Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä, Sitra

Julkaistu 03.06.2019

Hallitusohjelma käy rohkeasti kestävyyskriisin kimppuun

Rinteen hallituksen ohjelma ilmastokriisin ja biodiversiteettikriisin ratkaisemisen osalta yllätti Sitran iloisesti. Käsissämme on yksi maailman kunnianhimoisimmista hallitusohjelmista – ellei jopa kunnianhimoisin.

Hallitusohjelma pyrkii ohjaamaan Suomen tielle, jolla suomalaiset elävät maapallon kantokyvyn rajoissa. Hallituksen tavoite tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos ja elonkirjon katoaminen ovat aikamme suurimmat haasteet. Rinteen hallitusohjelma kirjaa joukon toimenpiteitä, joiden avulla haasteisiin voidaan vastata. Lukuisat hallitusohjelman kirjaukset ovat linjassa Sitran ehdotusten kanssa.

Ohjelmassa on ymmärretty kestävyyskriisin juurisyyt ja kiertotalouden rooli luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa, samalla kuitenkin luoden uudenlaista työtä ja vahvistaen talouden kilpailukykyä.

Ilmastolinjaukset ovat rohkeita, mutta välttämättömiä

Rinteen hallitusohjelman suurin ansio on se, että Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa on kiristetty ilmastotieteen vaatimaan suuntaan. Hiilineutraaliustavoite 2035 kirittää ilmastotoimiemme tahtia selvästi. Lisäksi ohjelmassa sitoudutaan hiilinegatiivisuuteen pian vuoden 2035 jälkeen. Ilmastokriisin keskellä suunta on tismalleen oikea.

Hallitus ottaa rohkeasti kantaa Euroopan unionin tavoitetasoon. EU:lla on merkittävä rooli globaalien ilmastotoimien kirittäjänä. Rinteen hallitus vaatii EU:ta saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050 ja tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin. On merkittävää, että Suomen hallitus antaa tukensa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostolle juuri ennen Suomen EU-puheen-johtajuuskauden alkua.

Ratkaisut siitä, miten Suomen hiilineutraalius vuonna 2035 konkreettisesti saavutetaan, tehdään monilta osin myöhemmin hallitustaipaleen aikana. Esimerkiksi vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta linjaaminen jää tehtäväksi ilmastolain päivityksen yhteydessä. Sitran analyysien mukaan Suomen 2030-päästövähennystavoitteen tulisi olla vähintään 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi on hyvä, että työlistalla ovat toimialakohtaiset tiekartat, jotka kartoittavat polun kohti hiilineutraaliutta.

Hallitusohjelman merkittäviin avauksiin lukeutuu päätös vauhdittaa päästövähennyksiä kestävän kehityksen verosiirtymällä. Uudistuksen tavoitteena on korottaa päästö-, luonnonvara- ja haitallisen kulutuksen veroja siten, että työn ja yrittämisen verotusta vastaavasti kevennetään ja päästövähennyksiä edistäviä tukia lisätään. Uudet kotitalouksien kulutustapojen muutoksiin tähtäävät toimet mahdollistavat yksilöllisten päästövähennyskeinojen laajan käyttöönoton Suomessa ja tätä tavoitetta tukee kulutusverotuksen suuntaaminen ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi.

Osana verouudistusta luovutaan teollisuuden energiaveronpalautuksesta ja vastaavasti alennetaan teollisuuden sähköveroa. Lisäksi hallitus muun muassa toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä. Tämä on rohkea ja välttämätön avaus, jolla vähennetään päästöjä ja panostetaan Suomen hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Jatkoaskeleissa riittänee kuitenkin vielä paljon työtä.

Fossiilisten polttoaineiden alasajon osalta hallitus linjaa, että öljylämmityksestä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtio ja kunnat näyttävät mallia, ja luopuvat öljylämmityksestä vuoteen 2024 mennessä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, joskin siirtymä voisi olla ripeämpi. Myöskin turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on tavoitteena riittämätön, kun huomioidaan ilmastokriisin edellyttämä aikataulu.

