uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Reilun ja kestävän talouden aloitteet ansaitsevat paikan talouskeskustelussa

Moni meistä osaa nimetä yhden tai pari kestävän talouden aloitetta, mutta ei kertoa niistä sen enempää. Mistä johtuu, että kyseiset tiedepohjaiset aloitteet eivät juuri nouse yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa? BIOS-tutkimusyksikkö pureutui seitsemään niistä. Tutkijoiden mukaan aloitteet rikastaisivat taloudesta käytävää keskustelua, sillä ne esittävät tuiki tärkeitä kysymyksiä ja konkreettisia toimintamalleja.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kotimainen talouskeskustelu onnistuu harvoin yllättämään. Taloutta ja myös sen tulevaisuutta tarkastellaan vakiintuneen kaavan ja perinteisten mittareiden, kuten bkt:n, pörssi-indeksien, korkojen ja inflaation kautta. Ennusteita tarjoavat tutut ja turvalliset pankkiekonomistit. Tiedot käyvät ilmi Sitran keväällä teettämistä selvityksistä.

Kestävän ja reilun talouden aloitteet haastavat ja tuulettavat vakiintuneita ajatus- ja toimintamalleja ottamalla suorasanaisesti, määrätietoisesti ja konkreettisesti kantaa taloudessa tarvittaviin muutoksiin. Lisää virtaa, uutta suuntaa ja hienoista ravisteluakin olisi siis tarjolla talouskeskusteluun ja -politiikkaan, jos vain uskallamme antaa sille tilaa.

Tarvetta ainakin olisi. Jotta Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteissa sekä kestävän kehityksen tavoitteissa edetään ylipäätään toivottuun suuntaan, vanhat kaavat ja lyhytnäköiset talousennusteet eivät riitä.

Yhteinen lähtökohta, erilaiset lähestymistavat

BIOS-tutkijat Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero Toivanen analysoivat Sitran pyynnöstä seitsemän tiedepohjaista aloitetta: tarkastelivat niitä useista näkökulmista, hakivat yhtäläisyyksiä, eroja, rajoitteita ja mahdollisuuksia. Näkökulmana oli ennen kaikkea se, mitä annettavaa aloitteilla olisi talouden tulevaisuudesta Suomessa käytävään keskusteluun. Havainnot ja johtopäätökset on koottu muistioon Tavoitteena reilu ja kestävä talous.

Tutkitut aloitteet ovat

  • donitsitalous
  • ekohyvinvointivaltio
  • ekologinen jälleenrakennus
  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
  • Green New Deal for Europe (GNDE)
  • hyvinvointitalous
  • missiotalous ja missiolähtöinen innovaatiopolitiikka.

Ne kaikki jakavat yhteisen tilannekuvan siitä, että tähänastinen talouden kasvu on ollut ekologisesti kestämätöntä. Lisäksi ne tavoittelevat sellaista taloutta ja politiikkaa, joka auttaa sopeutumaan ympäristön asettamiin reunaehtoihin sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Yhteisistä lähtökohdista huolimatta aloitteiden väliltä löytyy lopulta enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä – myös suhteessa aivan keskeisiin kysymyksiin, kuten kapitalismiin, talouskasvuun, kestävyyssiirtymän kiireellisyyteen ja reiluuteen.

”Kaikki tutkitut aloitteet ovat erittäin relevantteja ja iskevät kiinni tämän hetken talouskeskustelun ytimeen. Jos ne pystyvät leviämään nykyistä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun – erityisesti talouskeskusteluun – niillä on paljon annettavaa”, tutkijat painottavat.

Aloitteet tarkastelevat taloutta pidemmällä aikajänteellä ja tarjoavat syötteitä monenlaisiin tärkeisiin pohdintoihin: Riittääkö nykyisen talousjärjestelmän valuvikojen korjaaminen vai tarvitaanko kokonaan toisenlainen järjestelmä – millainen? Onko markkinatalous ongelma vai osa ratkaisua? Mitä tarkoittaa reilu talous? Millaisia talouspolitiikan ja taloudellisen ohjauksen keinoja tulisi ottaa käyttöön?

Aloitteet käyvät debattia myös keskenään – niihin kannattaa tutustua

Aloitteiden monipuolisuudesta huolimatta niiden Suomessa saama vastaanotto on ollut vaihtelevaa ja vaisua.

”Lähes kaikki kestävän talouden aloitteet ovat toistaiseksi jääneet ns. eliittikeskustelun alueelle, eivätkä ole tavoittaneet laajamittaisesti esimerkiksi kansalaisia”, tutkijat arvioivat.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on virallisen EU-asemansa puolesta eräänlainen kärkialoite. Se on näkynyt uutisissa ja päivänpolitiikassa eniten. Se joutuu myös useimmiten muiden aloitteiden haastamaksi. Näin muut voivat patistaa EU:ta ottamaan kantaa erilaisiin kysymyksiin ohi sen, mitä ohjelmaan on kirjattu.

”Aloitteet ottavat kantaa asioihin välillä toisiaan haastaen välillä tukien, mikä on jopa toivottavaa. Dialogista nousee kiinnostavaa hankausta, joka voi viedä talouden tulevaisuuskeskustelua eteenpäin”, sanoo Sitran Talouden tulevaisuus -tiimiä johtava Eeva Hellström.

Syvemmät muutokset keskusteluun edellyttävät eri tahoilta, mediasta erilaisiin instituutioihin ja kansalaisista tutkijoihin, suurempaa kiinnostusta aloitteita sekä ylipäätään talouden tulevaisuutta kohtaan.

Kestävyyssiirtymän toteutuksella on jo kiire, joten ekologiset ja sosiaaliset kysymykset saavat yhteiskunnallisessa kehityksessä ja talouspolitiikassa lähivuosina pakostakin enemmän painoarvoa. Ehkä myös perustellut ja ratkaisukeskeiset kestävän ja reilun talouden aloitteet?

Aloitteisiin kannattaa tutustua. BIOS-tutkijoiden Sitralle laatima muistio auttaa tässä alkuun. Sen liitetaulukko kokoaa yhteen tutkitut seitsemän aloitetta: tekijät, taustavoimat ja näkökulmat keskeisiin kysymyksiin.

Kun seuraavan kerran pohdit osallistujaa talouskeskusteluun tai haastateltavaa taloutta käsittelevään uutiseen, löytyisikö tilaa myös aihetta kestävyyden ja reiluuden näkökulmasta tarkastelevalle äänelle?

Lue lisää!

Sitra muistio 17.6.2022
Tavoitteena reilu ja kestävä talous
Siirtymään tähtäävät aloitteet suomalaisessa keskustelussa ja politiikassa

Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero Toivanen

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?