastellaan ensi kertaa virallisesti. Tarkastelun pohjalta maiden tulee ilmoittaa uusista sitoumuksista vuoteen 2025 mennessä.

Mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua?

Kokouksen aikana 1,5 asteen puolesta vetosivat niin suuret yritykset ja suomalainen elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta kuin lukuisat yksittäiset neuvotteluosapuolet, kuten vahvoja ilmastotoimia ajava High Ambition Coalition. Tuki alleviivaa sitä, ettei kyseessä ole vain satunnainen numero. Kahden asteen toisella puolella odottaisivat nykyihmiselle täysin tuntemattomat olosuhteet. Siksi jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä.

Työtä on paljon tehtävänä, ja ennen Arabiemiraattien kokousta askelmerkit ovat selvät:

  1. Maiden tulee vahvistaa päästösitoumuksiaan viipymättä. Erityisesti katseet kohdistuvat G20-maihin, jotka tuottavat noin 80 prosenttia maailman päästöistä.
  2. Tehdyt sitoumukset pitää viedä käytäntöön.
  3. Köyhille ja haavoittuville maille tulee ohjata riittävästi tukea – niin päästöjen vähentämiseen, sopeutumiseen kuin ilmastotuhojen korvaamiseen.

Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi osallistui Sitran edustajana Suomen delegaatioon Sharm el-Sheikhissa. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen on seurannut ilmastoneuvotteluita vuodesta 1997.

Mistä on kyse?