Arvioitu lukuaika 3 min

Sitra selvitti suomalaisten maaseutusuhdetta ja maaseudun kehittämistoiveita - uusille palvelukonsepteille on kysyntää

Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena. Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista, jonka avulla seurataan suomalaisten suhdetta maaseutuun.

Kirjoittaja

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra

Julkaistu

Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena.  

Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista, jonka avulla seurataan suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Ensimmäisen Maamerkit-barometrin Sitra toteutti syksyllä 2009.   

Usko maaseutuun voimistunut kahdessa vuodessa   

Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia (31% -> 42%) on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia (32% -> 22%). Vajaa kaksi vuotta sitten molempia oli yhtä paljon.  
– Tulevaisuususko on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin 25–44-vuotiailla. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut (68 % -> 31%), kertoo johtaja Eeva Hellström Sitran Maamerkit-ohjelmasta.   

Yhtä aikaa sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi itsensä kokevia (36 % -> 38 %) on jo yhtä paljon kuin itsensä kaupunkilaiseksi kokevia (40 % -> 39 %). Identiteetit kehittyvät kuitenkin eri ikäluokissa eri suuntaan. Yhä useampi 15–24-vuotias mieltää itsensä kaupunkilaiseksi, kun taas 25–44-vuotiaista entistä useampi on sekä-että -ihminen.   

Maaseutu on kaikkia suomalaisia varten   

Toiveet maaseudun tulevaisuudesta ovat yhteneväiset ikäluokasta ja asuinpaikasta riippumatta. Barometrin mukaan suomalaiset  ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että maaseutu on kaikkia varten ja sitä tulisi kehittää kaikkien suomalaisten tarpeisiin.
– Henkilökohtaisesti suomalaiset odottavat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Erityisesti nuoret arvioivat nämä tulevaisuudessa tärkeiksi itselleen. Suomalaisten maaseutusuhteen muutokseen liittyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tunnistamiseksi tarvitaan uutta kysyntälähtöistä maaseutuajattelua.  

Barometrin mukaan puolet suomalaisista (50 %) toivoo, että maaseudulla olisi paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Erityisesti toivotaan luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta (64 % vastaajista). Sen sijaan maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia suomalaisista.
– Näyttää siltä, että erilaisista vihreän talouden lähiratkaisuista toivotaan aitoa vaihtoehtoa keskittämiselle, mutta asian toteutumiseen ei vielä täysin uskota. Suomalaisten toiveiden toteutumista voitaisiin edistää myös maaseutupolitiikan keinoin.  

Hellströmin mukaan maaseudun hyvinvointimerkitys suomalaisille sekä vihreän talouden mahdollisuudet tunnistetaan nykyisessä maaseutupolitiikassa, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet laahaavat usein jäljessä. Maaseutua kehitetään edellen enemmän maaseudun tarjonnan kuin suomalaisten kysynnän näkökulmasta.   

Palvelujen uusille toteuttamistavoille kysyntää   

Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle, maaseutuelinkeinojen ja palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien parantaminen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi maaseudulla ovat vastaajien mielestä polttavimpia maaseudun kehittämistoimia, puoluekannasta riippumatta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä taas vastustetaan yli puoluerajojen.  

– Maaseudun kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja, joilla ratkaisut tuodaan kestävästi ja kustannustehokkaasti lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Myös maankäytön suunnittelulla voitaisiin tukea paremmin ihmislähtöistä vihreää paikallistaloutta ja kestävää hyvinvointia. Tiivistämisen sijaan pitäisi puhua eheyttämisestä tai kestävän maankäytön designista.  

Suurimmat näkemyserot eri puolueiden kannattajien välillä liittyvät maaseutuohjelmien rahoituksen lisäämiseen, johon erityisesti Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat muita kielteisemmin. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat varauksellisesti myös taloudellisen erityistuen osoittamiseen syrjäseudulle. Vihreän talouden ratkaisut ja uudenlainen  liiketoiminta saavat kannatusta erityisesti Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajilta. Keskustan kannattajat korostivat muita enemmän uusien asukkaiden houkuttelua maaseudulle, maaseutuelinkeinojen kehittämistä sekä taloudellista tukea syrjäseuduille.   

Lisätietoja

Päivi Hirvola, asiantuntija, verkostot ja viestintä, Sitran Maamerkit-ohjelma
Puh. 040 549 8008, etunimi.sukunimi@sitra.fi  

Maamerkit-barometri 2011 »

Teema

Maaseutu

Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseudulta aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin. Maaseudulle on uutta kysyntää.

Kirjoittaja

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?