12+1 vinkkiä kuntien ilmasto-, luonto- ja kiertotalousratkaisuihin

Kunnilla on Suomessa suuri toimivalta. Ne ovat avainasemassa ilmastopäästöjen vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Siirtymä kiertotalouteen kiertotalouteen voidaan viedä sanoista teoiksi kunnissa.

Tarttumalla edelläkävijän otteella näihin kysymyksiin kunnat voivat saavuttaa merkittäviä asioita suomalaisten hyvinvoinnin kannalta: luoda kuntalaisille viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia, alueelle työllisyyttä ja elinvoimaa sekä paikallisille yrityksille uuden menestyksen eväitä. Ilmasto-, luonto- ja kiertotalousratkaisut rakentavat kunnalle vastuullisen tulevaisuustekijän brändiä, joka houkuttelee myös uusia asukkaita.

Sitra haluaa tukea tulevien kuntapäättäjien työtä ja kirittää kuntavaalikeskustelua. Siksi kokosimme joukon lupaavimpia ilmasto-, luonto- ja kiertotalousratkaisuja, joiden avaimet ovat kuntien käsissä.

Erilaisissa kunnissa tepsivät eri keinot – listasta voi valita omaasi parhaiten sopivat!

Vinkki 1: Siirry puhtaaseen energiaan

Puhdas energia on välttämättömyys tuleville sukupolville ja tuo hyötyjä kunnalle tässä ja nyt. Puhtaat energiaratkaisut esimerkiksi parantavat ilmanlaatua, vähentävät riippuvuutta tuontipolttoaineista, luovat työpaikkoja, tuovat kiinteistöverotuloja ja rakentavat kunnalle hyvää brändiä. Energiantuotanto on yksi kuntien suurimmista päästölähteistä, mutta tekemällä määrätietoisia päätöksiä siitä on saatavissa myös tehokkaita päästövähennyksiä.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Vaadi kunnan energiayhtiöltä tiukkoja päästötavoitteita ja strategiaa päästöjen vähentämisestä. Fossiiliset polttoaineet ja turve pitäisi korvata ensisijaisesti polttoon perustumattomilla ratkaisuilla.
• Vaadi kunnan energiayhtiötä pidättäytymään järeän lahopuun, haavan ja muiden lehtipuiden energiakäytöstä, koska niiden lisääminen metsissä on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle.
• Kartoita kunnan alueen hukkalämpömahdollisuudet ja geolämpöpotentiaali.
• Kaavoita uudet hukkalämmön lähteet lähelle kaukolämpöverkkoa ja varaa tilaa lämpöpumppulaitoksille.
• Osoita tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet kaavassa.
• Tarkastele ennakoivasti sähkön jakelu- ja siirtoverkon kehitystarpeita – varaudu tulevaan teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistymiseen.

Vinkki 2: Ota rakennukset ilmasto- ja luontotalkoisiin

Kun huomioit ilmaston ja luonnon rakentamisessa alusta alkaen, ratkaiset monta ongelmaa kerralla. Rakennukset muodostavat kaksi viidesosaa energian kokonaiskulutuksesta. Rakentaminen on myös yksi suurimpia yksittäisistä ihmisen aiheuttamista paineista luonnolle, luonnonvarojen kulutuksen lähteistä ja jätteen tuottajista.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Tutki aina, voisiko vanhaa rakennuskantaa korjata uudisrakentamisen sijaan tai muuten hyödyntää ja uudistaa purkamatta. Vaadi rakennuslupaprosessissa perustelut uudisrakentamiselle, jos se edellyttää purkamista.
• Kun uudisrakennetaan, vaadi tontinluovutusehdoissa rakennuksilta pitkää suunniteltua käyttöikää, muuntojoustavuutta, A-luokan energiatehokkuutta ja uusiomateriaalien hyödyntämistä.
• Varmista, että kaavoitus tukee tilojen tehokasta käyttöä yli ajan ja huomioi sama kunnan omissa kiinteistöissä. Esimerkiksi päiväkotien tarve alueilla muuttuu, ja ne tulisi suunnitella käyttötarkoitukseltaan muunneltaviksi.
• Luo suuntaviivat syntyvien maamassojen ja kierrätysmateriaalien, mm. purkujätteen, hyödyntämiselle alueellasi.
• Tarjoa ennakoivasti energiatehokkuusneuvontaa sekä uudis- että korjaushankkeissa kunnan rakennusvalvonnan kautta.
• Jaa tietoa energiatehokkuusratkaisuista sekä hyvästä kiinteistönpidosta ja edistä ryhmäkorjaamista.

