Photo: Sari Gustafsson

Julkaistu 25.03.2015

Tajua Mut! saa toimijat puhaltamaan yhteen hiileen nuoren parhaaksi

Tajua Mut! -toimintamalli on osoittautumassa toimivaksi työkaluksi, kun tarjotaan varhaista tukea nuorille. Malli selkeyttää tuen kanavoimista ja kannustaa toimijoita yhteistyöhön nuoren parhaaksi: kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Mikkelin Tajua Mut! -pilotista tehty arviointi valaisee merkittävällä tavalla palveluiden vuotokohtia ja herättää pohtimaan perheen roolia verkostoyhteistyössä. Nuorten palveluita tulee kehittää nykyistä asiakaslähtöisemmäksi.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Nuorten palvelut kaipaavat uudistusta, jonka kulmakivenä ovat ongelmien ennalta ehkäisy ja tuen kokonaiskoordinaation parantaminen. Nuoren kuulemiseen ja kuuntelemiseen sekä laajaan yhteistyöhön perheen ja nuoren kanssa tulee kiinnittää erityistä huomioita. Tutkimusaineistossa korostuu tarve kehittää monialaisia palvelukeskuksia, joihin nuoren on helppo tulla ja joissa kaikki palvelut ovat saatavissa saman katon alla.

Arviointitutkimukseen osallistuneet nuoret ja huoltajat nostavat esiin monenlaisia esimerkkejä siitä, että nuorille ja perheille suunnatuissa palveluissa riittää kehittämistä. Nuoret kertovat aikuisten välinpitämättömyydestä, sitoutumattomuudesta ja monenlaisista epäluottamusta herättäneistä palvelukokemuksista. Huoltajat näkevät puutteita palveluohjauksessa ja he kokevat, että järjestelmä pikemminkin erottaa kuin yhdistää perheitä.

Palvelut eivät aidosti ole tavoittaneet nuoria. Erään nuoren lausahdus kuvaa hyvin kuuntelemattomuutta:

”Koska mua ei autettu alussa, vaikka mä kerroin. Ja sit mulla meni luottamus aikuisiin.”

 Mikkelissä Tajua Mut! -toimintamalli on järjestetty nuorisotila Olkkariin, jossa etsivän nuorisotyön työntekijät ovat läsnä. Olkkarin tarjoama tuki saa palautetta nuorelta:

”Tää on kyllä ihan loistava paikka. Täältä saa apua, hyvää palvelua.”

Nuoret kokevat, että Tajua Mut! ja Olkkari ovat välittämisen kanavia. Tutkijoiden ja nuorten mielestä toimintamalli voisi sopia myös kiusaamisen ehkäisyyn:

”Se välittää ainakin just sen verran, että se oikeesti haluu liputtaa sut.”
”Jos koulukiusaaja olis liputettu, tilanne olis ratkennu.”

Yhteistyöhön halukkaat huoltajat tulee nähdä voimavarana ja sitoa nykyistä tiiviimmin osaksi verkostoyhteistyötä. Huoltaja kuvaa Tajua Mut! -mallin käynnistämää yhteistyötä:

”Ne (yhteistapaamiset) on ollut aika hyviä tilanteita, että siinä ollaan sit saatu kuulla hänen (nuoren) näkemyksiään kans. Ollaan yhdessä tehty sopimuksia ja mietitty vaihtoehtoja, et millä tavalla se vois korjata tilannetta, että koulu rupeis sujumaan…”

Toimintamallin käyttöönotto pilotin alkaessa aiheutti jonkin verran hämmennystä ammattilaisissa:

”…joku flägin-systeemi…Se tulee jostain niinku avaruudesta, että tämmönen systeemi tulee Mikkeliin…No sitten hyvin nopeastihan se rupes rakentumaan.”
”…ihan missä tahansa muussakin uudessa toimintatavassa niin aikansa ottaa.”
”Tämä oli mulle heti sellanen, et Bling, tämä on mahdollisuus.”

Arviointiraportista käy ilmi, että Tajua Mut! -toimintamalli voi kiistatta tuoda lisäarvoa palvelujärjestelmään, mutta tietyin ehdoin:

  1. Mallia kehitetään varhaisen tuen kokonaisuutena, joka ei rajoitu liputtamiseen, vaan ohjaa myös liputuksesta seuraavaa toimintaa.
  2. Huoltajien roolia nuoren yhteistyöverkostossa vahvistetaan.
  3. Mallin toimivuutta tarkastellaan erikseen eri hallinnonalojen sekä ammattiryhmien näkökulmasta.
  4. Toimintamalli nähdään ja sitä kehitetään osana kunnan kokonaisvaltaista sekä monialaista palvelujärjestelmää.

Nuorisotutkimusseuran arviointi Mikkelin Tajua Mut!-hankkeesta toteutettiin autettujen nuorten näkökulman esiin saamiseksi.
”Nämä nuorethan ovat vaikeasti tavoitettavia ja heidän äänensä kuuluville saaminen on erityisen opettavaista ja antoisaa kehitettäessä tällaista auttamisen mallia. Yleensähän palveluita kehitetään julkisella sektorilla kuntien palvelutuotannon näkökulmasta sovittaen ne kuntien organisaatiomalleihin. Tajua Mut! -toimintamalli selvästikin toimii sekä kuntien että nuorten mielestä nykyisiä toimintatapoja paremmin”, summaa johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta.

Nuorisotutkimusseuran tutkijat Pirjo Junttila-Vitikka ja Jussi Ronkainen ovat koonneet Sitran toimeksiannosta arvioinnin tulokset Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä -selvitykseen (PDF).

Lisätietoja

Systeemi avaruudesta? – Huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun alkuvaiheessa Mikkelissä (Tutkijoiden tiivistelmä, PPT-tiedosto)

Pirjo Junttila-Vitikka, tutkija, Nuorisotutkimusseura ry
pirjo.junttila-vitikka@nuorisotutkimus.fi

Jussi Ronkainen, tutkija, Nuorisotutkimusseura ry
Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu
jussi.ronkainen@mamk.fi

Julkaisun tiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä
Systeemi avaruudesta?
Pirjo Junttila-Vitikka, Jussi Ronkainen
Sitran selvityksiä 88
ISBN 978-951-563-908 (PDF)
ISSN 1796-7112 (PDF)

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Uudistumiskyky, Sitra

+358 (294) 618 229

kimmo.haahkola@sitra.fi

Mistä on kyse?