Ennakointikatsaus: Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu?

Suomen ilmasto on lämmennyt jo yli kaksi astetta suhteessa esiteolliseen aikaan, luontokato etenee ja sään ääri-ilmiöt näkyvät yhä selvemmin ihmisten arjessa. Samalla puhtaan energian murros, sähköistyminen ja teknologinen kehitys luovat uusia mahdollisuuksia talouden uudistumiselle ja kestävälle kasvulle. ​

Tässä katsauksessa tarkastelemme kolmea vaihtoehtoista vuotta 2040 kuvaavaa skenaariota: Uudistumisen tie, Päin prinkkalaa ja Ristiriitainen tie. Niiden avulla arvioimme, millaisia vaikutuksia erilaisilla kehityskuluilla voi olla Suomeen ja mitä ratkaisuja tarvitaan jo nyt, jotta yhteiskunnan toimintakyky, hyvinvointi ja kilpailukyky voidaan turvata myös muuttuvissa olosuhteissa.

Käsittelemme ratkaisuja varautumisen, sopeutumisen ja uudistumisen näkökulmista. Suomessa on melko hyvä käsitys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeesta, mikä näkyy myös kansallisen sopeutumissuunnitelman (KISS 2030) kattavassa riski- ja haavoittuvuustarkastelussa. Toimeenpano on kuitenkin Sitran sopeutumismuistion (2026) mukaan edelleen hajanaista, lyhytjänteistä ja aliresursoitua. ​

Suomi tulee kohtaamaan enemmän sään ääri-ilmiöitä, terveysriskejä ja taloudellisia häiriöitä riippumatta siitä, miten hyvin ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa onnistutaan hillitsemään, sillä myös uudistumisen tiellä eli myöhemmin esiteltävistä skenaarioista myönteisimmällä polulla nämä muutokset lisääntyvät. ​

Vaikka emme ratkaise maailman kehityksen suuntaa, voimme vaikuttaa merkittävästi siihen, miten muutokset näkyvät Suomessa ja kuinka hyvin yhteiskuntamme kykenee niihin vastaamaan. Lisäksi voimme monessa asiassa olla kokoamme suurempi, etenkin EU-tason vaikuttamisessa.​

Nyt tehtävillä valinnoilla muokkaamme sitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme vuonna 2040 eli kuinka hyvin Suomi on varautunut, sopeutunut ja uudistunut. ​