uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Päättäjillä ja kansalaisilla eri käsitys houkuttelevista yhteiskunnallisista osallistumistavoista

Kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Päättäjät puolestaan haluaisivat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Sitran kyselytutkimuksen mukaan kansalaisten ja päättäjien ymmärrys siitä, millaisiin vaikuttamisen tapoihin suomalaiset olisivat kiinnostuneita osallistumaan, eroaa merkittävästi toisistaan. Nyt julkistettavat tiedot ovat osa laajempaa osallistumiseen liittyvää Sitran uudella Demokratia ja osallisuus -teemalla tehtyä kyselytutkimusta, joka valmistuu kokonaisuudessaan syyskuussa.

Vain 15 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista haluaisi edistää kansalaisten osallistumista nettiadressien allekirjoittamiseen. Sen sijaan kansalaisista 68 prosenttia harkitsisi osallistuvansa juuri tällä tavalla.

Lisäksi vain 20 prosenttia päättäjistä kannattaa kansalaisten nettikeskusteluihin osallistumisen edistämistä, kun samaan aikaan 42 prosenttia kansalaisista arvioi, että voisivat osallistua kyseisellä tavalla. Nettiäänestämisen osalta vastaavat lukemat ovat 53 ja 82 prosenttia ja nettipaneelien osalta 27 ja 51 prosenttia (ensimmäinen luku päättäjien, jälkimmäinen kansalaisten).

”Päättäjien ja kansalaisten erilaiset ajattelutavat saattavat johtaa siihen, että osallistumismahdollisuuksia kyllä lisätään, mutta ne eivät tavoita ihmisiä toivotulla tavalla. Käyttäjäymmärrystä tarvitaan lisää”, sanoo asiantuntija Perttu Jämsén Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektista.

”Demokratian heikkenemisen kierre näkyy Suomessakin: Ihmiset äänestävät entistä vähemmän vaaleissa ja kokevat, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteenamme on, että vaalien rinnalla on jatkossa tarjolla uusia, innostavia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja eri hallinnon tasoilla. Tämä parantaa ihmisten luottamusta päätöksentekoon ja toisiinsa. Ensi vaalikaudella Suomessa pitää saada käyttöön uusia osallistumistapoja”, Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen jatkaa.

Osallistuva budjetointi ja kumppanuuspöydät päättäjien suosikkeja

Uudemmista osallistumisen tavoista päättäjät edistäisivät verrattain auliisti osallistuvaa budjetointia (43 %), vaikka kansalaiset eivät siihen laajalti syty (20 %). Päättäjät suosisivat lisäksi kansalaisia enemmän kumppanuuspöytiä (48 % vs. 26 %) sekä toimintaa puolueiden ja muiden järjestöjen kautta. Kumppanuuspöydillä tarkoitetaan sellaista kehittämistä, joka perustuu asukkaiden, yhteisöjen ja päättäjien vuoropuheluun ja täydentää perinteistä päätöksentekoa.

”Tulokset liittynevät siihen, että kansalaiset ovat verrattain epävarmoja omasta poliittisesta tietämyksestään eivätkä halua pitää julkisia puheenvuoroja. Myös politiikan asiantuntijavetoisuus saattaa nostaa kynnystä omalla nimellä osallistumiseen. Helposti arkeen yhdistettävät osallistumisen tavat kiinnostavat suurinta osaa suomalaisista”, Jämsén toteaa.

Sitra Lab kokeilee uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista – haku auki!

Syksyllä alkavaan Sitra Lab 4 -muutosohjelmaan etsitään kuntalaisten osallistumisen kehittämisestä innostuvia muutoksentekijöitä. 3–5 hengen tiimeillä tulisi olla idea tai jo kehitteillä oleva ratkaisu, jolla tiimi uskoo olevan mahdollisuuksia edistää kuntalaisten osallistumista. Mukaan voi hakea myös toisenlaiseen ympäristöön kehitetyllä ratkaisulla, joka voisi kuitenkin soveltua kuntalaisosallistumisen edistämiseen. Haku on auki 31.7. saakka.

Mistä on kyse?