Kysely: Suomalaiset haluavat EU:lta järeämpää teollisuus- ja teknologiapolitiikkaa

Maaliskuussa toteutetun Sitran ja EVAn yhteisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset antavat vahvan mandaatin EU-tason teollisuus- ja teknologiapolitiikalle. Kyselyn sisämarkkinoita ja teollisuuspolitiikkaa koskevat osiot julkaistaan nyt Eurooppa-neuvoston kokouksen (18.–19.6.) alla, jossa käsitellään muun muassa kilpailukykyä ja taloustilannetta. Kilpailukyky ja sisämarkkinoiden syventäminen ovat myös heinäkuussa alkavan Irlannin puheenjohtajuuskauden painopisteenä.

Peräti 69 prosenttia vastaajista katsoo, että EU on aktiivisesti rahoitettava ja suosittava eurooppalaisia suuryrityksiä, jotta Eurooppa pysyy mukana teknologisessa kehityksessä.

”Markkinakilpailu ei ole vain neutraalia bisnestä: kriittisillä aloilla siitä on tullut suurvaltapolitiikan ja turvallisuusstrategian jatke. Siksi Euroopan kilpailukykyä ei voida enää tarkastella vain markkinoiden avaamisen ja sääntelyn näkökulmasta. EU:lta vaaditaan nyt sellaisten olosuhteiden luomista, joissa eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti esimerkiksi Kiinan valtiollisesti tuettujen toimijoiden kanssa”, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Miettinen, joka avaa kyselyn tuloksia juuri julkaistussa Eurooppa ensin? -artikkelissa.

Kyselyn mukaan suomalaiset eivät näe EU:ta enää vain syventyvien sisämarkkinoiden ja vapaan kilpailun hankkeena. Euroopan on kyettävä vahvistamaan omaa teknologista osaamistaan, tuotantokykyään ja riippumattomuuttaan tilanteessa, jossa talous ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.

”Taloudellisesta kilpailukyvystä on tullut yhä keskeisempi osa voimapolitiikkaa ja suvereniteetin puolustamista. Kaupan avoimuudesta on siirrytty oman tuotannon suojelemiseen ja vahvistamiseen. EU:n on vahvistettava eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä kriittisillä aloilla”, sanoo Veera Heinonen Sitran ennakointi- ja koulutustoiminnon johtaja.

75 prosenttia vastaajista katsoo, että Euroopan maiden tulisi suosia hankinnoissaan eurooppalaisia yrityksiä, vaikka se nostaisi tuotteiden ja palveluiden hintoja. Eurooppalainen tuotanto, teknologinen osaaminen ja huoltovarmuus painavat vaakakupissa välitöntä kustannussäästöä enemmän.

Vaikka sisämarkkinoiden toimivuutta pidetään tärkeänä, taloudellisen hyödyn tavoittelu ei aja kansallisen itsemääräämisoikeuden ohi. Vain 29 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomen kannattaa tukea sisämarkkinoiden kehittämistä kansallisen päätösvallan luovuttamisenkin uhalla.

Sisämarkkinat Suomelle suuri mahdollisuus

Sisämarkkinoita ja niiden mahdollisuuksia Suomelle kuvaa myös juuri julkaistu muistio Suomi pelinrakentajana geotalouden ajassa: EU:n sisämarkkinat kasvun ja kriisinkestävyyden perustana. Muistio pureutuu siihen, miten unionin kilpailukykyä voidaan vahvistaa sisämarkkinoita kehittämällä sekä millaisena aktiivisena aloitteentekijänä Suomi voisi toimia.

“Sisämarkkinat ovat EU:n keskeisin, mutta alihyödynnetty voimavara globaalissa kilpailussa ja edellytys strategisen autonomian rakentamiselle. Pienenä avotaloutena Suomi on luonnollisestikin syvästi riippuvainen toimivista sisämarkkinoista, mutta vielä oleellisempaa on, miten Suomi näkee itse edistävänsä sisämarkkinoiden integraatiota ja sisämarkkinoiden potentiaalia oman taloutensa vahvistamiseksi”, sanoo muistion kirjoittaja ja Sitran johtava asiantuntija Eero Jalava.

Muistion mukaan Suomen tulisi hyödyntää erityisesti neljää mahdollisuutta, jotta se voi tukea EU:n kilpailukykyä, talouden kasvua ja sisämarkkinoiden toimivuutta:

1. Sisämarkkinoiden esteiden purkaminen (mukaan lukien digitaaliset sisämarkkinat): Suomi voi toimia aloitteellisesti sisämarkkinoiden esteiden purkajana ja olla edelläkävijänä sellaisten ratkaisujen kehittämisessä, jotka tukevat koko unionin yhteistä kilpailukykyä. 
2. Eurooppalaisten rahoitusvälineiden kehittäminen: Voimapolitiikan paluu edellyttää EU:lta mittavia investointeja digitalisaatioon, puhtaaseen siirtymään ja puolustukseen.  
3. Teollisuuspolitiikan strategisten valintojen tekeminen: Suomi voi edistää erityisesti bio- ja kiertotaloutta, puolustuksen sisämarkkinoita sekä kriittisten digitaalisten teknologioiden arvoketjuja.
4. Kansalaisten vahvan tuen hyödyntäminen uudistuksissa: Suomalaisten tuki kohdistuu erityisesti Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseen sekä uusien, luotettavien kauppakumppanuuksien etsimiseen.