sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomeen kohdistuvat muutospaineet, globaalit megatrendit, edellyttävät siirtymistä elinikäisen oppimisen aikaan. Tästä ollaan Suomessa jopa hämmästyttävän yksimielisiä. Siksi onneksi oppimisen ja osaamisen alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon. Pohditko, mitä kaikkea? Jos vastasit kyllä, kannattaa lukea tämä kooste tilaisuudesta, johon kokosimme elinikäisen oppimisen vaikuttajia eri puolelta Suomea.
Osaamistason nostaminen vähentää eriarvoisuutta
”Osaaminen on keskeinen osa tulevaisuuden kokonaisvaltaista sosiaaliturvaa. Se lopulta takaa työn, toimeentulon, osallisuuden ja turvaa asumisesi”, kertoi Valtioneuvoston kanslian projektipäällikkö Liisa Heinimäki. Valtioneuvoston asettamassa, tulevaisuuden sosiaaliturvaa valmistelevassa Toimi-hankkeen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentää eriarvoisuutta.
Toimi-hanke
Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti
Ohjauspalveluiden tulisi olla ennaltaehkäiseviä
ELO-yhteistyöryhmän tavoitteena on vaikuttavampi elinikäinen ohjaus. ”Tarkoitus on arvioida tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä kehittää niitä hallinnonalat ja maantieteelliset rajat ylittävällä yhteistyöllä”, kertoi projektipäällikkö Raimo Vuorinen Jyväskylän yliopistosta. ”Ohjauksen painopiste pitäisi olla urasuunnittelutaidoissa, ennaltaehkäisevästi. Toimivan ohjauksen lopputulos näkyy oppimisjärjestelmän toimivuutena ja kohtaannon parantumisena.”
Ennakointitieto käyttöön
Osaamisen ennakointifoorumi (Opetushallitus ja OKM) sekä Osaamisen tulevaisuuspaneeli (OKM) tunnistavat työelämän muuttuvia osaamistarpeita koulutuksen kehittämiseksi. ”Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille on aidosti poikkihallinnollinen haaste”, kommentoi Opetusneuvos Matti Kajaste.
Osaamisen tulevaisuuspaneeli
Osaamisen ennakointifoorumi
Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen
”Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa”, summasi Demos Helsingin Johannes Anttila Valtioneuvoston kanslian selvitystä työn tulevaisuudesta. Osana tulevaisuusselontekoa hiljattain julkaistu selvitys tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita ja ratkaisuja ja ehdottaa suuntaviivoja työn tulevaisuudesta käytävän keskustelun jatkamiseksi.
Tahtotiloja työn tulevaisuudesta -selvitys
Helpotusta alanvaihtoon
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitys tämän kevään kehysriiheen peräänkuuluttaa toimenpiteitä mm. rakennemuutosaloilla työskentelevien alanvaihdon helpottamiseksi ja digitalisaatio- ja tekoälykoulutuksen vahvistamiseksi. ”Olemme koonnet joukon mahdollisimman konkreettisia esityksiä siitä, miten pääsisimme eteenpäin”, kertoi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo.
Työstä työhön – työmarkkinajärjestöjen esitykset kehysriiheen
Uusi toimintamalli vauhdittaman digiekosysteemejä
Ekosysteemifoorumi on valtioneuvoston kanslian toimintamalli, jolla vauhditetaan kansalaisia ja yrityksiä palvelevien digiekosysteemien syntymistä ja kehittämistä, tavoitteena asiakastarpeita ennakoivat julkiset palvelut. Esimerkki toimintamallia hyödyntävästä pilotista on Aurora. ”Aurora yhdistää eri toimijoiden kehittämiä palveluja ja ratkaisuja ja kanavoi ne kaikkien suomalaisten käyttöön hyödyntäen hyvinvointi-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa”, avasi Valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen.
Tulevaisuuden visiolla kaikkia palvelevaan korkeakoulutukseen
OKM, korkeakouluyhteisö, tutkimuslaitokset ja sidosryhmät rakensivat yhteisen visionlaadukkaammasta, vaikuttavammasta ja kansainvälisemmästä korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä vuoteen 2030 mennessä. ”Avoimia ja joustavia oppimisen mahdollisuuksia tulee olla tarjolla elämän eri tilanteessa”, linjasi opetusneuvos Birgitta Vuorinen. ”Tiekarttatyö kohti visiota jatkuu.”
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030
Perusopetus on kaiken kulmakivi
”Viidenkymmenen asiantuntijan työryhmän yksimielinen näkemys on, että keskeisintä elinikäisen oppimisen ja osaamisen kannalta on varhaiskasvatus ja perusopetus”, kertoi Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Kirsi Kangaspunta. ”Tämä ei onnistu pelkästään opetuksen hallinonalan alla. Tarvitaan jatkuvan oppimisen politiikkaa kaikille politiikkalohkoille.”
Työn murros ja elinikäinen oppiminen -julkaisu
Lopuksi: Vain tekemällä yhteistyötä saavutamme tavoitteet
”Tekemällä tätä työtä yhdessä rakennamme Suomesta maan, jossa jokaisella on erinomaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen”, kannusti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Sitra starttaa syksyllä aihetta käsittelevän avainalueen, jolla on kolme isoa tavoitetta elinikäisen oppimisen saralla tulevina vuosina: 1. toimia fasilitoijana elinikäisen oppimisen yhteisen tahtotilan ja rahoituksen periaatteiden luomiseksi 2. tukea tarvittavia uudistuksia 3. tunnistaa ja testata uusia ratkaisuja. ”Haluamme toimia elinikäisen oppimisen kentällä sillanrakentajana, jolla on mahdollisuus neutraalina toimijana mennä organisaatiorajojen yli”, jatkoi projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta.
Ennakkokatsaus:
Elinikäisen oppimisen rahoitusselvitys
Miltä elinikäisen oppimisen kokonaisuus näyttää rahoituksen näkökulmasta? Miten kustannukset on jaettu yksilön elinkaaren eri vaiheisiin? Kuka maksaa ja kuka saa? Näitä kysymyksiä pohditaan Sitran syksyllä julkaistavassa elinikäisen oppimisen rahoitusselvityksessä. Alla muutamia alustavia huomioita tuloksista kuvin.
Tilaisuuden tallenne sekä kooste työryhmistä PDF-muodossa löytyvät täältä.
