Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Timo Matikainen

Julkaistu 14.08.2014

Vastuullisuus yhdistää kaivosalaa ja sen sidosryhmiä

Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Tuula Sjöstedt vastaa Sitrassa hiilineutraaliin kiertotalouteen, energiaan ja ilmastoon liittyvästä viestinnästä.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto järjesti Rovaniemellä keskiviikkona 13.8. kaivosalan vastuullisuutta käsittelevän seminaarin Sitran fasilitoimana. Aihe kokosi yhteen 80 asiantuntijaa kaivosalalta ja sen sidosryhmistä. Seminaarissa kuultiin verkoston toiminnasta ja suunnitelmista sekä esimerkkejä maailmalta. Verkosto sai työpajaosiossa osallistujilta paljon ideoita toimintansa jatkon varmistamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona tähän esitettiin säätiömallia. Seminaarissa myös esitettiin kannanotto viranomaisten voimavarojen turvaamisen puolesta.

Ollakseen kestävää, kaivostoiminta tarvitsee vahvaa valvontaa ja kattavia standardeja. Mutta hyvätkään säädökset eivät auta, jos vuoropuhelu sakkaa.

”Kompromisseja on mahdotonta löytää, elleivät osapuolet tiedä, mistä asioista ollakaan eri mieltä”, totesi johtaja Alan Young Materials Efficiency Research Groupista. Hän on edistänyt kestävää kaivostoimintaa jo yli 20 vuoden ajan.

Eri intressiryhmien täytyy pystyä keskustelemaan. Ratkaisut eivät löydy yksipuolisella tarkastelulla, vaan yhteistyöllä. Siksi Kestävän kaivostoiminnan verkosto on tarpeellinen. Se tuo saman pöydän ääreen toimijat yhteiskunnan eri kulmista.

”Esimerkiksi Lapissa matkailuala on tärkein työllistäjä, ja alan merkitys on valtava koko kansantaloudelle. Meidän täytyy kyetä löytämään ratkaisuja, jotka sopivat kaikille osapuolille”, totesi Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen. Hän on myös verkoston varapuheenjohtaja.

Vertailuun tarvitaan työkaluja ja osaamista

Luottamuksen syntyminen edellyttää, että kaikki osapuolet ymmärtävät toistensa toiminnan edellytykset ja vaikutukset. Vastuullisuus-mittareiden tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä ja niillä on pystyttävä tuomaan esille kaivostoiminnan vaikutukset paikallisyhteisöön, talouteen, ympäristöön, muihin elinkeinoihin ja työllisyyteen. Jatkuvaa parantamista täytyy pystyä mittaamaan ja vertaamaan kehitystä edellisiin vuosiin. Ja vaikka tavoitteena olisikin yhteisen standardin luominen, on samalla kuitenkin hyväksyttävä, etteivät kaikki kaivokset ole sovitettavissa samaan kaavaan. Siksi verkostokaan ei pyri luomaan kaiken kattavaa standardia, vaan tunnistamaan kansainvälisten standardien hyvät käytännöt, jotka olisi hyödyllistä soveltaa Suomen olosuhteisiin.

Seminaarissa kuultiin kiinnostavia alustuksia kaivosalan kokemuksista ja toimintamalleista Kanadassa. Mikään kansainvälisistä toimintamalleista ei todennäköisesti sellaisenaan sovellu Suomen olosuhteisiin. Meidän kannattaa kuitenkin ottaa opiksi toisten onnistumisista ja virheistä.

Kanadassa tapahtui viime viikolla maan historian pahin kaivosalan luonnonkatastrofi rikastushiekka-altaan patojen pettäessä Mount Polleyn kupari- ja kultakaivoksella. Vaikutukset tulevat olemaan todella massiiviset paitsi ympäristölle, myös alueen elinkeinoille ja työllisyydelle.

Johtaja Rick Meyers Kanadan kaivosyhdistyksestä muistuttikin seminaariosallistujia siitä, että kaivostoimintaan liittyvät haasteet voivat kohdata kenet vain, missä tahansa, olipa asiat hoidettu kuinka hyvin tahansa. Toiminnan kestävyydestä huolehtiminen onkin kaivosyhtiöille aivan oleellista myös taloudellisesti. Kun ala toimii vastuullisesti, se rakentaa samalla pohjaa sosiaaliselle toimiluvalle ja luottamuksen aikaansaamiselle.

Alan Young totesi puheenvuorossaan, että millään yksittäisellä toimialalla ei ole täyttä tietoa saati lopullista totuutta kaivostoiminnasta. Siksi sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä tarvitaan. Siihen pitää käyttää aikaa ja sitoutua. Lopputuloksena pitää syntyä riittävästi etua kaikille mukana oleville.

Young myös korosti, että sosiaalista toimilupaa on vaalittava sen jälkeen, kun se on saavutettu. Ja tämä syntyy parhaiten avoimuuden ja osallistumisen kautta.

Luottamuksen syntyminen ja vaaliminen edellyttää myös Kestävän kaivostoiminnan verkoston toiminnalta avoimuutta. Alalla ja sen sidosryhmillä on runsaasti asiantuntemusta ja kokemusta, jota verkosto haluaa hyödyntää. Verkoston työryhmät tuovat tähän hyvän mahdollisuuden, sillä niihin voidaan kutsua osallistujia myös verkoston ulkopuolelta. Työryhmiä ollaan juuri kokoamassa yhteiskuntavastuun, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyn ja vähentämisen, paikallisten toimintamallien kehittämisen sekä verkoston toiminnan kehittämisen ympärille.

Sitran tukema Kestävän kaivostoiminnan verkosto pyrkii kehittämään aitoa vuoropuhelua sekä työkaluja toiminnan vastuullisuuden varmistamiseksi. Verkoston ydinryhmään kuuluu 16 jäsentä, jotka edustavat kaivosalaa ja sen keskeisiä sidosryhmiä.

Lue panelistien vastaukset tilaisuudessa esitettyihin lisäkysymyksiin ja tutustu minityöpajan tuloksiin.

Mistä on kyse?