Uutinen
Keväällä järjestetyssä rahoitushaussa etsittiin ratkaisuja, jotka voimistavat moninäkökulmaista ja -äänistä tulevaisuuskeskustelua sekä ennakointia osana päätöksentekoa – eli laajentavat tulevaisuusvaltaa. Sitra rahoittaa neljää hanketta.
Julkaistu
14.10.2025
Asiantuntija, Ennakointi
Johtava asiantuntija, Ennakointi
Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa -rahoituksella Sitra pyrkii vahvistamaan erilaisten toimijoiden kykyä ennakointiin päätöksenteossa sekä Suomessa käytävän, yhteiskunnallisesti merkittävän tulevaisuuskeskustelun moniäänisyyttä. Haussa painotettiin erityisesti seuraavia teema-alueita: lasten ja nuorten osallisuus ja ylisukupolvisuus, yhteiskunnan polarisoituminen, alueellinen eriarvoisuus sekä vähemmistöjen asema ja ääni.
“Tulevaisuusvallan laajentaminen päätöksenteossa on tärkeää, jotta voidaan rakentaa tulevaisuutta, joka olisi mahdollisimman hyvä mahdollisimman monelle. On monia ryhmiä, joiden näkemykset tulevaisuudesta eivät tule kuulluksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Tulevaisuusvaltaa laajentamalla voidaan vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa, joka on demokratiankin kannalta merkittävä asia”, sanoo Sitran Tulevaisuusvalta-rahoitushaun toinen vetäjä, ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola.
Rahoitettavaksi valittiin neljä hanketta, jotka lähestyvät tulevaisuusvallan laajentamista eri kulmista: 1) Diakonissalaitoksen ja valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon Demokratia tarvitsee kaikkien ääntä -hanke, 2) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän Kaupunkiseutu 2056 -hanke, 3) Suomen kylät ry:n Tulevaisuussopimus-hanke sekä 4) Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Nuorten Akatemian yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa toteuttama Lasten ja nuorten suuntia tulevaisuudelle -hanke.
“Rahoitettavat hankkeet kytkeytyvät päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla: kylissä, kaupunkiseudulla, valtionhallinnossa ja eduskunnassa. On tärkeää, että näillä kaikilla tasoilla käydään moniäänistä ja osallistavaa keskustelua tulevaisuuksista”, sanoo Sitran Tulevaisuusvalta-rahoitushaun toinen vetäjä, ennakoinnin asiantuntija Terhi Ylikoski.
Sitran rahoitus valituille hankkeille on yhteensä 523 500 euroa. Tuen suuruus voi olla enintään 80 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeet toteutetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.
Kaikkiaan Sitra vastaanotti haussa määräaikaan mennessä 79 hakemusta. Hakemuksia saatiin laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta ja erilaisiin teemoihin liittyen. Hakemukset arvioitiin kahdeksan valintakriteerin valossa, joista erityisen merkityksellisiä olivat ennakoinnin vahvistaminen ja tulevaisuusvallan laajentaminen sekä linkitys päätöksentekoon.
Diakonissalaitoksen kehittämä Ilmiöasemamenetelmä tarjoaa uuden osallistavan tavan kerätä tulevaisuustietoa niiltä, joiden ääni ei perinteisesti kuulu päätöksenteossa. Menetelmää pilotoidaan valtakunnallisesti järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, ja sen pohjalta tuotetaan julkinen tulevaisuusraportti valtionhallinnon ja laajemmin myös muiden yhteiskunnan toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on vakiinnuttaa Ilmiöasemamenetelmä osaksi valtionhallinnon ennakointityötä ja päätöksenteon valmistelua, jotta myös hiljaiseksi jätetyt äänet vaikuttavat yhteiskunnan suuntaan.
Hankkeen toteuttaa Diakonissalaitos yhteistyössä valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kanssa.
Hanke vahvistaa kaupunkiseudun strategista suunnittelua kehittämällä uusia työkaluja tulevaisuusvaikutusten arviointiin ja laajentamalla tulevaisuusvaltaa erityisesti vieraskielisille ja nuorille. Tavoitteena on tuoda kuntalaisten ääni vahvemmin osaksi pitkän aikavälin suunnittelua vuoteen 2056 asti. Hankkeessa toteutetaan pop-up Tulevaisuuskioskeja, työpajoja oppilaitoksissa ja verkkokeskusteluja, joiden kautta asukkaat pääsevät osallistumaan tulevaisuuden kuvitteluun ja vaikuttamaan seutusuunnitteluun. Tuloksena syntyy joukkoistettu futuriikki, joka kokoaa toivottavia, mahdollisia ja vältettäviä tulevaisuuskuvia, sekä uusia osallistumismenetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös muilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi hankkeessa luodaan ja testataan työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida seudullisten suunnitelmien, kuten seutustrategian ja rakennesuunnitelman vaikutuksia niiden suunnitteluaikajännettä eli vuotta 2040 pidemmälle.
Hankkeen toteuttaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka koordinoi kahdeksan kunnan yhteistyötä.
Hanke vahvistaa maaseudun ja kylien tulevaisuusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. Suomen Kylät ry kehittää Tulevaisuussopimus-toimintamallin, jossa kylien asukkaiden näkemykset toivottavista tulevaisuuksista ja konkreettisista kehittämistoimenpiteistä tuodaan osaksi kunnan strategista suunnittelua.
Malli vahvistaa kulien ja kunnan välistä rakentavaa vuoropuhelua sekä lisää molemminpuolista yhteisymmärrystä tulevaisuuden kannalta tärkeistä aiheista. Tavoitteena on luoda pysyviä vuorovaikutusrakenteita kylien ja kuntien välille, lisätä osallisuutta ja vahvistaa paikallista toimijuutta. Hanke tukee myös nuorten ja monipaikkaisten asukkaiden osallistumista sekä kylien välistä yhteistyötä.
Hankkeen toteuttaa Suomen Kylät ry, valtakunnallinen maaseutu- ja monipaikkaisuusjärjestö, yhteistyössä maakunnallisten kyläyhdistysten, Kuntaliiton ja saaristoalueiden toimijoiden kanssa.
Hanke tuo lasten ja nuorten äänen osaksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijakuulemisia. Tavoitteena on kehittää kuulemispilotti, joka mahdollistaa nuorten osallistumisen tulevaisuuskeskusteluun kansallisen päätöksenteon kontekstissa ja vahvistaa heidän tulevaisuustaitojaan. Pilotissa toteutetaan kouluissa työpajoja, joissa nuoret käsittelevät tulevaisuusselonteon teemoja ja tuottavat lausuntoja valiokunnan käyttöön. Tuloksena syntyy toimintamalli, jota voidaan soveltaa tulevaisuudesta käytävään keskusteluun myös muissa politiikkaprosesseissa. Hanke edistää lasten ja nuorten osallisuutta, demokratiaa ja moniäänisyyttä päätöksenteossa.
Hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Nuorten Akatemia yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa.