Yritykset voivat laskea luontojalanjälkensä uusilla työkaluilla – S-ryhmä liikkeellä ensimmäisenä suurena kaupparyhmänä maailmassa

Yritysten luontovaikutusten arviointi helpottuu ja luontotoimien käynnistäminen nopeutuu uusien työkalujen avulla. S-ryhmän datan pohjalta kehitetty luontojalanjäljen laskentamalli auttaa yrityksiä tunnistamaan, mistä yrityksen luontovaikutukset aiheutuvat Suomessa ja maailmalla. Laskentamalli auttaa yrityksiä myös ohjaamaan toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Työssä auttavat kaikille avoin tietokanta sekä yrityksille suunnattu opas luontojalanjäljen laskentaan.

”Kannustamme suomalaisia yrityksiä hyödyntämään avoimesti julkaistua tietokantaa ja luontojalanjäljen laskennan opasta sekä aloittamaan luontojalanjäljen huomiointi liiketoiminnassaan. Suomella on nyt ensiluokkainen mahdollisuus ottaa kansainvälisen edelläkävijän rooli luontojalanjäljen laskennassa”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Suomalaistutkijat ovat maailman kärkeä luontojalanjäljen laskennan kehittämisessä. Kehitystyötä ovat rahoittaneet Sitra, S-ryhmä ja strategisen tutkimuksen neuvosto BOOST for biodiversity offsets -hankkeen kautta. Tietokannan kehitystyötä on lisäksi rahoittanut suomalaisyritys Ecobio Oy.

S-ryhmän arvoketjulla vaikutusta noin 150 lajin elinkelpoisuuteen

Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittivät luontojalanjäljen laskentamallia S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta. Tämä antaa näkymän noin neljän miljoonan suomalaisen kulutukseen.

Työssä laskettiin suuren kaupparyhmän luontojalanjälki tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa. S-ryhmän luontojalanjälki on kaupparyhmän, arvoketjun toimijoiden sekä asiakkaiden kulutuksen yhteinen tuotos.

S-ryhmän luontojalanjälki vuonna 2023 oli 19 000 nanoluontoekvivalenttia (nBDe). Se tarkoittaa, että 0,0019 % maailman lajeista on riskissä hävitä, mikäli haitta jatkuu samanlaisena. Laskennallisesti luku vastaa kasvanutta sukupuuttoriskiä noin 153 lajille. Taustalla on kansainvälisen hallitusten välisen luontopaneelin (IPBES) arvio siitä, että maailmassa on noin kahdeksan miljoonaa lajia. Koko maailmasta arvioidaan tätä nykyä hävinneen sukupuuttoon noin 2 300 lajia.

Suurena ruoan myyjänä S-ryhmän arvoketjun luontojalanjälki muodostuu pääosin ruoasta ja juomasta (76 %). Toiseksi suurin vaikutus tulee polttoaineista (8 %). Elintarvikkeiden luontojalanjälkeä aiheuttivat eniten erilaiset liha- ja maitotuotteet sekä esimerkiksi kahvi ja suklaa. 

Elintarvikkeiden tuotannon ja niiden tuotantopanosten, kuten rehujen tai lannoitteiden, luontohaitta kohdistui suurimmaksi osaksi Suomen ulkopuolelle (97 %), erityisesti päiväntasaajan ja Välimeren alueille, missä luonnon monimuotoisuus on keskimäärin suurempaa kuin esimerkiksi Suomessa.

”Meillä on yhteinen vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja mukaan tarvitaan niin yrityksiä, päättäjiä kuin asiakkaitammekin. Isoin vaikutus syntyy yhdessä tekemällä. Kannustamme luontotyöhön kumppaneitamme uudistuneen Iso juttu -yhteistyön kautta. Sen tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja yhteisiin kestävyyshaasteisiin”, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

S-ryhmä pyrkii pienentämään luontojalanjälkeään esimerkiksi lisäämällä kasvipohjaisten tuotteiden osuutta, suosimalla kotimaisia tuotteita ja kehittämällä vastuullisia hankintaketjuja. Keskeistä on kannustaa asiakkaita myös kohti ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja. 

Luontokadon torjunta on osa riskienhallintaa ja kilpailukykyä

Luontojalanjälkilaskennan kehittäminen on tärkeää, sillä luonto ja sen tarjoamat palvelut kannattelevat elämää maapallolla. Myös talous ja suomalaisten hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta. Tästä huolimatta luontokato etenee maailmalla ja Suomessa.

Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo nyt esimeriksi elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan.

”Luontokato vaikuttaa pitkällä tähtäimellä lähes kaikkeen liiketoimintaan. Luontojalanjäljen laskenta ei siis ole vain vastuullisuustoimi, vaan osa riskienhallintaa, huoltovarmuutta ja tulevaisuuden kilpailukykyä,” Sitran kestävyysohjelman asiantuntija Lotta Toivonen painottaa.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan laskea yritysten luontojalanjäljen lisäksi tavallisen kuluttajan, kunnan tai minkä tahansa organisaation luontojalanjälki, jos tarvittavat aineistot ovat saatavilla.

Viime vuonna tutkijat selvittivät Sitran teettämässä selvityksessä ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräisen luontojalanjäljen. Se kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle. Myös useat kaupungit ovat arvioineet menetelmän avulla luontojalanjälkensä.

Lisäksi Sitra rahoittaa yhdessä teknologiayritys Nokian kanssa Jyväskylän yliopiston työtä, jonka tavoitteena on pohjustaa tietä luontojalanjäljen laskennan kansainväliselle standardille. Tutkijat selvittävät käytännössä, miten maailmalla kehitteillä olevat luontojalanjälkimittarit ja eri ekosysteemeihin kohdistuvat luontovaikutukset saataisiin yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi.