Arvioitu lukuaika 3 min

Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun

Sitran Maamerkit-ohjelman toteuttama barometri vahvistaa ohjelman valmistelussa syntynyttä näkemystä: suomalaiset kokevat maaseudun erityisenä voimavarana. Maaseutuympäristön virkistävyys on tärkeää suomalaisille ja yritysmaailma näkee siellä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kirjoittaja

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra

Julkaistu

Maaseudulta latausta suomalaisille ja liiketoiminnalle

Tiedote 3.2.2010

Sitran Maamerkit-ohjelman toteuttama barometri vahvistaa ohjelman valmistelussa syntynyttä näkemystä: suomalaiset kokevat maaseudun erityisenä voimavarana. Maaseutuympäristön virkistävyys on tärkeää suomalaisille ja yritysmaailma näkee siellä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maaseudun halutaan siis kukoistavan, mutta sen tulevaisuuteen suhtaudutaan arvellen. Maaseudun uutta, elävää ja aktiivista roolia kaivataan.
 
Sitran Maamerkit-ohjelma kehitti barometrin antamaan käynnistyvälle ohjelmalle tuoretta tietoa suomalaisten suhteesta maaseutuun. Jatkossa barometrilla seurataan, miten maaseutuun liittyvät ajatukset ja kokemukset muuttuvat, ja miten ohjelma vaikuttaa. Syyskuussa 2009 tutkimukseen vastasi 1504 suomalaista. Tutkimuksessa oli mukana myös yhteensä 651 kuntapäättäjää, yritysjohtajaa ja maaseutuasiantuntijaa vastaamassa omia toimialojaan koskeviin kysymyksiin.

Olemme sekä että -ihmisiä

Suomalaisia ei pidä enää jakaa asuinpaikan mukaan maalaisiin ja kaupunkilaisiin, sillä peräti 36 % kokee olevansa kumpaakin. Vaihdellen kaupungissa ja maaseudulla asuminen yleistyy, ja on tämänkin tutkimuksen mukaan mieluisaksi koettu asumisen tapa. Mielikuvat maaseudusta ovat pääosin myönteisiä.

− Maamerkit-ohjelmassa ei suhtaudutakaan maaseutuun asukkaineen erillisenä toimenpiteiden kohteena. Ohjelmaa suunnataan suomalaisten tarpeiden mukaan. Toivomme maaseudun voimaannuttavan niitäkin ihmisiä, jotka eivät siellä asu. Suomalaiset odottavat tätä maaseudulta, sillä 93 % uskoo maaseudulla olevan itselleen merkityksiä tulevaisuudessa ja 64 % kaupunkilaisistakin aikoo käydä siellä latautumassa ja virkistäytymässä. Vastaamalla suomalaisten kysyntään maaseutu menestyy, ohjelmajohtaja Eeva Hellström kertoo.

Kaipaamme elämänhallintaa

Laajassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeimpinä voidakseen kokea elämänsä hyväksi, ja miten hyvin nämä asiat on saavutettu. Vaikutusmahdollisuudet itselle tärkeisiin asioihin, elämänrytmin kiireettömyys, tehdyn työn mielekkyys, oman itsen toteuttaminen ja arjen hallinta ovat taloudellisen toimeentulon rinnalla nyt niitä asioita, joita suomalaiset pitävät tärkeinä, mutta joiden toteutumiseen he samanaikaisesti ovat tyytymättömiä. Tutkimuksen mukaan elämänhallinnan saavuttamiselle on siis kysyntää.