Vinkki 3: Nosta kuntametsät kunniaan

Hoitamalla fiksusti kunnan metsiä ja turvaamalla lähiluonnon vahvistamme niin kuntalaisten virkistysmahdollisuuksia kuin luonnon monimuotoisuutta. Muutamalla helpolla valinnalla kuntametsät saadaan kunnan luontostrategian ytimeen.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Turvaa kaavoituksessa taajamien lähimetsät, jotka ylläpitävät kuntalaisille monipuolisia ja tärkeitä hyötyjä, kuten virkistys, terveys, ilman puhtaus, melun torjunta, maisema, vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus.
• Toteuta kunnan talousmetsissä monimuotoisuutta vahvistavia toimia. Avainasemassa ovat puulajisuhteiden monipuolistaminen, riittävä lahopuun määrä, suojelukohteiden määrittäminen sekä vesien suojelu. Valitse metsäpalvelun tarjoaja, jolla on valmius ja ammattitaito hoitaa kuntasi metsät asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Vinkki 4: Kannusta kestäviin liikkumisvalintoihin

Kun kysyt jokaisesta kaavoitus- ja liikennejärjestelystä, miten se huomioi kävelijät, pyöräilijät ja joukkoliikenteen, varmistat, että kuntasi työpaikat, palvelut ja asuinalueet ovat kaikkien saavutettavissa. Samalla edistät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevaisuuden ilmastoviisasta liikkumista. Erilaisissa kunnissa voivat toimia erilaiset keinot – valitse omaan kuntaasi sopivat.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Nosta kävelijän, pyöräilijän ja joukkoliikenteen tarpeet painopisteeksi liikenneratkaisussa ja maankäytön suunnittelussa.
• Investoi laadukkaaseen ja kattavaan joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuriin. Kestävän liikkumisen suosiota kasvatetaan parhaiten tekemällä siitä vaivattomampaa, nopeampaa, turvallisempaa ja edullisempaa.
• Varmista, että joukkoliikenne on saavutettavaa mahdollisimman monelle. Tue lippuhintoja ja erilaisia liikkumispalvelukokeiluja, joissa voidaan esimerkiksi kutsuliikenteen ja digitaalisten palvelualustojen avulla tuoda kuljetuspalveluja myös harvemmin asutuille alueille.
• Suunnittele aikataulut ja reitit niin että joukkoliikennevälineestä toiseen vaihto toimii järkevästi – sielläkin missä joukkoliikennettä ei ole paljon.
• Tue tulevaisuuden käyttövoimaa. Huolehdi, että saatavilla on julkista sähköautojen latausinfraa sekä kaasutankkausta.
• Edistä liikkuminen palveluna -konsepteja, jotka tarjoavat uusia käteviä vaihtoehtoja liikkumiseen. Edellytä kunnan joukkoliikennettä jakamaan liikennetietoja, avaamaan puolesta-asioinnin rajapinnat (esim. lippujen osto) ja tekemään yhteistyötä markkinaehtoisia liikkumisen palveluja kehittävien yritysten kanssa.
• Käy läpi, missä autot voisivat vapauttaa tilaa ihmisille. Siellä, missä tarve autoille on pienin, varataan niille usein tilaa yhtä paljon kuin siellä, missä tarve on suuri. Lisää kävelykeskusta-alueita, vähennä parkkipaikkoja ja peri niistä todellisia kustannuksia vastaavia maksuja. Hyödynnä vapautunut tila esimerkiksi terasseina, viheralueina ja muina ajanviettopaikkoina. Melu ja pienhiukkaspäästöt vähenevät, kuntalaisten terveys ja viihtyvyys paranevat.
• Anna asuntorakentajien itse päättää, paljonko parkkipaikkoja tarvitaan, eli saadaan myytyä kannattavasti.
• Harkitse kaupungissa tiemaksuja, kun niiden periminen sallitaan lainsäädännössä.

