sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran kokoama uusi Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista esittelee 41 edelläkävijäyritystä, jotka tarjoavat kiertotalousratkaisuja globaaliin kestävyyskriisiin.
Lista on jatkoa huippusuositulle Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle, jota Sitra on päivittänyt vuodesta 2017. Tuona aikana kiertotalous Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous on noussut Suomessa yksittäisen edelläkävijäyritysten toiminnasta kannattavaksi liiketoiminnaksi yhä useammalle yritykselle.
”Uusi lista osoittaa, että Suomessa on tapahtunut kiertotalouden kehitysloikka. Meiltä löytyy yrityksiä ja ratkaisuja, jotka ovat edelläkävijöitä myös kansainvälisesti”, kertoo Sitran projektijohtaja Kari Herlevi.
Tuoreelta listalta löytyy sekä aiemmalta listalta tuttuja yrityksiä että uusia nimiä. Useista tuotekehitysvaiheessa olleista ratkaisuista on kehittynyt kaupallisen tason innovaatioita. Listalla on mukana sekä startup-yrityksiä että kiertotaloutta kohti matkaavia suuryrityksiä.
”Monet kokeiluna alkaneet kiertotalousratkaisut ovat kehittyneet harppauksin ja niistä on rakennettu kannattavaa liiketoimintaa. Paljon hyviä hakijoita jäi myös listan ulkopuolelle”, jatkaa Herlevi.
Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle haki 168 yritystä, joista Sitran ja sen sidosryhmien kiertotalousasiantuntijoista koostuva raati valitsi mukaan 41 kiinnostavinta. Valitut yritykset edustavat eri toimialoja ja kiertotalouden viittä liiketoimintamallia.
Kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseen
Kiertotalous on talousmalli, joka puuttuu ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen juurisyihin.
Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.
”Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei voida ratkaista ilman kiertotaloutta. Meidän on yksinkertaisesti pakko hyödyntää käytössä olevia tuotteita ja materiaaleja fiksummin. Tämä tarkoittaa sekä teollisuuden päästövähennyksiä, resurssitehokkuutta että kulutuksen siirtymistä tavaroiden omistamisesta palvelujen käyttämiseen”, kertoo Kari Herlevi.
Esimerkiksi Sitran vuonna 2018 julkaiseman selvityksen mukaan jo käytössä olevien muovin, alumiinin, teräksen ja betonin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää raskaan teollisuuden päästöjä EU:n alueella jopa 56 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vähennys olisi yksi merkittävä keino maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen.
Kiertotalouden kuva on monipuolistunut, mutta kehitettävääkin riittää
Mutta miten suomalaiset edelläkävijät vertautuvat maailman edistyksellisimpiin kiertotalousratkaisuihin?
”Kiertotalouden kuva Suomessa on monipuolistunut. Silti listalla näkyy suomalaisyritysten vahva osaaminen uusiutuvissa ja kierrätysmateriaaleissa. Neitseellistä muovia korvaavat materiaalit ja tekstiilialan innovaatiot ovat tästä hyviä esimerkkejä ”, summaa Herlevi.
Kiertotaloutta edistävien digitaalisten ratkaisujen ja kiertotalouden palvelumallien kehittämisessä Suomessa sen sijaan olisi kirimisen varaa.
”Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii yhteistyötä ja uutta osaamista. Toivon, että yritykset panostavat rohkeasti tuotekehitykseen ja osaamisen kehittämiseen”, päättää Herlevi.
Lue kooste Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listan yrityksistä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.