Hiilineutraali kiertotalous nähdään kokonaisuutena

Hallitusohjelma on myös kiertotalouden näkökulmasta kunnianhimoinen kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen selkeää asemaa kärkimaiden joukossa.

Siinä on painotettu hienosti reilun ja oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä ja tunnistettu laaja-alaisesti teemoja, kuten rakentaminen, ravinteiden kierto ja tekstiilien kierrättäminen, joissa on suuri potentiaali sekä toisaalta tarve systeemiselle muutokselle.

Erityisen hienoa on se, että hallitusohjelmassa on esitetty poikkihallinnollisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen, joka sisältää edistyksen mittaroinnin. Kiertotalouden valtavirtaistaminen tarvitsee laajaa ja ilmiöpohjaista hallinnon yhteistyötä. Ohjelman koordinaatiovastuusta on sovittava selkeästi ja sen toteutukseen on syytä panostaa riittävästi.

Hallitusohjelmassa on kirjattu konkreettisia kiertotalouden toimenpiteitä, kuten materiaalien kierrätyksen ja kiertotalouden tehostaminen rakennusalalla. Kierrätysmateriaalien käyttöä edistetään, mutta tärkeää olisi myös asettaa tavoitteet neitseellisten raaka-aineiden käytölle, mikä osaltaan kannustaisi myös kierrättämään materiaaleja tehokkaammin. Hyvänä avauksena on esitys maaperän hiilensidonnan vahvistamisesta sekä hiilensidonnan ja -varastoinnin markkinoiden pilotoimisesta kotimaassa.

Hallitusohjelmassa on huomioitu hienosti myös kestävyyden parantaminen ruokajärjestelmässä esimerkiksi ilmastoruokaohjelman avulla. Ilmastokysymykset ja kestävä kehitys tullaan lisäksi huomioimaan läpileikkaavasti kaikilla koulutusasteilla ja koemme kiertotalouden osaamisen valtavirtaistamisen olevan tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi mahdollistaa osaltaan uusien hiilineutraalien kiertotalouden ratkaisujen hankinnan ja skaalaamiseen. Hyvää on myös se, että hankintalakia ja -osaamista kehitetään esimerkiksi ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Hallitusohjelman panostukset alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan parantavat kotimaisten yritysten kilpailukykyä entisestään. Lisäksi kestävä kehitys ja kiertotalous tulisi nostaa vahvaksi läpileikkaavaksi osaksi julkisen rahoituksen hakemusten arviointia.

Kiertotalouden mukainen toiminta tulee olla yritykselle ensisijainen toimintamalli ja siihen ohjaavat insentiivit yrityslähtöisiä. Yritysten kiertotalous-transformaation nopeuttamiseksi hallinnon tulee kannustaa siirtymää taloudellisin ohjauskeinoin ja lainsäädännön kautta.

Hallitusohjelman kirjaukset kiertotalouden kansainvälisen yhteistyön rakentamisesta ovat olennaisia. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme koko maailman kattavaa kiertotaloutta ja vahvaa kansainvälistä yhteistyötä sekä kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Lisäksi tarvitaan Suomen kaltaisia edelläkävijämaita ja organisaatioita (esimerkiksi YK, WTO ja Maailmanpankki) edistämään globaalia kiertotaloutta. Sitra ja Suomi ovat jo rakentaneet maailman johtavan kiertotalouden yhteistyöverkoston, World Circular Economy Forumin, jonka avulla kiihdytetään globaalia siirtymää kohti kiertotaloutta. Kansainvälinen yhteistyö luo markkinoita suomalaisille edelläkävijäyrityksille.

Säätytalolla sorvattu ohjelma osoittaa, että Suomesta voi tulla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja kiertotalouden edelläkävijä. Hallituksen tavoite on rohkea ja kaukonäköinen. Toteutuakseen se vaatii tukun ripeitä ja konkreettisia toimia. Valitulla 1,5 asteen polulla ei ole aikaa harha-askeliin, vaan jokaisen päätöksen on vietävä kohti reilun 15 vuoden päässä siintävää hiilineutraalia Suomea.

Lue koko hallitusohjelman neuvottelutulos: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (pdf)

Mistä on kyse?