archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Siirtymä kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan otettava koulujen tärkeimmäksi tehtäväksi

Kouluissa on ollut kierrätysohjelmia jo vuosikymmenten ajan. Kierrätysohjelmat ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä tekemään koulutuksestamme kestävää. Kestävyysajattelun läpivieminen kaikkeen toimintaan on tulevien vuosien tärkein tehtävä kouluissa ja oppilaitoksissa.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Suomen satavuotisjuhlavuosi on loistava kansallisen itsetutkiskelun paikka. Minkälainen on suomalainen koulu, tuo globaali menestystarina, 100 vuoden kuluttua? Miten koulutuksella voidaan rakentaa kestävää hyvinvointia? Viime vuonna käyttöön otetussa uudessa opetussuunnitelmassa koulutuksen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kestäväksi kansalaiseksi kasvaminen. Nyt on aika viedä tämä tavoite käytäntöön.

Sitran kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti kokosi 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa seuraavan tutkimuskysymyksen ääreen: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen uuden, kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi?

Esimakuna tutkimushankkeen tuloksena syksyllä julkaistavasta vertaisarvoidusta englanninkielisestä kirjasta voi nyt lukea jo Sitran kokoamasta suomenkielisestä tiivistelmästä, Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjasta. Julkaisu nostaa keskusteluun etenkin neljä seuraavaa huomiota suomalaisen koulutuskentän kehittämiseksi.

1. Koulun tulisi kasvattaa ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin

Koulujärjestelmämme tulisi tähdätä maailmankuvaa muuttavaan syväoppimiseen. Kouluissa on perinteisesti harjoitettu pintaoppimista, mutta jos haluamme ratkaista aikamme suuria haasteita, syväoppimisen taidot ovat välttämättömiä.

Tulevaisuuden tärkeiksi taidoiksi nousevat viestintä- ja yhteistyötaitojen sekä luovuuden ja kriittisen ajattelun lisäksi empatia ja joustavuus. Tärkeässä roolissa ovat myös oppimaan oppimisen taidot sekä asenteen kehittäminen.

”Kun tietoa, myös keskenään ristiriitaista sellaista, on valtavasti, parhaiten pärjäävät tiedon syntetisoijat eli he jotka osaavat poimia olennaisen ja yhdistellä tietoa”, kertoo projektia koordinoiva Jenna Lähdemäki Sitrasta.

”Suurten kokonaisuuksien hahmottamista tarvitaan yhä enemmän.”

2. Koulutuskentällä on tarpeen käydä tulevaisuussuuntautunut tarkoitus- ja arvokeskustelu. Mihin ja miksi koulutamme tässä turbulentissa ajassa?

Koulu täytyy instituutiona määritellä uudelleen, peräänkuuluttavat projektin tutkijat. Tavoitteeksi koko koulutusjärjestelmälle tulisi ottaa kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja tulevaisuuden taitojen oppiminen.

”Nykyinen elämänmenomme on kestämätön ja vaatii arvojemme ja käsitystemme haastamista. Tällaiselle pohdinnalle täytyy olla kouluissakin tilaa ja aikaa”, kommentoi Erkka Laininen koulutusalaan keskittyneestä OKKA-säätiöstä, yksi projektin tutkijoista

3. Koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyötä on vahvistettava

Koulutuskeskustelu on liiaksi koulutusjärjestelmässä työskentelevien sisäistä keskustelua. Koulutusjärjestelmä tulisi olla yhteiskunnallisen kehityksen airut ja niin päättäjien kuin meidän muidenkin tulisi kokea omistajuutta koulutusjärjestelmämme kehityksen suunnasta.

”Koulut voisivat myös hyödyntää yhä enemmän ympäröivää yhteiskuntaa resurssina omassa tekemisessä. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa tähän hyviä mahdollisuuksia”, kommentoi Lähdemäki.

Myös yhteiskunnan muiden toimijoiden olisi hyvä lähentyä koulua, oli se sitten erilaisten yhteisten projektien muodossa tai käännetyssä mentoroinnissa, jossa lapset tai nuoret opettavat aikuisia.

4. Siirtymä kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan edellyttää osaamiselta ja koulutukselta paljon

Elämme ekologisesti kestämätöntä elämää. Jotta onnistuisimme siirtymässä kestävämpään yhteiskuntaan, tarvitsemme uusia taitoja ja ajattelua. Kun elämme entistä pidempään, tarvitsisimmeko elinikäisen oppivelvollisuuden vai miten varmistamme kaikkien hyvinvoinnin ja maailman menossa mukana pysymisen?

”On ongelma, että yhteiskunnallisessa keskustelussa usein viitataan siihen, että nuori sukupolvi on niin edistyksellistä, että he kyllä ratkaisevat ongelmamme. Nuoren sukupolven koko on kuitenkin pieni ja elämme jatkuvasti entistä pidempään. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös vanhemman polven radikaalia oppimista, jos pyrkimyksemme on elää kestävästi”, Lähdemäki jatkaa.

Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa koulu nähdäänkin vastauksena kaikkeen.

”Pyrkiessämme muutokseen kouluissa, meillä täytyy olla realismia, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä koulun toimintalogiikasta”, kommentoi Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti ja yliopistolehtori Jari Salminen, niin ikään yksi projektin tutkijoista.

”Mahdollisuuksia koulun tulevaisuuden visiointiin pitäisi olla myös opettajilla enemmän.”

Education for a Changing World -projekti

Sitran tulevaisuuden koulutuksen visiointiin keskittynyt projekti on kerännyt oivalluksia useilta eri sektoreilta ja sen tavoitteena on ollut vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa. Osana projektia Sitra järjesti Kestävän koulutuksen kehittäjät -kokeilu- ja koulutusohjelman, jossa yhdistyivät kestävän hyvinvoinnin sisällöt ja käytännön kokeilut. Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjaan on koottu oppeja myös tästä koulutusohjelmasta.

Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2018 Sustainability, Human Well-being and The Future of Education -kirjan (Palgrave Macmillan) muodossa.

Mistä on kyse?