Vinkki 5: Vaali vesistöjä

Vesistöjen kunto vaikuttaa laajasti kaikkeen ympärillämme. Kunnan vesistöratkaisuilla vaikutetaan niin ihmisen kuin monen muun lajin hyvän elämän edellytyksiin kunnassa.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Kunnosta, rakenna ja ylläpidä kosteikkoja – ne hillitsevät tulvia, torjuvat kuntalaisille tärkeiden lähivesistöjen rehevöitymistä vähentämällä ravinnekuormitusta ja tarjoavat monille lajeille tärkeän elinympäristön.
• Turvaa maankäytössä pienvesikohteet, kuten purot ja lähteet, jotka ovat luonnon vesitaloudelle ja monimuotoisuudelle tärkeitä.
• Tee ja toteuta suunnitelma virtavesien ennallistamisesta ja kalojen vaellusesteiden purusta. Luonto ja vapaa-ajankalastajat kiittävät!
• Hyödynnä luontoa hulevesien ohjauksessa: kosteikot, viherrakenteet ja muut luontopohjaiset ratkaisut auttavat pitämään hulevedet hallinnassa ja tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Vinkki 6: Ohjaa materiaalit kiertoon

Paras jäte on se, jota ei synny ensinkään – mutta jos syntyy, tärkeintä on saada se kiertämään uuteen käyttöön. Tässä meillä on kirittävää. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on jumiutunut noin 40 prosenttiin, kun EU:n uudistetun jätedirektiivin mukaan sen tulisi nousta 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Otetaan kunnissa kunnon harppaus kiertotalouteen!

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Järjestä jätteiden erilliskeräys kattavasti, niin että kaikilla on aito kierrätysmahdollisuus. Kokeile vaikka uusia ratkaisuja, kuten kimppa- tai monilokerokeräystä.
• Kannusta kestävään kuluttamiseen, korjauspalvelujen käyttöön, kierrätykseen ja jakamistalouteen levittämällä tietoa ja tarjoamalla alustoja yhteistoiminnalle (esimerkiksi kirjastojen yhteydessä).
• Kannusta lajitteluun asettamalla sekajätteen jätemaksuille riittävä taso ja selvitä mahdollisuutta ottaa käyttöön järjestelmä, jossa kukin jätteen tuottaja maksaa siitä painon perusteella.
• Investoi fiksuun jätteiden käsittelyyn: erittele sekajätteestä hyödynnettäviä jakeita esikäsittelyllä, mädätä biojätteet ja maatalouden sivuvirrat biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi, tee kuivasta puu- ja puutarhajätteestä biohiiltä.
• Edistä kierrätysmateriaalien tuotteistamista ja hyödynnä digitalisaation mahdollisuudet materiaalivirtojen hallinnassa.

Vinkki 7: Tee vähemmän – luonto hyötyy enemmän

Rakennetussa ympäristössä paras luontoratkaisu usein on, että teemme vain pikkuisen vähemmän: kamppailemme vähemmän luontoa vastaan istuttamalla, kitkemällä, raivaamalla, muokkaamalla ja hoitamalla, ja annamme sen sijaan luonnon tehdä työnsä. Samalla rahaa säästyy ja luonto kiittää.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Kaikkialla ei tarvita hoidettua nurmikkoa: tee tilaa kukkaniityille ja -kedoille. Luonnon monimuotoisuutta edistävät mm. hoitamattomat nurmikot, perustetut niityt ja kedot sekä perhoskasvit.
• Omaksu hallittu hoitamattomuus kunnan luontostrategiaan: anna erilaisten pusikoiden ja pöheikköjen (kuten pajukot) sekä rantaluonnon kasvaa siellä missä mahdollisuus.
• Anna karujen paahdeympäristöjen kukoistaa: muista tiestön varret, hiekka- ja soraluiskat luontokohteina. Ajoita näiden niitto riittävän myöhään, jotta pölyttäjät ovat ehtineet hyödyntää kasvien kukinnan ja kasvit kypsyttää siemenensä.
• Käytä vähemmän torjunta-aineita, saavuta enemmän luontohyötyjä. Rajoittamalla kemikaalien käyttöä luonto voi paremmin, pölyttäjät ja lukuisat muut lajit menestyvät ja ihmistoimia tarvitaan vähemmän.

