Jääkö Suomi jälkeen keuhkosyövän hoidossa? Vertailutieto tukee hoidon kehittämistä

Keuhkosyövän hoito Suomessa on saanut kriittistä huomiota. Ylen MOT-ohjelma kysyi, saavatko suomalaiset potilaat yhtä laadukasta hoitoa kuin naapurimaissa. Ohjelmassa nousi esiin erityisesti immuno-onkologisten hoitojen vähäinen käyttö Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Keskustelu jatkui A-studiossa ja laajemmin julkisuudessa.

Keskustelu kääntää katseen vertailutietoon

Aiheen käsittely on tehnyt näkyväksi, kuinka tärkeää vertailukelpoinen tieto on maiden välisessä tarkastelussa. Ilman luotettavaa, yhteismitallista tietoa on vaikea arvioida, mistä erot johtuvat tai missä kohdassa hoitopolkua tulisi muuttaa. Yksi tapa vertailla maiden välistä terveysdataa on hajautetun analyysin menetelmä, jonka avulla hoitokäytäntöjä ja hoitotuloksia voidaan tarkastella yli maarajojen yksilön tietosuojaa kunnioittaen.

Sitran koordinoimassa ja Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa VALO-hankkeessa edistetään pohjoismaisen terveysdatan hyödyntämistä muun muassa testaamalla hajautettua analyysia käytännössä. Samalla hanke auttaa Pohjoismaita valmistautumaan eurooppalaisen terveystietoalueen (European Health Data Space – EHDS) vaatimuksiin.

Havaintoja pilottitutkimuksesta

VALO-hankkeen puitteissa tehty pilottitutkimus tarkasteli ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoa Suomessa, Tanskassa ja Norjassa hajautetun analyysin avulla. Vertailu osoitti alustavia eroja maiden välillä, mutta johtopäätösten tekeminen edellyttää vielä tarkempia jatkotutkimuksia. Mediaanielinajan odote oli Tanskassa 583 päivää, Suomessa 404 päivää ja Norjassa 302 päivää. Lisäksi immuno-onkologisia hoitoja käytettiin Suomessa selvästi vähemmän kuin Tanskassa.

Analyysi tehtiin paikallisesti sairaaloissa, mutta kaikissa maissa käytettiin samaa analyysimenetelmää. Maiden välillä jaettiin vain tilastotason yhteenvetoja, mikä mahdollisti tietoturvallisen vertailun. Yhtenäisen analyysimenetelmän käyttö oli mahdollista, koska sairaaloiden terveysdata oli tallennettu OMOP-tietomalliin ja näin tiedot voitiin käsitellä samalla tavalla eri lähteistä.

Sitra esitti Datasta voimaa sote-järjestelmään -työpaperissa (2023) jokaiselle hyvinvointialueelle vastaavaa tietomallia vertailu- ja vaikuttavuustutkimuksen edistämiseksi. Tätä syvennettiin erillisessä Tietomalleista tehoa sote-järjestelmään -julkaisussa, jossa OMOP-tietomallin mahdollisuuksiksi nostettiin myös kansainvälinen tutkimus.

Vertailevan tiedon tuottaminen ei ole yksittäinen tutkimus, vaan vaiheittain kehittyvä prosessi. Uudessa, parhaillaan käynnissä olevassa VALO-hankkeen pilotissa tutkija analysoi aineistoja etäyhteydellä tietoturvallisissa ympäristöissä. Näiden, metodologisesti entistä kehittyneempien tulosten odotetaan valmistuvan syksyllä. Uudet tulokset voivat auttaa ymmärtämään esimerkiksi sitä, tullaanko Suomessa hoitoon myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa ja millainen merkitys tällä on hoitotuloksille.

Data auttaa tunnistamaan kehityskohteet

Maiden välisten vertailujen tekeminen terveydenhuollossa on perinteisesti ollut vaikeaa. Terveystieto on arkaluonteista, eikä yksilötason data voi liikkua vapaasti rajojen yli. Lisäksi rekisterit, määritelmät ja mittarit eroavat maittain. Sama asia voidaan kirjata tai määritellä eri tavoin eri maissa, mikä vaikeuttaa vertailua.

VALO-hankkeen työ ja tulokset ovat siksi tärkeitä. Ne osoittavat, missä hajautettu analyysi jo toimii ja missä tarvitaan kehitystä. Kun mittarit ja määritelmät yhtenäistyvät, erot hoitopoluissa ja tuloksissa tulevat näkyviin ajoissa. Silloin niihin voidaan myös tarttua.

Tietojen parempi näkyvyys voi auttaa kaikkia Pohjoismaita parantamaan hoitokäytäntöjään ja saavuttamaan parempia tuloksia. Potilaan näkökulmasta kyse ei ole pelkistä numeroista. Kyse on arjesta, elinajasta ja siitä, miten yhdenvertaisesti potilaat eri maissa pääsevät hoitoon. Vertailutieto auttaa tunnistamaan, missä hoidon kehittämisellä on suurin vaikutus. Siksi keskustelu on tärkeää – ja siksi tietoa tarvitaan.