Julkaistu 21.05.2018

Kiistelty EU:n tietosuoja-asetus voi olla lähtölaukaus ihmislähtöiselle datataloudelle

Datan arvon uutena rajattomana luonnonvarana tunnustavat jo kaikki, mutta todellinen jättipotti odottaa sitä, joka dataa tulevaisuudessa hallitsee.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Toukokuun lopussa voimaan tulevalla EU:n tietosuoja-asetuksella (GDPR) voi olla paljon tähän asti arvioitua kauaskantoisempia seurauksia, jos palveluntuottajat osaavat hyödyntää siinä piilevät mahdollisuudet, arvioivat datatalouden tulevaisuudennäkymiin perehtyneet Sitran asiantuntijat. Tähän asti GDPR:n kohdalla päähuomio on ollut sen organisaatioille aiheuttamissa kustannuksissa ja velvoitteissa.

Projektijohtaja Jaana Sinipuro Sitrasta sanoo, että tietosuoja-asetus voi toimia lähtölaukauksena nykyistä ihmislähtöisemmälle datataloudelle, jossa yksilöllä on huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet hallita itseään koskevaa dataa. Toisaalta samalla myös ihmisten luottamuksen ansaitsevat palveluntuottajat voivat saada käyttöönsä merkittävästi nykyistä laajemmat ja monipuolisemmat datavarannot.

”Aiemmissa hankkeissamme olemme huomanneet, että datan saatavuudesta ja hyödynnettävyydestä on tullut uusien palvelujen kehittämisen pullonkaula. Erityisesti pienten yritysten on tähän asti ollut vaikea päästä dataan käsiksi. Ihmislähtöinen datatalous vauhdittaisi merkittävästi palveluekosysteemin kasvua ja monipuolistumista”, Sinipuro arvioi.

Vastavoima datajättien harvainvallalle?

Ihmislähtöisen datatalouden palvelut helpottaisivat ihmisten arkea hyödyntämällä useita eri datalähteitä ihmisten luvalla ja läpinäkyvästi. Palvelut voisivat ylittää perinteisiä toimialarajoja ja liittyä esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin, liikennöintiin, maa- ja metsätalouteen tai finanssipalveluihin.  Jo olemassa oleva esimerkki tämäntyyppisestä, useita eri datalähteitä hyödyntävästä palvelusta Suomessa on kansalaisten puolesta esitäytetty veroilmoitus.

EU-komissio on arvioinut, että digitaalisiin palveluihin perustuvan datatalouden arvo nousee Euroopan markkinoilla 739 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Suhteuttamalla bruttokansantuotteita toisiinsa, Suomen kohdalla datatalouden potentiaali voisi samaisen laskelman perusteella olla noin 12 miljardia euroa.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä muistuttaa, että luvut ovat suuntaa-antavia mutta kertovat datatalouden mahdollisuuksien mittakaavasta. Hänen mukaansa suurin haaste uudistumiselle ei liity teknologiaan, vaan ajattelu- ja toimintatapojen muuttamiseen nykyisestä, kansainvälisten jättiyritysten hallitsemasta alustatalousmallista aidosti ihmislähtöiseksi.

”Suomen ja suomalaisten lähtökohdat menestyä nykyistä ihmislähtöisemmässä datataloudessa ovat erittäin hyvät. Meillä on edistynyt datainfrastruktuuri, muun muassa Kansallinen Palveluväylä, hyvät tietovarannot, mahdollistava lainsäädäntö ja myönteinen asenne teknologiaa kohtaan”, Kivelä sanoo.

Facebookia ja monia muitakin nykyisiä kansainvälisiä datayritysjättiläisiä on viime aikoina toistuvasti syytetty läpinäkymättömyydestä ja tietojen väärinkäytöksistä. Dataan liittyvät kysymykset ovatkin samalla nousseet yhdeksi maailman kuumimmista puheenaiheista. Kivelän mukaan nykyistä ihmislähtöisempi datatalous loisi myös osaltaan vastavoimaa nähtävissä oleville globaaleille megatrendeille kuten tietojen, taitojen, varallisuuden ja osallisuuden polarisaatiolle.

Lue lisää Sitran vastikään alkaneesta projektista IHAN – Ihmislähtöinen datatalous täältä.

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

+358 (294) 618 425

jaana.sinipuro@sitra.fi

Mistä on kyse?