Vinkki 8: Valitse lajisi viisaasti

Pienillä valinnoilla on suuri merkitys: suositaanko alueen alkuperäiseen luontoon kuuluvia ja monimuotoisuutta ylläpitäviä lajeja, vai pyritäänkö korvaamaan ne uusilla? Yksi valinta ei ole yleensä sen kalliimpi kuin toinenkaan, mutta seuraukset luonnolle ovat aivan erilaiset. Fiksu kunta valitsee samalla hinnalla luontohyödyt -haittojen sijaan!

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Kiinnitä huomiota puistojen ja tienvarsien puulajien valintaan. Suosi kotimaisia puulajeja ja hyönteispölytteisiä puulajeja – se vahvistaa luontoa ja ylläpitää kotimaista lajistoa
• Säästä alueen alkuperäisluontoa rakennushankkeissa. Sen sijaan että toisit kohdealueelle aivan uudet lajit, mitä jos antaisimmekin vanhan, alueelle luontaisen lajiston jatkaa? Osa alueen luonnosta voidaan turvata rakennusvaiheessa, osa voidaan palauttaa rakentamisen valmistuttua mm. istutuksin. Jos kohteella on arvolajistoa, selvitä mahdollisuus hyödyntää ekosysteemihotelleja lajien väliaikaiseksi tai pysyväksi siirtämiseksi.
• Haitalliset vieraslajit vievät tilaa alkuperäisluonnoltamme. Panosta vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan kunnassasi, aktivoi kuntasi osallistumaan kansalliseen vieraslajistrategiaan.

Vinkki 9: Suunnittele alueet kestäviksi

Alueet toimivat kaikenlaisissa kunnissa paremmin, kun ne suunnitellaan tiiviiksi ja saavutettaviksi sekä toiminnoiltaan sekoittuneiksi ja muunneltaviksi. Tiiviimpi rakentaminen ehkäisee myös metsäkatoa sekä vähentää päästöjä, kun sama infrastruktuuri palvelee suurempaa määrää ihmisiä.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Tee strateginen päätös toteuttaa uuden asuntorakentamisen tarve mahdollisimman pitkälle täydennysrakentamisella ja muuntamalla vajaakäyttöisiä tiloja.
• Pidä huolta sekä asuntorakentamisen että työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisesta niin, että voimme lyhentää arkimatkoja ja tukea siirtymistä kestävämpiin liikkumismuotoihin.
• Muista, että rakentaminen on tällä hetkellä suurin metsäkadon aiheuttaja Suomessa. Vältä kaavoittamista metsiin, turvaa kuntalaisille tärkeät lähivirkistysalueet ja säilytä rakennettaessa mahdollisimman paljon alkuperäisluontoa ja sen hiilivarastoa ja -nielua.
• Tuo uutta luontoa rakennettuun ympäristöön: viherkatot, -käytävät ja alueet luovat viihtyisyyttä, tuottavat hiiltä sitovaa biomassaa ja auttavat hulevesien hallinnassa.
• Arvioi kaavoituksen, myös aiemmin laaditun, ilmasto- ja luontovaikutukset, ja päivitä se ilmasto- ja luontotavoitteiden tasalle. Muista kaavoituksessa seututason yhteistyö: ongelmat ja ratkaisut ylittävät kuntarajat!
• Panosta kunnan elinvoimaa vahvistaviin, etätyötä tukeviin ja ympäristöä säästäviin tietoliikenneyhteyksiin laajentamalla valokuituverkkoa rakennuksiin saakka.
• Luo asemakaavoituksessa puitteet jakamistalouden edistämiselle. Edellytä esimerkiksi korttelikohtaisia suunnitelmia yhteiskäyttöisistä tiloista ja vuokrattavista sähköautojen latauspisteistä tai tilavarauksia jakamistalouden palveluille, kuten vuokrauspalvelut tai lainaamot.

