Arvioitu lukuaika 4 min

Asiantuntijat Dasgupta-tilaisuudessa: Luonto pitää ottaa huomioon myös talouspolitiikassa

Luonnon monimuotoisuutta turvaavat toimet tulevat sitä halvemmaksi, mitä nopeammin ne toteutetaan, huomauttivat Sitran webinaarissa puhuneet Britannian valtiovarainministeriön edustajat.
Minna Hemmilä, Sitra

Kirjoittajat

Janne Peljo

Projektijohtaja, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Miika Korja

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Helmikuun alussa julkaistu Dasguptan raportti talouden ja luonnon kytköksistä nostatti vilkkaan keskustelun meillä ja maailmalla.

Yksi raportin keskeinen havainto on se, että luonto on pääomaa, jota ihmiskunta kuluttaa kestämättömällä tavalla.

Ajatus luontopääomasta nousi Suomessa näyttävästi esille muun muassa Ylen uutisoinnissa, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa sekä Iltalehden artikkelissa.

Kansainvälisesti esimerkiksi brittilehti The Guardian huomioi Dasguptan raportin. Merkittävistä talousmedioista The Economist painotti raportin viestiä, jonka mukaan luonnolla on korvaamaton rooli taloudessa. Forbes taas korosti raportin merkitystä talouden menestyksen mittarien päivittämisen kannalta.

Sitran webinaarissa 12.2.2021 joukko kotimaisia eturivin vaikuttajia talouden ja ympäristötieteiden saralta pureutui raportin löydöksiin erityisesti Suomen näkökulmasta.

Tiivistimme puhujien tärkeimmät pointit alle. Voit myös katsoa webinaarin tallenteen täältä vielä 26.2.2021 saakka.

Pitkällä tähtäimellä talous kasvaa vain, jos luontokin voi hyvin

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen nosti puheenvuorossaan esiin raportin ydinajatuksen, jonka mukaan taloutemme on tiiviisti sidoksissa luontoon. Tämän myötä näkemys luonnon ja talouden vastakkainasettelusta vaatii päivitystä.

Katainen painotti, että Suomessa on laaja joukko tutkijoita, viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä, jotka ovat tuottaneet arvokasta tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Suomessa on myös paljon teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat tehneet toimia luonnon monimuotoisuuden eteen.

Kataisen mukaan nyt on aika rakentaa siltoja ja kehittää ratkaisuja yhdessä – avoimesti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin katsoen. Hän painotti, että keskeinen tulevaisuuteemme vaikuttava tekijä on se, miten onnistumme ratkaisemaan ekologisia haasteita. Siksi nämä teemat ovat myös Sitran strategian keskiössä.

Mitä pikemmin toimimme, sitä halvemmalla pääsemme

Britannian valtiovarainministeriön Thomas Viegas ja Rebecca Nohl kuvasivat raportin taustaa: luonnon merkitystä taloudelle on ylenkatsottu tai ymmärretty puutteellisesti. Tämän takia Britannian valtiovarainministeriö tilasi teemasta riippumattoman selvityksen.

He painottivat, että monimuotoisessa luonnossa ekosysteemit ovat tuottavampia, kestävämpiä ja paremmin muutoksiin sopeutuvia kuin köyhtyneessä luonnossa.

Puhujavieraat korostivat myös, että monimuotoisuutta suojaavat toimet tulevat sitä halvemmaksi, mitä nopeammin ne toteutetaan. Ero kustannuksissa on selvä: jos tartumme toimeen nyt tai vasta 10 vuoden päästä, erotus vastaa noin kolmea prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Summa on isompi kuin koko Italian talous.

”Kulutuksen kestävyyttä pitää lisätä”

Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho korosti esityksessään, että luontokadon syynä on epäsuhta: ”me imemme maapallon kuiviin, koska luontopääoman uusiutumiskyky on hitaampaa kuin väestömme keskimääräinen kulutustahti ja kyvykkyytemme tuottaa vähemmällä enemmän”.

Hän painotti, että emme voi lisätä kestävää kulutusta, vaan meidän on lisättävä kulutuksen kestävyyttä. Kotiaho nosti esille, että kiertotalous ja uusiutuvat luonnonvarat ovat hyviä keinoja korjata epäsuhtaa. Samalla hän kuitenkin muistutti, ettei luonnonvarojen uusiutuvuus tarkoita niiden rajattomuutta.

Luonto pitää huomioida talouspolitiikassa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n Anni Huhtala huomautti, että bruttokansantuote (BKT) on hyvä mittari lyhyellä aikavälillä, mutta sitä ei ole taloustieteessä edes tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi.

Hänen mukaansa taloudessa tulisi tarkastella myös varallisuuden muutoksia – onko BKT:ta saavutettu kuluttamalla puhtaasti luontopääomaa? Huhtala myös huomautti, että ei ole poliittisesti helppoa huolehtia luonnon kantokyvystä ja samanaikaisesti materiaalisen vaurauden lisäämisestä ja tasaisesta jakamisesta.

Huhtala korostaa, että ongelmia seuraa siitä, ettei luontoa ole nähty pääomana, varallisuutena ja vaurauden lähteenä samalla tavoin kuin inhimillistä ja tuotannollista pääomaa.

Osaltaan tämä johtuu siitä, että luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden arvoa ei ole tehty näkyväksi markkinahinnoissa tai talouden makromalleissa. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vaikutusta talouden kokonaistuottavuuteen ei ole toistaiseksi arvioitu.

Dasguptan raportti katsoo, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ei onnistu yksistään teknologisen kehityksen avulla, mitä esimerkiksi Sternin ilmastoraportti vuonna 2006 painotti.

Lue lisää Anni Huhtalan näkemyksistä VATT:n sivuilla.

Keskuspankkien syytä huomioida luonnonmuutosten taloudelliset riskit

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti puheessaan, että Dasguptan raportin sanoma taloustieteilijöille ja päätöksentekijöille on äärimmäisen tärkeä: vakaata ja kestävää taloutta ei ole olemassa ilman vakaata ja kestävää luonnonympäristöä. Tämä tosiasia tulisi ottaa huomioon kaikissa talouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä.

Hän toi myös esiin, että keskuspankkien tulisi ottaa huomioon makrotaloudellisissa analyyseissaan ja ennusteissaan yhtäältä luonnonympäristön muutoksista aiheutuvat taloudelliset riskit ja toisaalta taloudellisesta toiminnasta ympäristölle koituva kuormitus.

Rehn kuitenkin huomautti, että tärkeimmät työkalut, kuten päästöverot ja kaupattavat saasteluvat, ovat poliittisten päätöksentekijöiden käsissä.

Tilaisuuden esitysmateriaalit

Britannian valtiovarainministeriön, HM Treasuryn esitys

Linkki Janne Kotiahon esitykseen

Linkki Anni Huhtalan esitykseen

Webinaarin tallenne on nähtävissä täällä vielä 26.2.2021 saakka.

Aihe

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Kirjoittajat

Janne Peljo

Projektijohtaja, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Miika Korja

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?