Luottamus on avain työelämän uudistamiseen

Rakentavalle keskustelulle on tilausta – niin työelämän isosta kuvasta kuin hyvästä yhteistoiminnasta. 

Sitran selvitykset suomalaisen työelämän ja -markkinoiden kehittämiseksi poikivat runsaasti puheenvuoroja maanantaiaamun sidosryhmätilaisuudessa. Paikalla oli noin 50 työelämän ja työmarkkinoiden vaikuttajaa ja asiantuntijaa ja pöydällä kaksi ehdotusta: Sitran vanhemman neuvonantajan Mikko Mäenpään näkemys työn ja työmarkkinoiden tulevaisuudesta ja varatuomari, konsultti Jukka Ahtelan selvitys yhteistoimintalain nykytilasta ja kehitystarpeista.

Osana Mäenpään ehdotusta Sitra tarjoaa keskeisille työelämätoimijoille foorumin työelämän ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin näkymien pohdintaan.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee tarvetta keskustelulle: “Uusi teknologia ja globalisaatio vauhdittavat toimintaympäristön muutosta. Olisi hyvä, jos keskusjärjestöt voisivat välillä irrottautua rutiineista ja pohtia työelämän isoa kuvaa erillään päivänpolttavista neuvottelukysymyksistä”, Palola sanoi ja muistutti, että Suomessa kaikki keskeiset toimijat olisi helppo koota saman pöydän ääreen yhteistä ’selviytymistarinaa’ rakentamaan.

Teknologiateollisuus ry:n entinen varatoimitusjohtaja Risto Alanko puolestaan pohdiskeli, onko tilannekuva oikeasti hukassa.  

“Työelämä on entistä monimuotoisempaa ja erot eri ammattiryhmien välillä kasvussa. Näin ollen tilannekuvan pitäisi olla melko samanlainen kautta linjan, mutta onko rohkeutta katsoa asioita uudella tavalla”, Alanko kysyi. Keskustelu olisi hänenkin mielestään tarpeen.

Työn muutos on kouriintuntuva

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille näkemys siitä, että työelämä on vahvassa muutoksessa.

“Olemme ikään kuin uuden aikakauden äärellä: kaikki työt eivät muutu yhtä paljon eivätkä samaa tahtia, mutta selvää on, että työn tekemisen tavat muuttuvat merkittävästi”, painotti STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Katarina Murto.

“Nyt tulisi keskustella siitä, miten lainsäädäntöä ja muita käytäntöjä tulisi uudistaa, jotta ne vastaisivat paremmin uusiin haasteisiin esimerkiksi työpaikoilla. Myös neuvotteluosaamista tulisi vahvistaa kaikilla tasoilla: tarvitaan lisää koulutusta ja asennemuutosta”, Murto lisäsi.

Samoilla linjoilla oli sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Leo Suomaa: “Miten työt ja sosiaaliturva jatkossa järjestetään, kun yhä harvemmalla on vakituinen työnantaja tai vakituinen fyysinen työpaikka. Tämäkin tosiasia olisi tunnustettava ja tästä keskusteltava.”

“Monet toimintaympäristön muutokset tulevat meille annettuina. Enää ei ole varaa ajatella, että en hyväksy tuota enkä tuota. Sen sijaan tulisi miettiä, miten muutosta voisi yrittää hallita ja miten kääntää se kaikkien eduksi”, Mäenpää tiivisti tilanteen.

Hyvä yhteistoimintalaki: ei salli mitään haitallista, ei estä mitään hyödyllistä?

Diskuteerausta Impivaarassa -selvitystä varten Jukka Ahtela kartoitti laajalti eri osapuolten näkemyksiä yhteistoimintalain toimivuudesta ja kehityskohteista. Sekä työnantaja- että palkansaajapuolella lain toimivuuteen suhtaudutaan kriittisesti.

”Siinä missä työnantajat pitävät lakia liian byrokraattisena, palkansaajapuoli kokee, ettei se mahdollista aitoa keskustelua ja kehittämistä työpaikan arjessa”, Murto totesi ja huomautti, että lailla on viime vuosien yt-neuvottelujen jälkeen todella ikävä kaiku.

Muovien valmistukseen erikoistuneen, Itävallassa pääkonttoriaan pitävän Borealiksen henkilöstöjohtaja Tapio Ikonen huomautti, että hyvä yhteistoiminta työpaikolla syntyy vuosien saatossa johdonmukaisesta ja tasapuolisesta toiminnasta.

”Luottamus ansaitaan, sitä ei voi lailla määrätä”, Ikonen tiivisti monissa puheenvuoroissa esiin nousseen näkemyksen.

Luottamuksen merkitystä painotti myös vantaalaisen TakuuSähkö Oy:n toimitusjohtaja Tommi Valtonen: ”Pienessä yrityksessä luottamus syntyy siitä, että aloitamme työt yhdessä joka aamu kello seitsemältä ja päivän mittaan puhutaan sekä ajankohtaisista asioista että kehittämistarpeista. Kaikki ovat kartalla yrityksen tilanteesta.”

Takuusähkön henkilöstömäärä on noin 15. Valtosen mukaan määrä pidetään tarkoituksella alle 20:n, jotta yt-lain opiskelulta ja noudattamiselta vältytään.

”Meitä koskee sähköalan 200-sivuinen työehtosopimus. Siinä on ihan tarpeeksi työmaata. Olemme sitoutuneita työntekijöihimme ja tavoitteenamme on työllistäminen ja työpaikkojen säilyttäminen. Siinä ei tarvita ylimääräistä sääntelyä”, Valtonen totesi.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila muistutti, että pieniltä työpaikoilta löytyvät sekä maan parhaat että huonoimmat olosuhteet: ”Työpaikat ovat yhtä moninaisia kuin perheet: on niitä joilla menee hyvin ja niitä joilla menee todella huonosti. Jos normeja vähennetään radikaalisti, pelkona on, että syntyy uusia ongelmia.”

Paikallinen sopiminen herätti näkemyksiä suuntaan jos toiseen. Keskustelun punainen lanka oli kuitenkin selkeästi havaittavissa: paikallisessa sopimisessakin tärkein ainesosa on luottamus.