Vinkki 10: Valjasta hankinnat ilmasto- ja luontotyöhön

Kunnat hankkivat vuosittain jopa 20 miljardilla eurolla tuotteita ja palveluja. Hankinnat kytkeytyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja niiden osuus voi olla yli puolet kunnan budjetista. Yksittäisten hankintapäätösten pienistä puroista syntyy suuri virta. Strategisella otteella voit tehdä siitä tärkeän työkalun, jolla edistää siirtymää kestävään yhteiskuntaan.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Muodosta selkeä kuva hankintojen nykytilasta, sisällytä kunnianhimoiset ympäristötavoitteet kunnan hankintastrategiaan ja seuraa edistystä yhdessä sovituin mittarein
• Aseta hankinnoille hankintalain puitteissa kriteerit, jotka tukevat ilmasto- ja luontotyötä sekä siirtymää kiertotalouteen. Kriteeri voi olla esimerkiksi hiilijalanjälki tai tunnetusti positiivisia ympäristöhyötyjä tuova ominaisuus, kuten puun alkuperä, kierrätysmateriaalin käyttö, energiatehokkuus tai lihan korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.
• Arvioi pelkän hankintahinnan sijasta kustannuksia elinkaaren yli. Edistä kestäviä ratkaisuja tukevia hankintamenetelmiä, kuten elinkaarihankintaa ja tuote palveluna -konsepteja. Panosta muihinkin innovatiivisiin hankintamenettelyihin kuten ideakilpailuihin.
• Elinkaarihankinnassa kunta maksaa kertainvestoinnin sijaan vuosittain käytöstä. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa on sovellettu mallia, jossa rakennuttaja jää itse rakennuksen ylläpidosta vastaavaksi omistajaksi ja tilaaja tulee käyttäjäksi. Tämä kannustaa rakennuttajaa pitkäikäiseen, energia- ja resurssitehokkaaseen rakentamiseen.
  • Tuote palveluna -konseptissa fyysisen tuotteen sijaan hankitaan palvelua, jolloin hankinnan tulosmittarina voi olla esimerkiksi valaistus, sisälämpötila tai käyttöaika. Tämä luo yrityksille kannustimia pitää tuotteet pitkäikäisinä ja hyvässä kunnossa.
  • Varmista, että hankkijoilla on tarvittavat valtuudet, osaaminen ja resurssit selvittää ilmasto- ja luontovaikutukset ja toteuttaa hankinnat kestävyyskriteerien mukaisesti.
• Panosta aktiiviseen markkinavuoropuheluun kunnan ja yritysten välillä. Vuoropuhelun kautta hankinnoista kunnassa vastaavilla on parempi käsitys siitä, mitä markkinoilla on tarjolla ja mitä on mahdollista edellyttää. Samalla yritykset saavat tiedon kunnan tarpeista aiemmin, ja voivat kehittää omaa toimintaansa vastatakseen kysyntään.

Vinkki 11: Kannusta kiertotalousliiketoimintaan

Kunta voi tehdä kiertotaloudesta kilpailuvaltin, joka luo työpaikkoja, vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja auttaa saavuttamaan ilmasto- ja luontotavoitteet. Ratkaisuja globaaleihin ongelmiin voidaan kehittää ja kaupallistaa juuri sinun kunnassasi. Edelläkävijäkunta voi vauhdittaa kiertotalouden menestystarinoita monin tavoin.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Tunnista kuntasi mahdollisuudet ja kehityskohteet kiertotalouteen siirtymisen kannalta, esimerkiksi sen suhteen, mitkä elinkeinot ovat edustettuina kuntasi alueella.
• Tarjoa testialustoja kehittyville kiertotalouden ratkaisuille. Kuntien toteuttamat tai hankinnoillaan mahdollistamat jakamis- ja alustatalouden pilotit voivat toimia ponnahduslautana pysyvämmille ratkaisuille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle.
• Hyödynnä kunnallisia kehitysyhtiöitä nousevien kiertotaloustoimijoiden yhteen tuomisessa
• Luo kumppanuuksia yksityisen ja julkisen sektorin, järjestöjen ja tutkimuslaitosten kesken. Uudet toimintatavat ja liiketoimintamallit eivät synny itsestään. Kiertotaloudessa pyritään yhteistyöhön yli perinteisten toimialarajojen. Hyvä esimerkki tästä on biopohjaisten materiaalien käytössä, jossa teollisuuden, kaupan ja maatalouden jätevirrat ohjautuvat esimerkiksi biokaasun tuotantoon.

