archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kannanotto: Kestävä kaivostoiminta edellyttää viranomaisten voimavarojen turvaamista

Kaivosalaa ja sen keskeisiä sidosryhmiä edustavassa Kestävän kaivostoiminnan verkostossa mukana olevat, tämän kannanoton allekirjoittaneet jäsenet ovat erittäin huolissaan hallituksen maaliskuun 2014 kehysriihessä sopimista, viranomaistyöhön kohdistuvista säästöpäätöksistä. Suuri osa näistä budjetti­leikkauksista uhkaa kohdistua ympäristövalvontaan, minkä seurauksena sekä kaivosyhtiöiden toimintaedellytykset että ympäristönsuojelun taso uhkaavat heiketä. Sama uhka koskee kaivosteollisuuden ohella monia muita teollisuuden aloja.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Kaivosten valvonnan ja lupaprosessien tulisi olla ennakoitavia, jotta niistä ei aiheudu epävarmuutta ja tarpeettomia kustannuksia. Valvonnan ja luvituksen tulee olla yhdenmukaista ja perinpohjaista, jotta ympäristön pilaantumisen riski voidaan minimoida. Tasokkaan lupamenettelyn sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistumisen toteuttaminen edellyttää riittävän hyvin resursoitua ympäristöhallintoa. Samalla tulee kehittää lupamenettelyjä, viranomaisten yhteistyötä ja viime kädessä lainsäädäntöä, jotta kansantalouden tuottavuuden tavoitteet täyttyvät. Vain näillä edellytyksillä voidaan tavoitella kaivosten tuotannon lisäämistä niin, että myös korkea ympäristönsuojelun taso voidaan turvata.

Tällä hetkellä lupahallintoa määrittävät kaivosalan näkökulmasta pitkät lupajonot, ohuesti resursoitu valvonta ja kalliit oikeusprosessit. Viesti ympäri maata on sama: lupaviranomaisen ja valvovan viranomaisen resursseja on vähennetty samalla kun monimutkaiset luvitus- ja valvontaprosessit ovat lisääntyneet.  Toimiva lupa- ja viranomaismenettely sekä hyvä toimintaympäristö kannustavat vastuullisuuteen ja ovat uusien investointien edellytys.

Allekirjoittaneet pitävät erityisen tärkeänä, että kaivostoimintaa koskevassa viranomaistyössä viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyö toteutuu lainsäädännön ja hyvän hallinnon tavoitteiden mukaisesti. Lupaprosessissa on selvitettävä huolellisesti, lainsäädännön edellyttämässä tarkkuudessa, toiminnan ympäristölliset, kulttuuriset ja sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset, jotta tarpeettomilta oikeusprosesseilta voidaan välttyä ja lupapäätösten laadukkuus, lupahakijoiden ja muiden toimijoiden oikeusturva sekä kaivoslain toteutuminen voidaan taata.

TEM:n ja YM:n johdolla laaditun kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma suositti vuonna 2013 varmistamaan valvonnan ja luvituksen resurssit (suositus 13). Kestävän kaivostoiminnan verkosto toivoo, ettei viranomaisten, erityisesti ELY-keskusten ympäristötoimialan resursseja heikennetä vuosina 2016 ja 2017. Samalla viranomaisten yhteistyötä on kehitettävä. Luottamuksen lisääminen suomalaiseen kaivosalaan edellyttää paitsi teollisuuden omaa kehittämistä myös panostuksia ripeään ja riittävään viranomaisvalvontaan. Viranomaisille tulee myöntää riittävät voimavarat tehtävänsä toteuttamiseksi.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on Sitran koordinoima yhteisö, joka perustettiin toukokuussa 2014 edistämään vuoropuhelua kaivossektorin ja muun yhteiskunnan välillä sekä vahvistamaan parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa kaivostoiminnassa.

Kannanoton esittävät seuraavat verkostoon kuuluvat jäsenet: Kaivosteollisuus ry, Lapin liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Metallinjalostajat ry, Metallityöväen Liitto ry, Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, Suomen Kuntaliitto ry, WWF Suomi sekä Sitra.

Lisätietoja:

Mari Pantsar-Kallio, johtaja, Sitra, p. 050 382 0755, mari.pantsar-kallio@sitra.fi

Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, p. 050 347 8778, eero.yrjo-koskinen@sll.fi

Pekka Suomela, Kaivosteollisuus ry, p. 040 533 2848, pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Mistä on kyse?