Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 09.04.2019

Vaikuttavuus­kehittämö Pohjanmaalla: mikä vahvistaisi ikäihmisten toimintakykyä?

Vaikka Pohjanmaan väestön terveydentila on Suomen parhaimpia, käytetään alueella enemmän sote-palveluita kuin muualla maassa. Sitran fasilitoimassa Vaikuttavuuskehittämössä ideoidaan konkreettisia keinoja ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon vakioidut menot ovat maan toiseksi korkeimmat. Sitä selittää osittain se, että yli 75 vuotta täyttäneiden osuus maakunnan asukkaista on yli kymmenen prosenttia ja osuuden ennustetaan kasvavan 12,7 prosenttiin vuonna 2025. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on  panostettu vähän, vaikka niillä pystytään hillitsemään sote-palveluihin liittyvää kustannuskehitystä ja tukemaan ikäihmisten toimintakykyä arjessa.

Sitran fasilitoimassa Vaikuttavuuskehittämössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat kokoontuvat saman pöydän ääreen. Tavoitteena on ideoida konkreettisia keinoja alueen ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

”Tavoittelemme siirtymää korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita”, painottaa projektipäällikkö Pia Vähäkangas Vaasan sairaanhoitopiiristä.

Vaikuttavuutta lähestytään tavoite edellä – hinta ja määrä toissijaisia

Niin valtakunnallisesti kuin eri puolilla Suomea erilaiset vanhuspalveluihin liittyvät puutteet ovat nousseet viime aikoina vahvasti julkiseen keskusteluun.

Kun palvelukokonaisuutta lähestytään vaikuttavuuden kautta, tarkastelun painopiste siirtyy hinnoista ja suoritemääristä siihen, millaista hyvinvointia palveluilla saadaan aikaan. Hyvinvoinnin lisäykselle asetetaan mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

”Kuntien yhtälö on tunnetusti haastava: toisaalta vanhuspalveluiden kulut karkaavat käsistä ja toisaalta ikäihmisten hyvinvoinnissa on paljon parantamisen varaa. Uudenlaisille, vaikuttaville toiminta- ja rahoitusmalleille on tässä tilanteessa selvä tilaus”, toteaa Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö.

”Tekemisen lähtökohdaksi tulisi ottaa eri toimijoiden yhdessä sanoittama tulevaisuuskuva. Sen pohjalta asetetaan sellaiset mitattavat tavoitteet, jotka kertovat ikäihmisten hyvästä elämästä. Erityisen tärkeää olisi ymmärtää ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan inhimillinen ja taloudellinen hyötypotentiaali”, Pyykkö jatkaa.

Varhaisella tuella voidaan vähentää myöhempää palvelutarvetta

Yhden ympärivuorokautisen hoivapaikan nettokustannukset ovat noin 40 000 euroa vuodessa. Tutkimusten mukaan Suomessa on jopa 20 000 ikääntynyttä, jotka voisivat asua kotona nykyistä parempien tukitoimien avulla. Jos tähän päästään, julkisen talouden säästöt olisivat vuositasolla jopa 20 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan haasteena on se, että kustannukset ikääntyneiden palveluista ovat volyymeihin nähden korkeat: esimerkiksi kotihoidon nettokäyttökustannukset ovat maan keskiarvoa suuremmat ja henkilöstöresurssien ohjaus on ollut laitospainotteista. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuoden lopulla julkistamasta selvityksestä.

”Uskomme, että työikäiseen ja eläköityvään väestöön kohdentuvalla varhaisella tuella voidaan merkittävästi vähentää myöhempää runsasta palvelujen käyttöä tai esimerkiksi ennenaikaista joutumista tehostetun palveluasumisen piiriin”, Vähäkangas alleviivaa.

Vaikuttavuuskehittämössä laaditaan konkreettiset muutostavoitteet tällaisen siirtymän mahdollistamiseksi.

Kokonaiskuvan pohjalta nähdään, syntyykö Pohjanmaalla sellaisia ratkaisuaihioita, joihin voisi hyödyntää tulosperusteista rahoitussopimusta eli SIB-mallia. Sitran Suomeen tuoma malli on kunnille ja valtiolle työkalu vaikuttaviin hankintoihin ja mahdollisuus taloudellisesti riskittömään rahoitukseen.

SIB-hankkeessa sijoittajilta kerätyt varat käytetään kunnan määrittämän haasteen ratkaisuun eli tarvittavien palveluiden rahoittamiseen. Hankkeelle asetetaan tarkat hyvinvoinnilliset ja taloudelliset tavoitteet sekä mittarit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kunta maksaa vain syntyneestä hyvinvoinnista eli tuloksista, siinä missä sijoittajat kantavat hankkeen taloudelliset riskit. SIB-hanke ei korvaa, vaan täydentää kunnan omia palveluja.

Sitran Vaikuttavuuskehittämön pilottiin valittiin kaksi maakuntaa, Etelä-Savo ja Pohjanmaa, yhteensä 14 kiinnostuneen maakunnan joukosta. Etelä-Savossa työskentely alkoi helmikuussa. Tuloksia molemmista kehittämöistä on lupa odottaa kesäkuun aikana.

Lisätietoja:

Pia Vähäkangas, projektipäällikkö Vaasan sairaanhoitopiiri/ Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto
pia.vahakangas@pietarsaari.fi, puh. 044 785 1455

Mika Pyykkö, projektijohtaja, vaikuttavuusinvestoimisen tuki, Sitra
mika.pyykko@sitra.fi, puh. 040 084 1662

Mistä on kyse?