Maaseutu vuonna 2020

Tutkimuksen tulokset tuovat esiin vahvan ristiriidan, joka on maaseudun tulevaisuudenkehitykseen kohdistettujen uskomusten ja toiveiden välillä. Suomalaisista 68 % uskoo, että vuonna 2020 Suomen maaseutu on voimakkaasti autioitunut. Kuitenkin vain 4 % soisi näin tapahtuvan. Sen sijaan maaseudulle toivotaan vilkasta elinkeinotoimintaa ja elämän makua. Yli 50 % suomalaisista soisi, että vuonna 2020 maaseudultamme löytyisi paljon etätyötä tekeviä, laajaa arvostettua luomutuotantoa, kukoistavaa monimuotoista turismia ja ylipäänsä paljon erilaista yritystoimintaa. Näitä asioita toivotaan, mutta yhtä moni ei usko niiden toteutuvan. Tutkimusvastauksista välittyy, että vallitsee epäuskoa maaseudun kehitykseen.

Ekotehokasta liiketoimintaa

Harvaan asutussa maassamme kasvavat ekotehokkuusvaatimukset on haaste, mutta siihen liittyy myös merkittäviä mahdollisuuksia. 58 % kuntapäättäjistä uskoo elämisen maaseudulla kuluttavan vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin elämän kaupungissa, kun päinvastoin uskoo vain 19 %. Yritysjohdossa työskentelevistä 63 % arvioi kasvavien ekotehokkuusvaatimusten lisäävän maaseudun liiketoimintamahdollisuuksia.

− Maamerkit-ohjelmassa lisätään ymmärrystä siitä, missä tilanteissa ekotehokkuuden nimissä on järkevää keskittää ja missä tilanteissa hajauttaa toimintoja. Lisäksi kehitämme ekotehokkaisiin hajautettuihin ratkaisuihin perustuvia malleja ja liiketoimintaa, joten käsittelemme aihetta mahdollisuutena, ohjelmajohtaja Eeva Hellström kertoo.

Yritysmaailma näki myös maaseudun muut liiketoimintamahdollisuudet monipuolisesti. Maaseudun kehittämiseen perehtyneet asiantuntijat tunnistavat liiketoimintaedellytyksiä kuitenkin runsaammin, tutun matkailualan lisäksi esimerkiksi hoiva-alalla, hyvinvointipalveluissa ja jopa luovan työn ja kulttuurin parissa. Asiantuntijat ja kuntapäättäjät olivat samaa mieltä siitä, että kaikkein tärkeintä maaseudulle on nyt kehittää maaseutuelinkeinoja uudesta näkökulmasta.
− Uudenlaisen, rajoja ylittävän tekemisen haaste on Maamerkit-ohjelmassa havaittu, ja vastaamme työssämme siihen, lupaa ohjelmajohtaja Eeva Hellström.

* Sitran Maamerkit-ohjelma toteutti Maamerkit-barometrin 2009. Tutkimus kohdistui ohjelman käynnistysvaiheessa keskeisiin kysymyksenasetteluihin. Tutkimusta toistetaan, jolloin se kertoo asenteenmuutoksista. Ensimmäinen aineisto kerättiin syys−lokakuussa 2009. Tutkimus toteutettiin internetissä tehtävänä kyselynä ja kenttätyön toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen koordinoi Kuule Oy.

Tutkimuksen kohderyhminä olivat

  • suomalaiset, otoskoko 1504
  • yritysjohto eri aloilta ja erilaisista yrityksistä, otoskoko 249
  • maaseudun kehittämishankkeissa työskentelevät
  • maaseutuasiantuntijat, otoskoko 158
  • kuntapäättäjät erilaisista kunnista, otoskoko 244

Lisätietoja

Anne Leppänen, Kuule Oy
Puh. 040 720 1055, etunimi.sukunimi@kuule.fi

Maamerkit-ohjelmasta lisää

Maamerkit-ohjelmaan voi tutustua verkossa osoitteissa sitra.fi/maamerkit ja maamerkit.fi. Sivustoilla on julkaistu myös ensimmäistä kertaa toteutettu, suomalaisten maaseutukäsityksiä kartoittava Maamerkit-barometri.

Teema

Maaseutu

Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseudulta aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin. Maaseudulle on uutta kysyntää.

Kirjoittaja

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?