Kuva: Topias Dean, Sitra

Julkaistu 10.04.2019

Reilun datatalouden tiekartta tarjoaa uuden perustan Euroopan kestävälle kasvulle

Digitalisaatio, tekoäly ja alustatalous ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan tuottavuuden ja kasvun vauhdittamiseksi. Lisbon Councilin ja Sitran julkaisussa ehdotetaan, että Eurooppa rakentaisi datan reiluun käyttöön perustuvan ihmislähtöisen datatalouden mallin.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Sitra
Laura Halenius on IHAN® – ihmislähtöisen datatalous projektin yhteiskunnallisesta markkinoinnista ja päättäjäviestinnästä vastaava johtava asiantuntija.

Sitran ja kansainvälisen ajatushautomo Lisbon Councilin keskustelunavaus A Roadmap for a Fair Data Economy esittelee vision siitä, miten Euroopassa yksilö voi hallita omaa dataansa ja miten reilu datatalous voisi synnyttää uudenlaisia palveluita niin rahoituksen, liikkuvuuden, energian kuin muillakin toimialoilla.

Julkaisu kuvaa neliosaisen tiekartan reilun datatalouden kehittämiseksi:

  • Nykyisen EU-sääntelyn toimiva käytäntöönpano
    Jotta datan toissijaisessa käytössä piilevä potentiaali ja yksilön parempi datanhallinta voidaan saavuttaa, on julkisen sektorin yhteistyössä kuluttajajärjestöjen ja talouselämän kanssa edistettävä datan siirrettävyyteen liittyvän sääntelyn toimeenpanoa.
  • Johtaminen esimerkillä
    Julkinen sektori voi vapaaehtoisesti noudattaa yleistä tietosuoja-asetusta ja näyttää esimerkkiä datan käsittelyssä. Lisäksi julkinen sektori voi vauhdittaa kysynnän luomista uudelle teknologialle, standardeille ja palveluille.
  • Ekosysteemien luominen ja infrastruktuurin tarjoaminen
    Valtionhallinto voi edistää uusien palvelujen ja ekosysteemien syntymistä erityisesti aloilla, joihin julkinen sektori ja sääntely erityisesti vaikuttavat. Julkisen sektorin tulisi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa uudenlaisten palvelujen luomiseksi sekä standardien ja yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi.
  • Reilun datatalouden edistäminen poliittisilla ohjelmilla
    Kuten minkä tahansa laajan lainsäädännöllisen muutoksen yhteydessä, tarvitsemme yhteisiä toimenpiteitä, esimerkiksi viestintää ja koulutusta, jotta sekä kansalaiset että yritykset ymmärtäisivät uudet oikeutensa ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Dataan perustuvan liiketoiminnan vauhdittamiseksi Euroopassa on lujitettu kuluttajien luottamusta lainsäädännön avulla. Euroopan komissio julkaisi hiljattain myös suuntaviivat eettiselle tekoälylle.

Nyt julkaistun keskustelunavauksen mukaan luottamuksen valitseminen Euroopan kilpailukyvyn ajuriksi on hyvä suunta. Startup- ja suuryritykset ovat kuitenkin esittäneet huolensa, että uusi sääntely rajoittaa datan käyttöä liiketoiminnan kehittämiseksi samalla, kun säännösten noudattaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Julkaisun mukaan reilussa datataloudessa datan käytön mahdollisuudet ovat suuremmat kuin vallitsevassa mallissa, eikä datan käytön ja yksilönsuojan tai tietoturvan välillä tarvitse tehdä kompromisseja. Yksilön suostumukseen perustuva datan siirrettävyys on tässä avainasemassa. Reiluuteen sisältyy ajatus siitä, että edut kertyvät kaikille datan jakamisen ja käytön osapuolille: niin palveluita käyttäville yksilöille, datan tuottajille kuin yrityksille, jotka käyttävät dataa uusien palvelujen tarjoamiseen.

Reilussa datataloudessa datan käytön mahdollisuudet ovat suuremmat kuin nykyisessä mallissa.

”Olemme edelleen datatalouden alkutaipaleella ja tähän mennessä näkemämme muutokset ovat vasta esimakua. Yksilöllisten palvelujen seuraava sukupolvi tarvitsee enemmän, ei vähemmän henkilötietoja. Se, joka pystyy voittamaan kuluttajien luottamuksen ja luomaan datapohjaisia innovatiivisia palveluita, on muutoksen seuraavan kierroksen voittaja”, sanoo Lisbon Councilin apulaisjohtaja Luukas K. Ilves.

Tämän keskustelunavauksen tekemistä on inspiroinut Suomessa tapahtuva innovatiivinen kehitys, muun muassa MyData-mallin ja julkisen sektorin datan käytön suhteen.

”Suomalaiset johtavat yritykset ja startupit eri toimialoilla ovat jo alkaneet kehittää MyData-pohjaisia palveluja ja tarvittavaa infrastruktuuria sekä yhteiskäyttöisyyden periaatteita. Tutkimuslaitokset, viranomaiset ja muut organisaatiot tukevat kehitystä”, kertoo Sitran johtaja Antti Kivelä.

Kestävien ekosysteemien syntyminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon datan toissijaisesta käytöstä pyrkii luomaan uusia ekosysteemejä sosiaali- ja terveydenhuollon datan turvallisen ja läpinäkyvän käytön ympärille avaamalla dataa innovaatioille ja varmistamalla, että dataa käytetään turvallisesti. Henkilötietojen eli MyDatan yhdistäminen muuhun dataan avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle.

Sitra on kehityksen keskipisteessä IHAN-hankkeensa kautta ja luo yhteisiä pelisääntöjä reilun datatalouden toimijoille samalla, kun se tukee erilaisia pilottihankkeita. Sitra ei ole hankkeensa kanssa yksin, sillä monet johtavat yritykset ja organisaatiot eri puolilla Eurooppaa toimivat henkilötietojen turvalliseen jakamiseen liittyvien projektien parissa.

EU:n lainsäädäntö tukee jo reilun datatalouden visiota. Yleisen tietosuoja-asetuksen 20. artikla luo oikeuden tietojen siirtämiseen ja vahvistaa muita henkilötietoja koskevia oikeuksia, joita tarvitaan, jotta yksilöt voivat luottaa, että datan jakaminen tapahtuu turvallisesti. Myös toimialakohtainen regulaatio, kuten pankkitoimialalla voimaan tullut PSD2-direktiivi, parantavat kuluttajien oikeuksia sekä edistävät kilpailua ja samalla lisäävät asiakkaiden palveluvalikoimaa.

Kesällä 2019 uusi Euroopan parlamentti aloittaa toimikautensa ja Suomi ottaa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuden. Tämän keskustelunavauksen tarkoitus on antaa suuntaviivoja Euroopan tulevaisuudelle.  Ensimmäinen tätä julkaisua koskeva keskustelutilaisuus Next era of data economy järjestetään Helsingissä 8. toukokuuta. Tämän jälkeen pidetään erilaisia tilaisuuksia Brysselissä ja muualla Euroopassa.

#IHAN

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, IHAN - Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

+358 (294) 618 425

jaana.sinipuro@sitra.fi

Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöien datatalous, Sitra

+358 (294) 618 432

markus.kalliola@sitra.fi

Mistä on kyse?