uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Työajan sääntely jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta

Millainen työajan sääntely sopisi parhaiten uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan?

Julkaistu

Suomalaisten päivittäistä työaikaa ja sen sijoittumista, korvauksia ja lomia määrittävät useat eri lait ja sopimukset. Osa sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työn itsenäisyys ja osaamistason nousu vähentävät tarvetta työajan seurantaan. Huomiota tulisi sen sijaan kiinnittää johtamiseen ja työn tuloksellisuuteen.

”Sitä mukaa kun asiantuntijatyö, etätyö ja erilainen liikkuva työ lisääntyvät, perinteinen työajan seuranta menettää merkitystään ja tarkastelun painopiste siirtyy työn tuloksiin”, sanoo varatuomari Jukka Ahtela, joka on tehnyt Sitralle selvityksen suomalaisen työaikasääntelyn nykytilasta ja kehitystarpeista.

Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvitys julkistettiin tänään. Se tarkastelee työaikakysymyksiä muun muassa työntekijän suojelun, joustojen, uuden teknologian ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Ahtela haastatteli selvitystä varten 80 työmarkkinavaikuttajaa.

”Työaikalainsäädännön uudistus tulee laittaa liikkeelle pikimmiten, sillä tältä osin pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työelämän nopeasta muutoksesta, jossa osaaminen ja itsenäinen työskentely korostuvat. Kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää. Se on sekä työntekijöiden että työnantajien etu”, painottaa puolestaan Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Työelämän nopean muutoksen taustalla vaikuttavat esimerkiksi teknologian kehitys, automaatio ja globaali kilpailu yhdistettynä palveluyhteiskunnan 24/7-tarpeisiin. Muutos haastaa arvioimaan uudelleen työelämän ydinkäsitteiden – kuten työajan ja fyysisen työpaikan – sekä työehtosopimusten sisältöä ja merkitystä.

Joustot ovat työntekijän ja työnantajan yhteinen etu

Työaika vaikuttaa monin tavoin työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työmotivaatiota. Työnantajan näkökulmasta työajan joustot ovat mahdollisuus sovittaa työtä tuotannon tai asiakastarpeiden mukaan. Jos molempien osapuolien näkökulmat onnistutaan nivomaan hyvin yhteen, sekä työhyvinvointi että tuottavuus todennäköisesti lisääntyvät.

”Työaikajoustoissa Suomea pidetään eurooppalaisittain edelläkävijänä, mutta niiden koko potentiaali ei ole vielä käytössä. Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun”, Ahtela toteaa.

Työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt monenlaisia työaikaratkaisuja. Edistyksellisillä aloilla työaikakokeilut ovat arkipäivää, mutta on myös aloja, joilla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ei syystä tai toisesta lainkaan hyödynnetä. Esimerkiksi kemianteollisuudessa on paikallisesti sovittu 12 tunnin vuoroihin perustuvasta työaikamallista, joka tuottaa vastaavasti pidempiä vapaajaksoja. Selvityksessä tuodaan esille kymmenen luovaa työaikaratkaisua muun muassa teknologiateollisuudesta, matkailu- ja ravintola-alalta ja julkiselta sektorilta.

Työelämän sääntelyllä on myös kansantaloudellista merkitystä ja vaikutuksia työllisyyteen. Yksi keino välttää irtisanomisia tai lomautuksia on se, että tilapäisistä työaikojen muutoksista sovitaan nykyistä enemmän yritystasolla. Myös erilaiset osa- ja määräaikaiset työsuhteet, yrittäjyys sekä vuokra- ja keikkatyö lisääntyvät Suomessa vauhdilla. Tällaisissa ns. epätyypillisissä työsuhteissa on jo 35 prosenttia työllisistä.

”Kokoaikatyön ja kokoaikatyöttömyyden välille tarvitaan kannustavia ja helposti käytettäviä vaihtoehtoja, jotta Suomen talouteen saadaan lisää työtä ja sen tekijöitä. Monet väestöryhmät myös haluavat tällaisia vaihtoehtoja”, Lindholm muistuttaa.

Työaikalaki uudistettiin viimeksi 1990-luvulla

Työaikalaki uudistettiin viimeksi vuonna 1996. Rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön, jonka ensisijaisena tavoitteena oli suojella työntekijöitä ylipitkiltä työpäiviltä.

”Myös suojeluperiaate on syytä arvioida uudestaan. Mikä on työaikanäkökulmasta suojelun keskeisin kohde ja mitä vastaan suojelua tarvitaan?” Ahtela lisää.

Työaikasääntelyn keskeiset periaatteet on määritetty työaikalaissa, joskin valtaosa käytännön kannalta merkittävästä sääntelystä sisältyy alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Lisätietoja:
Timo Lindholm, johtaja, Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teema, Sitra, puh. 0294 618 226
Jukka Ahtela, varatuomari, Ahtela Consulting Oy, puh. 040 5507978
Taru Keltanen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra, puh. 040 674 3246

Julkaisun tiedot: 
Sitran selvityksiä 87: Kello raksuttaa mennyttä aikaa 
Työaikasääntelyn nykytila ja kehittämistarpeet
Jukka Ahtela
Maaliskuu 2015 

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tulevaisuusorganisaatio, joka tekee töitä Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ennakoimme yhteiskunnan muutosta, etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teema edistää talouteen ja työhön liittyvien uudenlaisten ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa.

Mistä on kyse?