Julkaistu 11.09.2018

Oppeja Korealta

Etelä-Koreassa yli puolet maan aktiiviväestöstä käyttää vihreää luottokorttia (Green Credit Card). Mikä ihme se on ja voisiko sellaisen lanseerata Suomeen?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Tuula Sjöstedt vastaa Sitrassa hiilineutraaliin kiertotalouteen, energiaan ja ilmastoon liittyvästä viestinnästä.

Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat ”vihreä luottokortti”? Ajatteletko kenties S-ryhmän bonuskorttia luotto-ominaisuudella höystettynä? Huti. Vai mietitkö, onko Vihreät julkaissut puolueen ikioman luottokortin? No ei sentään. Jos sen sijaan verkkokalvollesi piirtyy kuva luottokortista, jota käyttämällä voi tehdä hyvää ympäristölle, niin osut oikeaan.

Syksyllä 2017 CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen törmäsi tietoon, jonka mukaan Etelä-Koreassa on käytössä vihreä luottokortti (Green Credit Card) ja sitä käyttää yli puolet maan aktiiviväestöstä. Mietimme, mikä ihme se on ja voisiko sellaisen lanseerata Suomeen.

Annoimme ekonomisti Timo Tyrväiselle tehtävän läpivalaista Etelä-Korean kokonaisvaltainen ilmastostrategia. Strategia siis lävistää koko yhteiskunnan: julkisen talouden, kansalaiset kuluttajina ja yritysmaailman mukaan luettuna finanssisektori.

Yksi mallin nerokkaista piirteistä on, että sen ensisijainen maksumies ei ole julkinen raha. Suurimman osan kustannuksista kattaa yksityinen liike-elämä.

Tänään julkaistu selvitys toteaa, että Korean käyttämässä mallissa on paljon hyviä ideoita, joista iso osa olisi sovellettuna toteuttamiskelpoisia Suomessakin. Tyrväinen ehdottaa selvityksessä joukon keinoja, joilla korealaisia hyviä käytäntöjä voisi jalkauttaa Suomeen, niin että ne liitettäisiin olemassa oleviin suomalaisiin rakenteisiin ja instituutioihin.

Näin vihreä luottokortti toimii

  • ekoraha-pisteinä 2 % alennusta tuotteen hinnasta, kun sen ostaa sertifioidusta ”vihreästä myyntipisteestä”
  • 5-9 % alennus vihreään luottokorttiin liitettyjen tuotteiden ostohinnasta
  • lisäpisteitä 2-5 % ostohinnasta matalahiilisiksi sertifioiduille, pk-yritysten tuottamille tai erityistä pistekertymää kartuttaville tuotteille
  • 24 % ekoraha-alennus vihreällä luottokortilla ostetuista, sertifioidulla hiilijalanjälkileimalla tai ympäristöystävällisen mataloustuotteen leimalla varustetuista tuotteista (listalla jo yli tuhat)
  • lisäpisteitä 5-20 % kortilla ostetuista julkisen liikenteen matkoista, käytettävissä bussi- ja metroliikenteessä
  • ekoraha-pisteitä sähkön, veden tai kaasun säästämisestä.

Korean käyttämä malli vaikuttaa äärimmäisen tervetulleelta avaukselta. Aivan liian harvoin olemme nähneet – ennen Pariisin ilmastosopimusta tai sen jälkeenkään – käytännön tasolle ulottuvia toimenpiteitä, jotka oikeasti tarjoavat ihmisille keinoja tarttua ilmastohaasteen ratkaisemiseen myönteisen kautta.

Kaikkeen ei tarvita valtion rahaa, ohjausta kylläkin.

Korean vihreä luottokortti ja sen ympärille rakennettu sertifiointi- ja palkitsemisjärjestelmä osoittavat, että kaikkeen ei tarvita valtion rahaa, ohjausta kylläkin. Samalla se tarjoaa yrityksille työkaluja oman liiketoimintansa muokkaamiseen ympäristön ja ilmaston kannalta fiksumpaan suuntaan.

Miksi tällaisia aloitteita tarvitaan?

Ennen Pariisin ilmastokokousta finanssimaailman korkein auktoriteetti Financial Stability Board tilasi raportin Michael Bloombergin vetämältä asiantuntijaryhmältä (Task Force for Climate Related Financial Disclosures, TCFD). Raportissaan TCFD moittii yritys- ja finanssimaailmaa perspektiiviharhasta. Ja sama harha näyttää elävän politiikantekijöiden keskuudessa, vaikka Pariisissa saavutettiinkin yksituumaisuus kahdesta tärkeästä asiasta: että ilmastonmuutos on totta ja ihmisen aiheuttama ja että kaikilla on jaettu tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2°C-asteeseen esiteollisesta ajasta – ja mieluummin lähelle 1,5°C-astetta.

Pariisin kokouksen jälkeen konkreettiset ilmastotoimet ovat kuitenkin edenneet nihkeästi. Liian suuri osa poliitikoista pitää ilmastonmuutosta tulevaisuuteen liittyvänä uhkana ja kuvittelee, että tarvittavien päätösten tekemiseen on aikaa. Näin ei kuitenkaan ole. Ilmastonmuutos on jo täällä.

Ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia. Se ei kuitenkaan sulje pois taloudellisten menestystarinoiden mahdollisuutta.

Etelä-Korea laati ilmastostrategiansa vauhdittamaan talouskasvua ja vahvistamaan innovaatioprosesseja. Strategian perusideat on mahdollista jalkauttaa Suomeen. Ne vahvistaisivat suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn mahdollisuuksia menestyä maailmassa, joka on hyvää vauhtia matkalla vähähiiliseen talouteen. Kysymys on nyt tahdosta ja taidosta.

Tahto liittyy uusien ideoiden pitkäjänteiseen toteuttamiseen ja vanhojen toimintamallien tuntuvaan terävöittämiseen. Taito on kykyä kiertää karikot ja liukkaat kivet, joista poikii primitiivireaktioita ja neliraajavastahankaa.

Mistä on kyse?