archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Viikko ilman luokkarajoja

Oulun Ritaharjun koulussa on vappuviikolla fiilis katossa.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Oulun Ritaharjun koulussa on vappuviikolla fiilis katossa. Innostuneen tunnelman voi aistia jo koulun aulassa, kun vastassa ovella ovat isot seinämaalaukset: ”Together for the future” ja ”Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.”

Aulan seinämaalaukset kuvaavat hyvin koulun tekemisen meininkiä. Luokissa tehdään täyttä vauhtia jo videota talvisodasta, vertailevia pienoismalleja Helsingin keskustasta ja Nairobin slummialueesta sekä haetaan verkosta taustatietoa Euroopan ruokakulttuuri käsittelevää powerpoint-esitystä varten.

Kyseessä on Sitran Uusi koulutus -foorumin kokeilu, jossa pyritään selvittämään, mitä uutta ilmiölähtöinen oppiminen voisi tuoda perusopetukseen. Tavoitteena on oppia eri aineita ja taitoja projektinomaisesti yhdessä tehden. Perinteinen ainejako on viikon ajaksi heitetty romukoppaan ja oppiminen tapahtuu erilaisten osaamiskokonaisuuksien kautta.

Ilmiölähtöinen oppiminen ei sinänsä ole uutta. Vastaavanlaisia kokeiluja on tehty Suomessa muuallakin ja suomalaisten koulujen innostuksesta ilmiölähtöisyyteen on kirjoitettu kansainvälistä lehdistöä myöten, joskus ehkä liioitellenkin. Ilmiölähtöisyys tuntuu olevan koulutuskentällä kaikkien huulilla.

Ritaharjussa taustalla ei olekaan pelkästään erilainen tapa oppia tietoja ja taitoja vaan kyse on isommasta toimintakulttuurin muutoksesta.

”Yhteistyö, avoimuus ja luottamus opettajien kesken ovat erittäin keskeisiä asioita koulun kehittämisen kannalta”, kertoo koulun rehtori Pertti Parpala.

”Suomalaisen koulutuskentän tulee pysyä maailman muutoksen mukana. Muutos ei kuitenkaan esimerkiksi peruskoulussa ole mahdollinen, jos opettajat eivät tee tiivistä yhteistyötä eivätkä voi luottaa toisiinsa. Ensin on lähdettävä muokkaamaan sitä, miten koulun johto ja opettajat työskentelevät ja sitten vasta tartuttava itse oppimisen uudistamiseen,” jatkaa Parpala.

Kokeilun opeista eivät hyödy pelkästään Ritaharjun koulun oppilaat ja opettajat vaan tavoitteena on jakaa oppeja myös muille ilmiölähtöisyydestä kiinnostuneille. Palvelumuotoilutoimisto kirjaa kokeilujen opit eräänlaiseksi Tee-se-itse-paketiksi, joka voi toimia apuna muille kouluille, jotka haluavat suunnitella vastaavanlaista toimintaa.

Parpala on kokeilun lisäksi osallistunut Uusi koulutus -foorumin 31 eri aloja edustavien ammattilaisten ryhmään, joka pohtii miten suomalaista koulutuskenttää pitäisi kehittää. Foorumilla on pohdittu muun muassa sitä, miten tasa-arvo tulevaisuuden koulutuksessa toteutuu, minkälaista johtajuutta koulutuskentällä tarvitaan ja miten Suomesta saataisiin maailman ykkösmaa koulutusviennissä. Foorumin puolivuotinen työskentely on jo lähellä loppuaan; ryhmä viestit suomalaiselle yhteiskunnalle julkaistaan Rakkaudesta oppimiseen – tapahtumassa 4.6.

Sen verran foorumin viesteistä voidaan jo kuitenkin sanoa, että keskeistä tulevaisuuden koulutuksessa ja sen kehittämisessä tulee olemaan ketterä kokeileminen.

”Kokeileminen on erinomainen tapa testata ideoita opetuksen kehittämiseksi”, sanoo Kalle Nieminen Sitrasta. ”Tarvitaan kuitenkin myös isompaa toimintakulttuurin muutosta, jotta kokeilut ovat isossa mittakaavassa mahdollisia. Ritaharju on tästä hyvä esimerkki.”

Ritaharjun kokeilusta voi lukea lisää täältä. Mitä muuta foorumi kokeilee? Se selviää täältä.

Mistä on kyse?