Muistio: Valmistautuminen eri hallitusmuotoihin on jäänyt Suomessa liian vähäiseksi

Suomalaisen päätöksentekojärjestelmän vahva ja pitkään jatkunut perinne enemmistöhallituksista on jättänyt valmistautumisen eri hallitusmuotoihin liian vähälle huomiolle. Näin todetaan Sitran tuoreessa Miten hallituskokoonapano vaikuttaa sen johtamiseen-muistiossa, jossa kuvataan kolmen erilaisen hallituksen, perinteisen enemmis­töhallituksen, vähemmistöhallituksen ja yhden johtavan puolueen hallituk­sen, eroja lukuisista näkökulmista.

Eduskunnan keskeisenä vaalien jälkeisenä tehtävänä oleva hallituksen muodostaminen sisältää monia riskejä, joihin tulee varautua jo ennakolta. Poliittisen toimintaympäristön muutoksen huomiotta jättämisen lisäksi riskinä on, ettei hallituksen johtamiseen, toimintaprosesseihin ja niiden tukimahdollisuuksiin liittyviä muutoksia tunnisteta.

”Muistiossa esitetyt näkökulmat perustuvat keskeisiin mah­dollisiin eroihin ja eroja on osin tarkoituksellisestikin korostettu. Muistio tukee valmistautumista eri hallitusvaihtoehtoihin ja saa toivottavasti jatkoa systemaattisemmasta ja syvällisemmästä analyysista sekä toimenpiteistä. Muistio ei ota kantaa eri vaihtoehtojen yleiseen paremmuuteen eikä varsinkaan kokoonpanoon.”, muistion kirjoittanut Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman sanoo.

Kokemustietoa vähemmistöhallituksista pitää etsiä 1970-luvulta

Vastuu eri hallitusvaihtoehtoihin varautumisessa on niin valtioneuvos­ton kuin eduskunnankin osalta sekä virkakunnalla että poliittisilla toimi­joilla. Muistion mukaan puolueiden tulisikin lisätä valmiuttaan eri vaihtoehdoissa toimimiseen.

Osana valmistautumista tulisi myös selvittää muiden maiden kokemuksia ja käytänteitä. Käsitys, että esimerkiksi vähemmistöhallitus olisi aina lähtökohtai­sesti huonompi ja toimintakyvytön vaihtoehto, ei voine muiden maiden esimerkkien eikä tässä tehdyn vertailun valossa pitää paikkaansa.

Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti on julkaissut useita valtioneuvos­ton johtamiseen ja hallituksen muodostamiseen liittyviä selvityksiä. Kaikki selvitykset ovat perustuneet jo ennen nykyistä perustuslakiakin vakiintu­neeksi käytännöksi muodostuneisiin enemmistöhallituksiin.

Vuonna 2018 julkistetussa Kansanvallan peruskorjaus- työpaperissa nousi esiin tarve varautua myös mahdollisiin vähemmistöhallituksiin. Tuolloin työpaperia varten tehdyissä haastatte­luissa esiin noussut tarve ei ole vähentynyt, vaan kansainvälisetkin esimerkit ovat todistaneet poliittisen toimintaympäristön osin nopeasta ja arvaamatto­mastakin muutoksesta.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä toivoo, että muistio antaa riittävästi aineksia eri toimijoille niin edus­kunnassa, valtioneuvostossa kuin puolueissakin valmistautua tarkemmin erilaisten hallitusvaihtoehtojen edellyttämiin muutoksiin.

”Vaalien myötä mahdollisesti voimakkaastikin muuttuvat poliittiset voi­masuhteet voivat johtaa myös Suomessa vaikeuteen muodostaa toimintaky­kyistä enemmistöhallitusta. Muusta kuin perinteisestä enemmistöhallituk­sesta meillä ei ole enää edes kokemustietoa kuin 1970-luvulta. Muiden mah­dollisten hallitusvaihtoehtojen edellyttämistä muutostarpeista niin hallituksen johtamiseen kuin sen toimintatapaan ei ole käsitystä”, Kivelä sanoo.

Perustuslaki ei ota kantaa hallituksen kokoonpanoon, eikä hallituksen muodostaminen ja toiminta eroa lain mukaan eri vaihtoehdoissa toisistaan. Perustuslakia säädettäessä selkeänä lähtökohtana pidettiin kuitenkin enem­mistöhallitusta korostaen samalla, että myös vähemmistöhallitus on mahdol­linen.