Vinkki 12: Kasvata kestävyyteen

Kestävämpi tulevaisuus alkaa kouluista ja päiväkodeista. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjänä kunta on avainasemassa siinä, että jokaisella kansalaisella olisi kestävään arkeen ja työhön tarvittavat tiedot ja taidot ja yritykset löytäisivät tarvitsemansa osaajat. Varmista tulevaisuuden osaaminen jo tänään.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Nosta kunnan valtuustostrategiassa, koulutuksen kehittämissuunnitelmassa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa ilmasto-, luonto- ja kiertotalouspainotuksia, jotka tukevat kunnan strategisia tavoitteita (esim. hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen).
• Linjaa toimista, joilla näitä tavoitteita viedään osaksi koulujen ja päiväkotien arkea valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaisesti.
• Varaa määrärahoja hankkeisiin ja kokeiluihin, joilla voidaan esimerkiksi käynnistää koulujen omia projekteja näissä teemoissa
• Tue henkilökohtaisen luontosuhteen kehitystä ja ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen. Esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelma tukee valmiilla työkaluilla valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaista ympäristökasvatustyötä.
• Luonto ja kestävän arjen toimintatavat voidaan tuoda mukaan koulujen ja päiväkotien arkeen yksinkertaisin keinoin ympäröivän lähiluonnon havainnoinnista alkaen. Suunnittele oppilaitosten pihat niin että luonto tulee lähelle!
• Edistä opettajien lisäkoulutusta ilmasto-, luonto- ja kiertotalousaiheissa
• Tue vuoropuhelua kuntasi oppilaitosten ja kiertotalousyritysten välillä

+1 vinkki vielä: Osoita johtajuutta

Keskeiset ilmasto- ja luontoratkaisut tehdään paikallistasolla. Kuntasi voi ottaa edelläkävijän roolin ja näyttää tietä siirtymässä ilmasto- ja luontopositiiviseen Suomeen. Samalla rakennat tulevaisuuden vahvaa kuntabrändiä ja kuntalaisille sekä yrityksille hyvää toimintaympäristöä.

Harkitse seuraavia toimia kunnassasi:

• Aseta tarvittavat ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustavoitteet. Kytke ne osaksi kunnan ydinstrategiaa, johtamista ja talousarviota.
• Luo kunnan omiin haasteisiin ja vahvuuksiin pohjaavat konkreettiset sektorikohtaiset strategiat ja tiekartat.
• Ota käyttöön luotettavat mekanismit edistyksen seurantaan ja vaikuttavuuden varmistamiseen. Kerää ja julkaise dataa tehdyistä toimista, jaa kokemuksia.
• Vaadi toimia kunnan omistamilta yrityksiltä.
• Osallista kansalaiset ja yhteistyötahot dialogiin ja päätöksentekoon.
• Tunnista ilmasto- ja luontotyön sekä kiertotalouteen siirtymisen vaatimat kyvykkyydet ja kehitä niitä yhteistyössä paikallisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
• Hyödynnä yhteistyö muiden kuntien, valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Luo kumppanuuksia ja liity edelläkävijäkuntien verkostoon, jos ette vielä ole mukana.

Korjattu 17.5.2021. Tarkennettu vinkin 7 muotoiluja pusikoista ja pöheikoistä sekä lisätty tarkennus paahdeympäristöjen niittoajankohdasta.