Toiko teknologinen murros totuuden jälkeisen ajan?

Verkossa leviävä disinformaatio on aikamme suurimpia yhteiskunnallisia uhkia. Disinformaation aiheuttama epävakaus ei rajoitu yksittäisten valtioiden rajojen sisälle vaan sillä voi olla globaaleja heijastusvaikutuksia esimerkiksi kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin tai vaalituloksiin. Aiheeseen sukelletaan Sitran tuoreessa työpaperissa Algoritmidemokratiaa – Kuinka teknologinen murros toi totuuden jälkeisen ajan?

Puheet totuuden jälkeisestä ajasta sävyttivät vuotta 2016. Valheilla ratsastaneet vaalikampanjat, jotka osaltaan vaikuttivat Britannian EU-eroon ja Donald Trumpin voittoon, saivat monet pohtimaan totuuden asemaa ajassamme. Oxford Dictionaries valitsikin termin totuudenjälkeinen, post-truth, vuoden 2016 sanaksi. Perusteluissaan he arvelivat, että termi saattaa nousta yhdeksi aikakauttamme määrittävistä ydinkäsitteistä.

Itse käsitteestä on julkisuudessa käyty myös paljon kriittistä keskustelua. On pohdittu sitä, voidaanko eri aikakausia ylipäätään vertailla totuudellisuuden valossa. Politiikan tutkijat ovat muistuttaneet, että politiikassa totuus on aina ollut hyvin häilyvä käsite.

”Keskustelu totuuden jälkeisestä ajasta ei tyhjene pelkästään kysymykseen politiikan ja totuuden välisestä suhteesta. Internet ja sosiaalinen media ovat totaalisesti mullistaneet länsimaisen kommunikointi- ja mediaympäristön”, kommentoi Sitran analyytikko Hannu-Pekka Ikäheimo.

Viestintäteknologisen murroksen osiin purkaminen on ainut keino ymmärtää, miksi puheet totuuden jälkeisestä ajasta ovat nousseet esiin juuri nyt.

Algoritmidemokratiaa – Kuinka teknologinen murros toi totuuden jälkeisen ajan? -työpaperissa pureudutaan viimevuosina tapahtuneisiin muutoksiin viestintäteknologiassa ja niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa. Kirjoituksessa nostetaan lähempään tarkasteluun seuraavat teemat:

• Google-tietämyksen uhkat: kuinka internet muokkaa ihmistä tiedonkäsittelijänä?
• Algoritmien valta: Mahdollistavatko uudet viestintäteknologiat täysin uudentyyppisen mielipiteiden manipuloinnin?
• Kaikukammiot ja sosiaaliset kuplat: edistääkö sosiaalinen media sosiaalista polarisoitumista?
• Valeuutisten nousu: kenellä on intressi huolehtia faktoista muuttuneessa mediaympäristössä?
• Some-jättien vastuu mediayhtiöinä: riittääkö itsevalvonta vai tarvitaanko tarkempaa sääntelyä?

”Toimiva tiedonvälitys on demokratian kivijalka. On tärkeä, että ymmärrämme miten algoritmit vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen tai tietämykseen ympäröivästä todellisuudesta, kuka hyötyy systeemeistä, jotka oppivat käyttäjien käyttäytymisestä ja mitkä ovat tavoitteet, joita näillä uusilla teknisillä keinoilla edistetään”, Ikäheimo painottaa.

Julkaisun tiedot:
Algoritmidemokratiaa – Kuinka teknologinen murros toi totuuden jälkeisen ajan?
Kirjoittaja: Hannu-Pekka Ikäheimo
Sitra Työpaperi, 2017
ISBN 978-951-563-985-1